Soten kaatuminen hidastaa myös perusterveydenhuollon digipalvelujen kehitystä – suomalaisten kännykkään yhteinen älysovellus vasta vuosien kuluttua

Digipalvelujen toivotaan hillitsevän sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, mutta kaikki eivät ole vakuuttuneita, että niin käy.

Digitaaliset palvelut
Jo kolmella neljästä esikoulu- ja alakouluikäisestä lapsesta on älypuhelin.
Oma olo -mobiilisovellus valmistunee vuonna 2021, mutta sen leviäminen asiakkaille voi kestää vuosia.Yle

Pitääkö kurkkukivun takia lähteä terveysasemalle jonottamaan vai riittääkö apteekissa käynti? Kaikki suomalaiset voivat testata vastausta Oma olo -verkkopalvelusta, mutta vain 15 kunnan asukkailla on mahdollisuus jatkaa asiointia esimerkiksi ajanvaraukseen tai hoitohenkilöstön yhteydenottoon.

SoteDigi-kehitysyhtiön tehtävänä on kehittää uutta sosiaali- ja terveydenhuollon teknologiaa kaikkien käyttöön, mutta esimerkiksi Oma olo -tuotteessa on mukana vain osa suomalaisista kunnista tai kuntayhtymistä, kuitenkin jo 2,5 miljoonaa ihmistä.

Edellisellä hallituskaudella perustettu SoteDigi kehitysyhtiö on toiminut soten kaatumisen ja hallituksen vaihtumisen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti säästöliekillä.

– On jatkettu pienemmällä panostuksella kuin mitä tehtiin ennen sote-hallintouudistuksen kaatumista, SoteDigin toimitusjohtaja toimitusjohtaja Harri Hyvönen kertoo.

Digiloikasta ei enää puhuta

Oma olo -palvelu on jatkoa Sipilän hallituksen ODA-kärkihankkeelle, jonka arveltiin tekevän digiloikan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa. Oma olo -palvelussa yhdistetään hoitoammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa ja asiakkaiden itse tallentamaa tietoa omasta hyvinvoinnista tai sairauden oireista.

Ajatuksena oli parantaa kuntalaisten ja hoitohenkilökunnan tiedonsaantia, vähentää asiointia terveysasemilla ja järkeistää hoitohenkilökunnan töitä. Hoitajille ja lääkäreille jäisi aikaa enemmän varsinaiseen hoitotyöhön ja asiakkaiden kohtaamiseen.

Osa mukana olevista kunnista on kokeillut palvelua myös neuvola-, koulu-, opiskelija- ja työterveydenhuollossa.

Taustalla on halu hillitä nousevia sote-kustannuksia.

Edellisellä hallituskaudella puhuttiin digiloikasta ja säästöistä. Soten kaatuminen on heikentänyt kuntapäättäjien luottamusta nopeisiin uudistuksiin. Hallituksen vaihtuminen Juha Sipilästä (kesk.) Antti Rinteeseen (sd.) on vähentänyt digiloikka-retoriikkaa.

Toivon, että kunnat tekevät enemmän yhteistyötä eivätkä juutu omiin hankkeisiin ja organisaatioihin.

Antti Parpo

– Digitalisaatio on edennyt vuosikymmeniä pitkälti sotesta tai hallituksista riippumatta. Hallitukset tulee ja hallitukset menee, Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen THL:n tutkimuspäällikkö Hannele Hyppönen tokaisee.

Terveysaseman kyltti ulkoseinässä
Kunnissa mietitään, miten digitaalisten palvelujen rahoitus järjestetään.Pyry Sarkiola / Yle

Soten kaaduttua tuli tyhjiö

Hyppösen mielestä digitalisaatiosta puhutaan myös Rinteen hallitusohjelmassa, mutta ei enää erillisenä hankkeena tai strategiana.

– Nyt se on sisällä kaikessa tekemisessä. Sitä ei tarvitse enää erikseen korostaa, Hyppönen arvelee.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kunnat ovat mukana Oma olo -hankkeessa ja alueella olisi haluja edetä ripeästikin mobiilin älysovellukseen saakka. Muutosjohtaja Antti Parpon mielestä yksittäinen kunta on kuitenkin liian pieni yksikkö uusien palvelujen kehittämiseen.

