KD nostaisi lapsilisiä, antaisi vauvatonnin ja peruisi bensaveron korotukset – tuloja kerättäisiin sokeriverolla ja asumistuen ehtojen kiristyksellä

Kristillisdemokraatit esitteli oppositiopuolueista ensimmäisenä vaihtoehtobudjettinsa.

Suomen Kristillisdemokraatit (KD)
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja eduskuntaryhmän johtaja Päivi Räsänen vaihtoehtobudjetin julkistustilaisuudessa eduskunnassa Helsingissä keskiviikkona.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja eduskuntaryhmän johtaja Päivi Räsänen vaihtoehtobudjetin julkistustilaisuudessa eduskunnassa Helsingissä keskiviikkona.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Kristillisdemokraatit (KD) panostaisivat varjobudjetissaan (siirryt toiseen palveluun) rahaa erityisesti lapsiperheisiin, terveyteen ja hyvinvointiin sekä työllisyyteen.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsäsen mukaan kristilliset valitsi nämä painotukset, koska kyseisiä asioita ei ole riittävästi huomioitu Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensi vuoden talousarviossa.

Perheille vauvatonni

Päättäjät ovat olleet huolestuneita syntyvyyden rajusta laskusta uusimpien väestöennusteiden julkaisun jälkeen. KD poistaisi lastenhankinnan esteitä panostamalla perhe-etuuksiin ja koulutukseen.

  • Kaikkien lasten lapsilisän korotetaan 10 eurolla kuukaudessa. Nykyhallitus aikoo korottaa yksinhuoltajien sekä neljännen ja viidennen lapsen lapsilisää.
  • Vauvan perheelle maksetaan tuhannen euron "vauvaraha."
  • Opiskelijoiden huoltajalisän nostetaan hallituksen korostusta enemmän, 150 euroon kuukaudessa.
  • Tuloverotuksen lapsivähennys otetaan uudestaan käyttöön.

Kristillisten puheenjohtaja Sari Essayahin mukaan Virossa panostukset perheisiin esimerkiksi lapsilisien muodossa ovat moninkertaiset ja se näkyy myönteisesti syntyvyydessä.

– Nämä ovat signaaleja siitä, miten yhteiskunta näkee lapsiperheiden aseman. Yksittäinen vauvaraha tai veronkevennys eivät vaikuta sellaisenaan vaan kokonaisuus ratkaisee. Pidämmekö tätä tärkeänä, Essayah sanoi.

Muita lapsiin ja nuoriin vaikuttavia toimenpiteitä ovat ryhmäkokojen pienentäminen peruskouluissa, opiskelijoiden opintorahan korottaminen 25 eurolla kuukaudessa ja varusmiesten kotiuttamisrahan palauttaminen.

Rinteen hallitus aikoo nostaa kansaneläkettä ja takuueläkettä. Työeläkkeen saajia KD haluaa muistaa 200 miljoona euron veronkevennyksellä.

Hyvinvointi vaatii satsauksia

KD katsoo, että hallituksen päätös hoitajamitoituksesta ei paranna tilannetta ilman riittävää rahoitusta.

  • Vanhusten hoitoon tehdään merkittävin määrärahalisäys, 150 miljoonaa euroa.
  • Omaishoitajien palkkioon tulee 20 euron korotus.
  • Sairaiden hyvinvointiin kielteisesti vaikuttaneet säästöpäätökset, kuten keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvauksen poisto ja diabeteslääkkeiden alempi korvausluokka perutaan.
  • Lääkkeiden korvausjärjestelmää muutetaan siten, että alkuvuoden kulut ennen maksukaton täyttymistä voi jakaa useammalle kuukaudelle.

Polttoaineveron korotus pois

Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta ja 66 000 uutta työllistä vuoteen 2023 mennessä. Ryhmäjohtaja Päivi Räsänen kuvaili hallituksen toimien olevan ristiriidassa tavoitteiden kanssa.

– Hallituksen työllisyyskeinot ovat kevyitä, ja myös talousnäkymät eivät ole suotuisat. Kotimarkkinoiden kysynnän ylläpitäminen ja työllisyydestä huolehtiminen olisi nyt äärimmäisen tärkeää, Sari Essayah puolestaan korosti.

– Työmarkkinasyksy tulee olemaan vaikea, joten epäilen, että toimia pohtivat työllisyystyöryhmät pystyvät tuomaan konkreettisia avauksia, Essayah jatkoi.

  • Hallituksen kotitalousvähennyksen leikkaus ja polttoaineveron kiristys perutaan.
  • Liikenneväyliin panostetaan 100 miljoonaa euroa, jotta tärkeiden hankkeiden toteuttamiseen saadaan vauhtia.
  • Tutkimukseen sekä kehitys- ja innovaatiotoimintaan tulee 20 miljoonan euron määrärahalisäys.
  • Oppisopimuskoulutukseen laitetaan lisärahaa ja tehdään muita parannuksia.
  • Kannustinloukkuja poistetaan uudistamalla perusturvaa nykyistä vauhdikkaammin, tarjolla olisi KD:n kannustava perusturvamalli.

Näin KD rahoittaa menojaan ja lisäyksiään

Kristilliset tavoittelee asumistuen uudistamisella 300 miljoonan euron säästöjä. Asumistukiin palautetaan niissä aiemmin olleet omaisuusrajat ja opiskelijoiden erillinen asumistuki otetaan uudestaan käyttöön.

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran pääomasta voidaan tulouttaa valtion käyttöön 250 miljoonaa euroa sen toiminnan kärsimättä.

Lisäksi tuloja kerätään korvaamalla makeisvero terveysperustaisella verolla, joka perustuisi elintarvikkeisiin lisättyyn sokeriin. Tuotoksi lasketaan 250 miljoonaa euroa.

Yritystukileikkaus kohdistuu viihdemerenkulkuun eli Itämeren matkustajalaivaliikenteeseen. Tästä kerätään 50 miljoonaa euroa.

KD lisää myös työehtojen paikallista sopimista järjestäytymättömissä yrityksissä. Tällä saadaan aikaa 15 000 uutta työpaikkaa erityisesti pk-yrityksissä. Suomessa opiskelleille EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisille kansalaisille myönnetään automaattisesti työlupa valmistumisen jälkeen.

Työllisyyden parantuminen lisää verotuloja ja vähentää kuluja 180 miljoonan euron edestä. Rahaa valtion kassaan kerätään myös rojaltityyppisellä kaivosverolla ja kivihiilen haittaverolla.

KD laskee, että näillä keinoilla ensi vuoden varjobudjetti on puoli miljardia euroa ylijäämäinen verrattuna hallituksen ensi vuoden talousarvioon. Tuloja kertyy 1,4 miljardia ja menoja yli 900 000 miljoonaa euroa.

Varjotalousarvioista keskustellaan eduskunnan täysistunnossa 20. marraskuuta. Sitä ennen kokoomus ja perussuomalaiset esittelevät vielä oman vaihtoehtoisen budjettinsa.