Kymmenet ylilääkärit harkitsevat lähtöä Keski-Suomen keskussairaalasta, koska johto ei arvosta heidän näkemyksiään potilastyöstä

Tilanteen kärjistymisen takana on useita suuria muutoksia, kuten uusi johtamisjärjestelmä ja tökkivä puheentunnistusohjelma.

Sairaalat ja terveyskeskukset
Keski-Suomen keskussairaalan uusi, tummanpuhuva rakennus verhoutuneena usvaan.
Lääkärit kokevat, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johdon toiminta ei ole tarpeeksi läpinäkyvää. Myöskään uuden sairaala Novan suunnittelussa ei ole otettu lääkärien mielestä käytännön työtä tekevien näkökulmaa tarpeeksi huomioon.Jaana Polamo / Yle

Keski-Suomen keskussairaalassa pitkään kytenyt johtajuuskriisi on kärjistynyt niin, että kymmenet ylilääkärit harkitsevat työpaikan vaihtoa. Ainakin yksi ylilääkäri on irtisanoutunut tilanteen vuoksi.

Ylilääkäreiden mielestä sairaanhoitopiirin johto ei ymmärrä tarpeeksi hyvin käytännön työtä eikä arvosta ylilääkäreiden näkemystä potilastyöstä.

– Tällä hetkellä odotamme, että saisimme tilanteeseen korjauksen, että voisimme jatkaa työtä täällä, sanoo kehittäjäylilääkäri Pirjo Mustonen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen ei hätkähdä lääkäreiden aikeista vaihtaa työpaikkaa.

– Lääkärit ovat sellainen ammattikunta, että he tulevat ja menevät. Jos joku työntekijä kokee arvojensa, perusperiaatteidensa tai tavoitteidensa olevan jotakin muuta kuin mitä organisaatio tarjoaa, on varmaan kaikkien kannalta perusteltua, että ihminen hakeutuu johonkin muualle töihin, Kinnunen sanoo.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen istuu työhuoneessaan ja katselee käsiinsä hieman hymyillen.
Juha Kinnusen mukaan asian tiimoilta järjestetään keskusteluja niin nopeasti kuin mahdollista.Jaana Polamo / Yle

Pirjo Mustosen mielestä Kinnusen kommentit kertovat siitä, miten eri todellisuudessa johto ja lääkärit elävät.

– Ylilääkärit ovat erittäin sitoutunutta, pitkäaikaisesti täällä työssä ollutta porukkaa. Johto on tullut ja mennyt huomattavasti nopeammalla syklillä. Ehkä johdon pitäisi miettiä työpaikan vaihtamista, jos heidän näkemyksensä poikkeavat niin paljon organisaation perustehtävän tekemisestä, Mustonen sanoo.

Jos oman alansa huippuasiantuntijoita lähtee, on heitä Mustosen mukaan vaikea saada takaisin.

Samanaikaiset muutokset vaikeuttavat lääkärien työtä

Sairaalan tilanne tuli julkisuuteen viime viikolla, kun Keskisuomalainen uutisoi ylilääkäreille tehdystä sisäisestä kyselystä (siirryt toiseen palveluun). Kyselyyn vastasi 60 lääkäriä, ja noin puolet heistä kertoi harkinneensa työpaikan vaihtoa vakavasti kuluneen vuoden aikana.

Syynä tilanteen kärjistymiseen on moni samaan aikaan käynnissä oleva suuri muutos, joista merkittävin on vuosi sitten tehty johtamisjärjestelmän uudistus. Sen myötä osastonylilääkäreiltä siirrettiin hallinnolliset ja henkilöstön johtamiseen liittyvät tehtävät palveluesimiehille.

Uudistus on koettu niin, ettei lääkäreitä enää oteta mukaan päättämään omaa työtään koskevista asioista.

– Itse en ole esimiesasemassa, mutta se heijastuu meillekin päin niin, että emme oikein tiedä, kenen kanssa meidän pitäisi tiettyjen asioiden suhteen asioida. Komentoketju on epäselvä, kirurgi Ville Väyrynen toteaa.

Lääkärit Ville Väyrynen ja Pirjo Mustonen keskustelevat
Ville Väyrysen (vas.) ja Pirjo Mustosen mukaan ylilääkärit ovat yrittäneet saada keskusteluyhteyttä paremmaksi tuloksetta.Jaana Polamo / Yle

Kehittäjäylilääkäri Pirjo Mustosen mielestä tilanne muistuttaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) johtajuuskriisiä vuonna 2008.

Tuolloin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (Hyks) henkilöstö suivaantui juuri ylilääkärien korvaamisesta palveluesimiehillä. Henkilökunta koki, ettei heitä kuunneltu päätöksiä tehtäessä, ja kriisin seurauksena Hyks menetti ammattitaitoista työvoimaa.

Mustosen mielestä johtaminen on uuden järjestelmän myötä pirstaloitunut, mikä hankaloittaa viestintää, mikä puolestaan estää käytännöntyön sujuvuuden.

– Lääkärin työhön liittyy paljon vastuuta. Voi alkaa tuntua kuormittavalta ja turhauttavalta, jos vastuun lisäksi omaan työhön ei sisälly mahdollisuuksia vaikuttaa. Valta ja vastuu olisi hyvä säilyttää samoissa käsissä, Mustonen sanoo.

