Sukupolvenvaihdos tai uuden omistajan haku edessä monessa firmassa – Suomen yrittäjäkaarti ikääntyy muiden mukana, mistä puurtajat tilalle?

Joka kolmas eli iso osa korkeakouluopiskelijoista pitää yrittäjyyttä kiinnostavana urana, mutta harvempi uskoo siihen ryhtyvänsä.

yrittäjyys
Vanhempi työntekijä toimistossa.
Yrittäjyys kiinnostaa nuoria, mutta silti yrittäjäksi ei hevillä ryhdytä.Anna Berkut / AOP

Saavuttaako hallitus 75 prosentin työllisyysastetavoitteensa? Mistä tempaistaan kymmenet tuhannet uudet työpaikat. Millä ilveellä temppu tehtäisiin?

Suomen Yrittäjät kertoo vastauksen tuoreen opiskelijabarometrin perusteella.

Viesti kuuluu: Suomi tarvitsee lisää uusia, nuoria yrittäjiä. Joko jatkamaan eläkkeelle jäävien yrittäjien työtä tai perustamaan kokonaan uusia yrityksiä.

– Meillä on selkeästi käynnissä iso sukupolvenvaihdos yrityskentässä. Väestön ikääntyminen näkyy myös yrittäjäkunnassa. Lähivuosina siirtyy paljon yrittäjiä eläkkeelle, ja heidän työlleen tarvitaan jatkajia, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä sanoo.

Ensin palkkatöihin, vasta sitten yrittäjäksi

Raportin mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija haluaisi valmistuttuaan yrittäjäksi. Harvempi kuitenkin lopulta uskaltaa ryhtyä yrittäjäksi. Vain viidennes kyselyyn vastanneista kertoi pitävänsä yrittäjän ammatin valintaa todennäköisenä. Perinteisesti ensin mennään palkkatöihin valmistumisen jälkeen.

– Mutta kyllä nuorten ja opiskelijoiden kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on vahvistunut selvästi parinkymmenen vuoden aikana, Joonas Mikkilä kertoo.

Yrittäjäksi ryhtymiseen houkuttelevat etenkin mahdollisuus päättää itsenäisesti työstä, ja samalla mahdollisuus toteuttaa itseään. Mikkilä arvioi, että nuorten asenteet ovat ylipäätään muuttuneen yrittäjyyttä arvostaviksi.

Yrittäjä.
Nuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan on muuttuneet aiempaa myönteisimmiksi. AOP

Korkeakoulusta laihat eväät yrittäjäksi

Kyselyn mukaan eniten yrittäjäksi haluavia on maa- ja metsätalousaloilla, tekniikan aloilla, kaupan ja hallinnon sekä oikeustieteiden alalla opiskelevissa.

Ruotsinkieliset ja muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat pitävät yrittäjyyttä houkuttelevampana kuin suomenkieliset. Miehet haluavat enemmän yrittäjäksi kuin naiset.

Ainoastaan 14 prosenttia opiskelijoista arvioi korkeakouluopintojen antavan hyvät valmiudet toimia yrittäjänä. Joonas Mikkilän mielestä tämä on jopa yllättävän pieni määrä.

– Toisin sanoen korkeakoulut eivät pysty riittävästi vastaamaan tähän opiskelijoiden kasvaneeseen kiinnostukseen yrittäjyyttä kohtaan eli korkeakouluilla on peiliin katsomisen paikka, Mikkilä tulkitsee.

Suomen Yrittäjien ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön kyselyyn vastasi peräti yli 14 000 opiskelijaa.