Toriparkki hautaa alleen keskustelun siitä, millaiseksi Hämeenlinnan keskusta halutaan – "Pahinta on, että nyt ei tunnu tapahtuvan mitään"

Torin laidan yrittäjä ei ota kantaa toriparkkiin, vaan toivoo päättäjiltä kykyä tehdä päätöksiä keskustan kehittämiseksi.

Hämeenlinna
Hämeenlinnan tori kuvattuna dronella ilmasta käsin.
Hämeenlinnan tori on hiljentynyt, ja siitä ovat huolissaan niin alueen yrittäjät kuin osa keskustan asukkaistakin.Ville Välimäki / Yle

Hämeenlinnan keskustassa oli vielä reilut parikymmentä vuotta sitten kymmenen kellosepänliikettä. Nyt niitä on kaupungissa enää neljä, ja niistä vain yksi sijaitsee torin laidalla.

Kellokeskus Laineen ovi käy tiuhaan, mutta tälläkin ruuhkalla on syynsä. Kultajousi torin liepeillä lopetti toimintansa muutamaa päivää aiemmin, ja ainakin hetkellisesti tämä näkyy torin ainoan kelloliikkeen ovilla.

– Kellotrendi on tullut jossain määrin takaisin ja meillä tehdään korjauksia. Ilman korjaustoimintaa olisimme todennäköisesti joutuneet lyömään lapun luukulle, huokaisee nykyinen toimitusjohtaja Ollipekka Laine.

Laine kertoo olevansa hyvin turhautunut keskustan kehittämisen hitauteen. Hän ei etsi syyllisiä, vaan toivoo päätöksiä.

– Pahinta on, että nyt ei tunnu tapahtuvan mitään. Ymmärrän kyllä, että visioita on tehtävä, mutta yrittäjän kulut juoksevat joka kuukausi. Päättämättömyys on yrittäjälle kaikista pahin myrkky, Ollipekka Laine kuvailee tilannetta.

Toriparkki hautasi keskustelun

Hämeenlinnan keskustan kehittämistä leimaa keskustelu toriparkista, jonka suhteen kaupungissa on ajauduttu suoranaiseen asemasotaan sen puolesta – tai sitä vastaan. Ensimmäisiä toriparkki-otsikoita on tehty jo 1960-luvulla. Keskustelu on junnannut paikoillaan vuosikymmeniä, osa argumenteista on jopa samoja.

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Andrei Sergejeff on saanut osansa keskustelusta, mutta sanoo keskustelun olevan poteroihinsa juuttunutta näennäiskeskustelua. Toriparkista on oltava mielipide, halusipa tai ei.

Mies katsoo kameraan Hämeenlinnan torin laidalla.
Andrei Sergejeff toivoo, että keskiöön nousisi keskustelu keskustan tulevaisuudesta eikä ainoastaan toriparkin kohtalosta.Ville Välimäki / Yle

Hänen mukaan toriparkkikeskustelu on haudannut alleen paljon tärkeämmän aiheen: millainen Hämeenlinnan keskustan pitäisi olla?

– Ensin pitäisi päättää, millainen keskusta halutaan ja sen jälkeen voidaan puhua siitä, tarvitaanko toriparkkia vai ei, hän sanoo.

Kaupallinen keskusta siirtyi moottoritien päälle

Hämeenlinnassa asiakasvirrat lähtivät liikkeelle viisi vuotta sitten, kun kauppakeskus Goodman avattiin moottoritien päälle. Goodman vei kaupallisen keskuksen mukanaan, ja pienet liikkeet levisivät ammusten tavoin ympäri kaupunkia.

Andrei Sergejeffin mielestä torin ympärille tarvitaan kaupallista toimintaa, joka ei toimi kauppakeskuksen tai automarket-alueen tavoin.

Kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää Helsingin yliopistosta sanoo, että jos uusi kauppakeskus on siirtänyt kaupallisen keskustan paikkaa, asia pitäisi vain hyväksyä.

– Kaupallisen keskustan suhteen peli on menetetty, jos liikkeitä ja asukkaita ei kaupungissa ole tarpeeksi, Mäenpää toteaa.

Jos kaupallinen keskusta siirtyy toisaalle, Mäenpään mukaan on käytävä keskustelu siitä, millaista toimintaa vanhalle paikalle halutaan.

Paikalla voisi olla ekologisesti kestävämpää kulutustarjontaa, jolle olisi myös yhteiskunnallista tilausta, hän toteaa.

– Jos pienyrittäjiä halutaan keskittyneemmin keskustaan, on huolehdittava siitä, että esimerkiksi vuokrat ovat tarpeeksi matalat, kertoo Pasi Mäenpää.

Kaupunkikeskusta kuuluu kaikille

Kiihkeä keskustelu toriparkista kertoo Andrei Sergejeffin mukaan kiintymyksestä kaupunkia kohtaan. Perinteisen autokaupungin maineessa oleva Hämeenlinna käyttää keskustan suunnittelussa paljon energiaa siihen, miten autot sijoitetaan.

– Ei ihmiset tule enää keskustaan omilla autoillaan ostamaan jääkaappeja ja pakoputkia. On turhaa kaivata keskustaa, joka oli kolmekymmentä vuotta sitten, vaan keskittyä siihen, mitä siellä tehdään tulevaisuudessa, sanoo Sergejeff.

Keskustassa asutaan, haetaan toimintaa, elämyksiä ja siellä liikutaan jalan, polkupyörällä tai kevyillä sähkökäyttöisillä välineillä. Kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää mielestä keskustan asukas näkee keskustan oman kotinsa laajentuneena osana.

– Kaupungissa asutaan tiiviisti, ja ympäristöltä halutaan tekemistä. Siksi keskustassa halutaan asua, toteaa Mäenpää.