Kotivara on nykyisin tärkeämpi kuin esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten – Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola patistavat kaupunkilaisia koulunpenkille

Vaasassa, Seinäjoella ja Kokkolassa halutaan parantaa kotitalouksien valmiuksia selviytyä yhteiskunnan häiriötilanteissa. Tarjolla on ilmaista koulutusta.

Koti ja asuminen
Kuvassa ruoka-aineita ja vettä komerossa.
Pullovesi ja kannelliset astiat veden säilymistä varten ovat ensiarvoisen tärkeitä.Kalle Niskala / Yle

Pitkittynyt sähkökatko tai muu häiriö voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.

– Kodeissa pitäisi pärjätä itsenäisesti ainakin 72 tuntia häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä, toteaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön erityisasiantuntija Sirpa Suomalainen.

Suomalaisen mukaan tärkeää on myös tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten voi pärjätä kylmenevässä asunnossa

Kaikille avointa koulutusta

Vaasassa, Seinäjoella ja Kokkolassa aletaan järjestää kaikille avoimia ja maksuttomia 72 tuntia -koulutuksia (siirryt toiseen palveluun). Koulutusta järjestää Pelastusalan Keskusjärjestö yhdessä kaupunkien kanssa.

Suomalaisen mukaan koulutusta halutaan nyt suunnata erityisesti kaupunkilaisille. Tähän on selvä syy. Maaseudulla omatoimisuutta on enemmän ja kaupunkikoteja useammin taajamien ulkopuolisista talouksista löytyy myös riittävä kotivara.

– Tutkimuksemme osoittaa, että kaupunkilaiset ovat varautuneet häiriötilanteisiin huonommin kuin maaseudulla asuvat.

Suomalainen uskoo, että kysymys on enemmän asenteesta kuin tiedon puutteesta. Kaupungeissa on tuudittauduttu siihen, että kaikki toimii ja vaikka ei toimisi, luotetaan siihen, että viranomaiset tulevat apuun.

Aina pelastusviranomaiset eivät ehdi hätiin kovin nopeasti. Esimerkiksi viime vuodenvaihteen myrsky katkoi puita ja sähköjä Pohjanmaalla siihen tahtiin, että pelastuslaitokselle tuli lyhyen ajan sisällä 200 hälytystehtävää.

– Niissä tilanteissa joudumme priorisoimaan ja hoitamaan tehtäviä kiireellisyysluokituksen mukaisessa järjestyksessä, huomauttaa valmiuspäällikkö Dan Gref Pohjanmaan pelastuslaitokselta.

Grefin mukaan juuri tästä syystä on tärkeää, että kodeissa on varauduttu sähkökatkoksiin ja muihin häiriötilanteisiin. Apua voi joutua odottamaan.

kolme henkilöä pöydän ääressä
Valmiuspäällikkö Dan Gref, turvallisuuskoordinaattori Seppo Mäenpää ja erityisasiantuntija Sirpa Suomalainen toivovat runsasta osanottoa koulutuksiin.Elina Kaakinen / Yle

Kotivara joka kotiin

Vaasan kaupunki tutki muutama vuosi sitten omien asukkaidensa varautumista. Tulos oli huolestuttava, sanoo kaupungin turvallisuuskoordinaattori Seppo Mäenpää.

– Vuonna 2012 kysyimme asiaa turvallisuuskyselyssä ja silloin 75 prosenttia ei ollut varautunut häiriötilanteisiin juuri millään tavalla.

Suomessa on jo yli 300 vapaaehtoista kouluttajaa, jotka vetävät 72 tuntia -tilaisuuksia, mutta Vaasa, Kokkola ja Seinäjoki ovat ensimmäisinä kaupunkeina mukana tilaisuuksien järjestämisessä.

– Haluamme edistää kotivarojen kuntoon saamista, toteaa Mäenpää ja kannustaa kaupunkilaisia osallistumaan koulutustilaisuuksiin.

Mäenpää muistuttaa, että kotivara on monella tavalla tärkeä - ei pelkästään myrskyjen, tulvien tai sähkökatkosten varalta. Kotona on hyvä olla varastossa ruokaa, juomaa ja lääkkeitä siltäkin varalta, että esimerkiksi sairastuu eikä pääse muutamaan päivään liikkeelle.

Sekä Seppo Mäenpään että Sirpa Suomalaisen mukaan on perusteltua sanoa, että kotivara on nykyisin tärkeämpi kuin esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten. Pelkästään sään ääri-ilmiöiden yleistyminen edellyttää varautumista häiriötilanteisiin.

Lue lisää:

Kaupunkilaiset varautuvat häiriöihin huonommin, koska eivät osaa pelätä niitä – "On mahdollista, että jonain päivänä myös kaupunki pimenee"