– Soten kaatumisen jälkeen tuli tyhjiö. Kunnat miettivät, mistä otetaan rahoitus pitkäkestoiseen digitaalisten palvelujen kehittämiseen. Kun soteuudistusta taas valmistellaan, kunnilla ei ole oikein itsellään investointihaluja, Parpo arvelee.

Parpo toivoo, että kunnat eri puolilla maata tekevät esimerkiksi SoteDigin kautta tai muutoin enemmän yhteistyötä eivätkä juutu omiin hankkeisiin ja organisaatioihin.

– Verorahoillahan tässä toimitaan, hän sanoo.

Mobiilisovelluksen kehittämiseen hän arvioi riittävän noin 2 miljoonaa euroa, mutta potilastietojärjestelmien uusiminen ja hoitohenkilökunnan uudet toimintamallit nostaisivat kustannuksia sataan miljoonaan euroon.

Kentällä tilanne on sekava

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi viime viikolla, että kunnat ja kuntayhtymät voivat hakea loppuvuodesta avustusta sotekeskusten palvelujen parantamiseen.

Parpo pitää hallituksen avausta hyvänä. Varsinais-Suomi aikoo todennäköisesti hakea loppuvuodesta 70 miljoonan euron avustuspotista varoja mobiilisovelluksen ensi vaiheen kehittämiseen.

Kunnat ja kuntayhtymät voivat tällä hetkellä itse päättää, miten ne hoitavat perusterveydenhuollon sähköisiä palveluja ja niiden kehittämistä. Kertaalleen kaatunut ja uuteen valmisteluun siirtynyt soteuudistus siirtää järjestämisvastuun kunnilta maakunnille.

Terveydenhuollon digitaalisuutta kehittävät ammattilaiset kuvaavat tämänhetkistä tilannetta sekavaksi. Kuntien ja kuntayhtymien tarjoamia palveluja on laaja kirjo, tietojärjestelmät ovat eri-ikäisiä ja niiden käyttö vaihtelee eri kuntien välillä.

Perusterveydenhuollon asiakkaiden kannalta digitaalisten palvelujen kehittämistä on hidastanut se, että niitä kehitettiin ensi vaiheessa terveydenhuollon organisaatioiden eli sairaaloiden ja terveysasemien näkökulmasta.

Suomi on muita maita edellä

Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio muistuttaa, että kansainvälisesti Suomi on sote-tietojärjestelmien kehittämisessä etulinjassa. Käytännössä terveydenhuollon ammattilaiset työskentelevät pitkälti sähköisesti eivätkä enää paperilla.

Valtakunnallista Oma kanta -palvelua ja sähköistä reseptiä pidetään potilaiden kannalta isona edistysaskeleena, vaikka eri ammattilaisten ja esimerkiksi julkisten ja yksityisten hoitoyksiköiden välillä tieto ei vielä kuljekaan aina saumattomasti.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Terveyskylä-verkkopalvelu on myös saanut hyvää palautetta potilailta. Terveyskylä on erikoissairaanhoidon verkkopalvelu, jossa jaetaan tietoa sairauksista, niiden oireiden tunnistamisesta tai sairauksien ennaltaehkäisystä.

Terveyskylä ja Oma olo pyrkivät samaan: molemmat yhdistävät ammattilaisten hallussa olevat tiedot potilaista ja sairauksista sekä asiakkaiden omat tuntemukset ja mittaukset. Esimerkiksi diabeetikot voivat tallentaa mittauksia omista verensokeriarvoista. Terveyskylä-palveluun voi myös tallentaa hyvinvointia mittaavan älykellon tiedot.

Kolme älykelloa, LG, Sony ja Motorola, testaajien ranteissa.
Ihmiset voivat itse tallentaa tulevaisuudessa yhä enemmän hyvinvointia mittaavia tietoja sote-sovelluksiin.Kaisu Nevasalmi / Yle

Sisäänheittäjä vai portsari?

– Kansalaiset vaativat entistä enemmän erilaisia sähköisiä palveluja, Hyppönen sanoo.

Hyppösen mukaan tarvitaan lisää sovelluksia, joiden avulla ihmiset voivat tallentaa erilaisista laitteista kuten sykemittareista tai älysormuksesta tietoa sote-palvelujärjestelmään.

Valtakunnallisten ratkaisujen suhteen ollaan vielä aivan alussa. Hyppösen mukaan valtakunnallista sähköistä ajanvarausjärjestelmää on mietitty pitkään, mutta kunnat ovat kiinni omissa alueellisissa järjestelmissä.