Tökkivä puheentunnistus käyttöön koko sairaalassa

Yhtä aikaa organisaatiouudistuksen kanssa kokeiluun otettiin puheentunnistussovellus, jonka on määrä korvata sihteerit lääkäreiden saneluiden puhtaaksi kirjoittajina. Sovelluksen käyttöönotto on saanut kritiikkiä, koska lääkäreiden mielestä se on keskeneräinen.

Sovellusta täytyy opettaa tunnistamaan sanoja, ja tällä hetkellä lääkärit joutuvat käyttämään potilastyöaikaa sovelluksen kanssa työskentelyyn.

– Kukaan ei vastusta puheentunnistusta sinänsä, mutta sovelluksen ongelmat eivät ole korjaantuneet pilotoinnin aikana. Nyt sitä ollaan ottamassa käyttöön kaikille lääkäreille, vaikka 30 minuutin potilasvastaanotosta täytyy varata 10 minuuttia siihen, Mustonen sanoo.

“Uudessa sairaalassa ei ole mitään, mitä minä olisin siihen antanut”

Lisäksi lääkärit kokevat, ettei heidän näkemyksiään ole otettu tarpeeksi huomioon uutta sairaala Novaa suunniteltaessa. Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen sanoo, että lääkärit ovat olleet mukana päätöksenteossa uuden sairaalan suunnittelun alusta lähtien. Myös johtava ylilääkäri Vesa Kataja on todennut, että suunnittelussa on ollut mukana koko talo (siirryt toiseen palveluun) (Keskisuomalainen) (siirryt toiseen palveluun).

Ville Väyrysen mukaan se pitää paikkansa, mutta vain paperilla. Muun muassa puheet siitä, ettei uuteen sairaalaan tulisi pitkiä käytäviä, unohtuivat, koska jokaiseen potilashuoneeseen oli saatava luonnonvaloa.

– Olen ollut paikalla näissä tilaisuuksissa, joissa olemme saaneet esittää mielipiteitä. Kuitenkin voin sanoa, että uudessa sairaalassa ei ole mitään, mitä minä olisin siihen antanut. Meitä kyllä kuullaan, mutta pikkuisen valikoivasti, Väyrynen sanoo.

Novaan siirtyminen tapahtuu nykyaikataulun mukaan noin vuoden päästä.

Mustonen ja Väyrynen toteavat, etteivät lääkärit vastusta muutoksia, mutta toivoisivat työn kehittämiselle, esimerkiksi juuri puheentunnistukseen liittyen, järkevämpää aikataulua.

– Että kuunneltaisiin ammattilaisia, jotka ovat tehneet käytännön työtä vuosikausia hyvillä tuloksilla. Heillä on taatusti antaa näkemyksiä siihen, miten näitä kannattaa toteuttaa ja mitkä ovat toteuttamiskelpoisia, Väyrynen sanoo.

Kriisin taustalla on Mustosen ja Väyrysen mukaan pitkään jatkunut huono ja riittämätön vuoropuhelu johdon ja henkilöstön välillä. Juha Kinnunen puolestaan toteaa, että hänen on vaikea tunnistaa arvoristiriitaa tahojen välillä. Hän näkee lääkärien reagoinnin normaalina reagointina muutostilanteeseen.

– Varmaan moni on harkinnut työpaikan vaihtamista, mutta se, että ne realisoituisivat oikeasti, se on toistaiseksi ollut hallinnassa.

Kinnusen mukaan tilanteen korjaamiseksi pyritään tekemään kaikki mahdollinen, jottei lääkäreitä irtisanoutuisi.

Keskustelutilaisuuksia järjestetään niin nopeasti kuin mahdollista. Myös puheentunnistuksen tekniset ongelmat pyritään poistamaan.

Kinnunen myöntää, että jos tiettyjä avainhenkilöitä irtisanoutuu pieniltä erikoisaloilta äkisti, voisi se aiheuttaa vakavaa häiriötä sairaalan toimintaan.

– Mutta jos puhutaan vaikka jostakin isommasta erikoisalasta, ja sieltä yksittäisiä lääkäreitä poistuisi, niin ei aiheuttaisi mitään vakavaa ongelmaa siinä.

Kinnunen muistuttaa, että uusi sairaala on sairaanhoitopiirille rekrytointivaltti. Uusissa tiloissa oli muutama viikko sitten vieraana Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen johtoa.

– Yksi vieraistamme totesi ääneen, että meidän uusi ja moderni sairaalamme pelottaa heitä, koska viemme heiltä kaikki heidän parhaat osaajansa, Kinnunen sanoo.

Myös johtava ylilääkäri Vesa Kataja kommentoi Keskisuomalaiselle, että uusista tiloista tulee haluttu työpaikka (siirryt toiseen palveluun).

Pirjo Mustosen ja Ville Väyrysen mielestä kommentit kuulostavat harmillisilta.

– Olivatpa taustasyyt kritiikille mitä tahansa, toivoisin, että johtomme viesti olisi, että niitä yritetään selvittää. Eikä sellainen “jos homma ei kiinnosta niin tuossa on ovi” -tyyppinen lausunto. Jokainen tässä haluaa ihan saman lopputuloksen ja ajetaan samaa asiaa pikkuisen eri tavalla, Väyrynen toteaa.

Lue myös:

"Kunnilla oikeasti ei ole rahaa" – terveydenhuollossa pohditaan kuumeisesti kuinka säästää heikentämättä hoitoa, yt-neuvotteluita ympäri maata