Ketkä voittavat, jos kaupunkilaiset saavat itse päättää julkisista varoista? "Ehdottaa sai mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, ja niin tehtiinkin"

Osallistuvan budjetoinnin kokeilut yleistyvät Suomessa. Mistä on kyse? Kiteytimme mallin idean ja mahdolliset ongelmat.

osallistuminen
Bild på salutorget (helsingfors) med många båtar
Helsingissä kaupunkilaiset äänestävät lokakuussa, mihin kaupungin osoittamat 4,4 miljoonaa euroa käytetään. Äänestettävät ehdotukset ovat helsinkiläisten itse ideoimia.Yle/Linnéa Caloander

Haluaisitko kotikaupunginosaasi ateljeen kuvataideharrastajille tai puistotrampoliineja?

Pitäisikö läheisestä hiekkakentästä tehdä mieluummin tekonurmikenttä vai lisätä koko alueelle kukkaistutuksia ja roskakoreja?

Entä mitä mieltä olet 3D-tulostimista kirjastoissa?

Muun muassa näistä asioista helsinkiläiset saavat äänestää nyt lokakuussa. Kyse on Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin hankkeesta, Omastadi-projektista.

Eli mistä?

Osallistuva budjetointi tarkoittaa, että kaupunki tai kunta antaa asukkaiden päättää, mihin julkisia varoja käytetään.

Kaupunkilaisten käsiin ei anneta koko kaupungin budjettia, vaan yleensä osallistuvaan budjetointiin osoitetaan jokin tietty summa.

Helsingissä rahaa on jaossa noin 4,4 miljoonaa euroa.

Se on isoin rahasumma, jolla Suomessa on osallistuvaa budjetointia toteutettu, mutta toisaalta Helsinki on myös väkiluvultaan Suomen suurin kaupunki.

Eikä muutenkaan ole vain yhtä tapaa soveltaa osallistuvaa budjetointia.

Osa kunnista on hyödyntänyt sitä vain kertaluontoisessa kohteessa tai tietyllä alueella: esimerkiksi Tampereella asukkaat pääsivät kehittämään nimenomaan Tesoman kaupunginosaa.

Tuusulassa, jossa kokemusta on jo useammalta vuodelta, raha on kohdistettu koko kunnan tarpeisiin. Samoin on Helsingissä nyt.

Asukkaiden osallistavuutta lisää myös se, että äänestettävät ehdotukset tulevat heiltä itseltään.

Kun Helsinki pyysi viime vuonna ihmisiä lähettämään ehdotuksia ja ideoita tietyn kaupunginosan tai koko kaupungin hyväksi, niitä tuli yhteensä 1 273 kappaletta.

– Ehdottaa sai mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, ja niin tehtiinkin, sanoo kehittämispäällikkö Kirsi Verkka Helsingin kaupungilta.

Moni ehdotuksista koski melko arkisia asioita, esimerkiksi puistojen kunnostusta tai katuvalaistuksen parantamista. Kaupungin yllätti kuitenkin se, miten moni toivoi lisää yhteisöllisiä tiloja.

– Tämä oli tarve, jota kaupunki ei ollut aiemmin rekisteröinyt, Verkka kertoo.

Kaupungin avustuksella ehdotuksista jatkojalostettiin 296 suunnitelmaa. Näistä suunnitelmista eniten ääniä saaneet toteutetaan ensi vuoden aikana, näin Helsinki on luvannut.

Kaikkia eritaustaisia kaupunkilaisia tai kuntalaisia on kuitenkin vaikea tavoittaa.

Osallistuvan budjetoinnin yksi ongelma on, että se voi lisätä valtaa niillä, joilla sitä on jo valmiiksi.

Tähänastisen perusteella voidaan esimerkiksi Helsingistä todeta, että maahanmuuttajia ja nuoria on ollut mukana erittäin vähän.

Tapahtumiin, joissa ehdotetuksia kehiteltiin, osallistui keskivertoa enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita naisia.

– Olemme tehneet todella paljon yhteistyötä eri järjestöjen kanssa, kutsuneet infoihin ja lähettäneet materiaalia eri kielillä. Silti tältä osin emme tällä ensimmäisellä kierroksella päässeet maaliin asti, myöntää Kirsi Verkka.

Äänestettävissä ehdotuksissa voivatkin korostua tietyt ryhmät. Tuusulassa ne olivat ikäihmiset, Helsingissä näyttäisivät olevan lapset ja nuoret.

Helsingissä ehdotuksista vain kuusi prosenttia koski esimerkiksi maahanmuuttajia, vieraskielisiä, syrjäytyneitä, vanhuksia ja terveysongelmaisia.

Tuusulassa tähän ongelmaan pyritään tarttumaan seuraavalla osallistuvan budjetoinnin ideointikierroksella.

– Erityisryhmät ovat silloin kohteena. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käymme varta vasten eri toimintakeskuksissa ja tapaamme esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria aikuisia, kertoo yhteisömanageri Katja Repo Tuusulan kunnasta.

Lisäksi äänestysprosentit ovat olleet hyvin maltillisia. Mutta tämä ei ole ongelma vain Suomessa. Kansainvälisestikin jo kymmenen prosentin äänetystulosta on pidetty hyvänä.

Helsingin asukkaista kolmisen prosenttia on tähän mennessä äänestänyt Omastadi-ehdotuksista. Tuusulassa vastaava lukema oli viime vuonna kaksi prosenttia.

Tosin Omastadi-projektia tutkineet Mikko Rask ja Titiana Ertiö toteavat, että äänestysaktiivisuus lisääntyy ensimmäisen kokeilun jälkeen – sitä mukaa, mitä tutummaksi osallistuvan budjetoinnin malli tulee ihmisille. Näin ovat aiemmat tutkimukset osoittaneet.

Asukkaille voi olla tärkeää ensin nähdä, menevätkö rahat ihan oikeasti siihen, mihin luvattiin.

– On ollut kiva huomata asukkaiden innostus siitä, että "hei mä ideoin ja nyt tässä todella on koirien uimaranta", Katja Repo kertoo esimerkin Tuusulasta.

Kuntaliitosta kerrotaan, että osallistuva budjetointi on Suomessa tällä hetkellä "innostuksen asteella". Asia on vielä melko uusi, mutta malli on yleistymässä.

Helsingistäkin korostetaan, että Omastadi ei ole yksittäinen projekti. Mallia on tarkoitus toteuttaa myös tulevina vuosina.

Omastadi-äänestys kestää lokakuun loppuun asti. Äänestää voi omaa asuinaluetta ja koko Helsinkiä koskevia ehdotuksia. Äänestys on kaikille 12 vuotta täyttäneille.

Äänestyksessä Helsinki on jaettu seitsemään alueeseen, joilla kaikilla on eri budjetti. Kunkin alueen budjetti on laskettu asukasluvun mukaan. Ääniä voi antaa niin monelle ehdotukselle kuin alueen budjettiin mahtuu.

Äänestysalueet Omastadi-projektissa Helsingissä 2019
Tästä näet Helsingin äänestysalueet ja niiden budjetit. Koko Helsinkiä koskevien ehdotusten budjetti on 880 000 euroa.Leena Luotio / Yle