Asiakkaiden palvelua parantavien perusterveydenhuollon digipalvelujen seuraavan sukupolven kehitystä hidastaa myös potilas- ja tietoturvallisuus. Terveydenhuollon sovelluksia kuntalaisten kännyköihin ei voi Vainion mielestä luoda samaan tahtiin kuten pankkipalveluissa, takseissa tai julkisessa liikenteessä.

Se ei ainakaan ole niin yksioikoista, että jos otetaan sähköisiä palveluja käyttöön niin ei tarvita niin paljon lääkäreitä

Hannele Hyppönen

Yksityisen ja julkisen perusterveydenhuollon verkkopalveluissa näkyy myös niiden rooliin liittyvä ajattelutavan ero: “miksi olemme olemassa” . Yksityisille lääkäriasemille sähköiset palvelut ovat sisäänheittotuote, jossa kannustetaan lääkärikeskuskäynteihin ja erilaisten palvelujen käyttöön.

Julkisella puolella sähköinen palvelu on portsari, joka pyrkii hillitsemään ihmisten tarvetta astua terveysaseman ovesta sisään.

Siihen tähtää esimerkiksi Oma olo -palvelun itsearvio, joka voi tarjota itsehoito-ohjeet tai sähköisen reseptin. Portsarin roolia tarvitaan myös, jotta hoitoa vaativille potilaille on tilaa ja hallitus lunastaa lupauksensa siitä, että lääkäriin pääsee viikossa.

Hyppösen mielestä on mahdotonta arvioida miten paljon digitalisoinnilla varsinaisesti säästetään sote-kustannuksissa, kun lain vaatimaa palvelujen saatavuutta ei pystytä tälläkään hetkellä saavuttamaan.

– Se ei ainakaan ole niin yksioikoista, että jos otetaan sähköisiä palveluja käyttöön niin ei tarvita niin paljon lääkäreitä. Keinoäly ja sähköiset palvelut parantavat kykyä ennaltaehkäistä sairauksia esimerkiksi haarukoimalla esiin riskipotilaita.

Lääkäri ja potilas
Sairaanhoitajat kokevat, ettei heillä ole riittävästi osaamista asiakkaiden ohjaamiseen.Derrick Frilund / Yle

Kansalliseen mobiilipalveluun menee vuosia

THL selvitti vuonna 2017 sähköisen asioinnin kokemuksia eri puolilla maata. Selvityksessä näkyy digiosaamisen vaikutus sähköisten palvelujen käyttöön.

Palveluja järjestävän kunnan pitäisi opettaa kuntalaiset iästä riippumatta niitä käyttämään. THL:n selvityksessä ilmeni, että sairaanhoitajat kokevat, ettei heillä ole riittävästi osaamista asiakkaiden ohjaamiseen sähköisten palvelujen käyttöön.

– Oma olo -palvelun leviäminen on kiinni siitä, että tietyn teknisen ratkaisun ja siihen liittyvän sosiaalisen toimintatavan siirtäminen onnistuu. Se ei tapahdu hetkessä, koska potilastietojärjestelmiä on useita, työprosessit, roolitukset ja työnjaot ovat erilaisia eri puolilla maata, Hyppönen sanoo.

Kuntaliiton Vainion mukaan palvelut eivät parane sillä, että rahoitetaan uusia kehittämishankkeita toinen toisensa perään. Rahoitusta tulisi kohdentaa jo olemassaolevien käyttöönottoon. Jokin yksittäinen terveydenhuollon digipalvelu ei ole hopealuoti, joka ratkaisee kaikki ongelmat.

Kysymys on hänen mielestään palvelukokonaisuudesta, jonka kehittäminen vaatii malttia.

Milloin suomalaisten kännyköissä on yhteinen perusterveydenhuollon sovellus, jolla voi testata oireita, syöttää omia tietoja, varata ajan tai tarkistaa omat sähköiset reseptit?

SoteDigin toimitusjohtaja Harri Hyvönen arvelee, että Oma olo -sovelluksen kehittyneempi versio on mobiilikäyttöinen ja käytettävissä vuoden 2021 alussa.

Milloin se ilmestyy suomalaisten kännyköihin on riippuu siitä, miten laajasti eri kunnat, kuntayhtymät tai maakunnat ottavat palvelun käyttöönsä.