Eläkeuudistuksen vaikutukset yllättivät tutkijat – Moni hyvin toimeentuleva aikaisti eläkkeelle lähtöä

Vuoden 2005 eläkeuudistusta selvittäneiden tutkijoiden mukaan yllättävän harva suomalainen jatkoi töissä pidempään siksi, että se paransi eläkettä.

eläkkeelle siirtyminen
harmaatukkainen nainen tietokoneen ääressä
Tutkijoiden mukaan Suomessa olisi pitänyt ymmärtää, että vuoden 2005 eläkeuudistus auttoi etenkin hyvätuloisia. Jarmo Stenmark / Lehtikuva

Harva on voinut välttyä kuulemasta, että suomalaisten on syytä jäädä yhä myöhemmin eläkkeelle, jotta töitä paiskii entistä useampi ja rahat riittävät eläkkeiden maksamiseen.

Päinvastaiseen suuntaan vaikutti kuitenkin se, että vuoden 2005 eläkeuudistuksessa suomalaisten eläkeikää laskettiin 65:stä 63 vuoteen.

Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa oli laskettu sen varaan, että osa suomalaisista jatkaisi töissä 68-vuotiaiksi. Tähän innostettiin niin sanotulla superkarttumalla eli sillä, että eläke nousee selvästi, jos töissä jatkaa 63–67-vuotiaana.

Uudistuksen vaikutuksia selvittäneet Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska Palkansaajien tutkimuslaitoksesta sanovat, että taloudellisten kannustimien merkitys oli ihmisten päätöksissä kuitenkin yllättävän vähäinen, kun vertaa eläkeiän muutoksen vaikutuksiin.

– On yllättävää, että uudistuksen vaikutuksista valtaosa tulikin siitä, että vanhuuseläkkeen ikäraja muuttui 65:stä 63:een, tutkimuskoordinaattori Kanninen sanoo.

Lähes 15 vuoden takainen uudistus vaikuttaa suomalaisten eläkeikään edelleen, koska eläkkeelle jää yhä ikäluokkia, joiden vanhuuseläkeikä on uudistuksen seurauksena alempi kuin 65 vuotta.

Vuoden 2005 eläkeuudistusta seurasi vuoden 2017 uudistus, joka nostaa lähivuosina suomalaisten eläkeikää asteittain.

Suuret ikäluokat hyötyivät

Vanhempi tutkija Terhi Ravaska sanoo dramaattiseksi muutokseksi, että monet hyvin toimeentulevat suomalaiset ottivat vuoden 2005 uudistuksen jälkeen kiintopisteeksi uuden alaikärajan, 63 vuotta.

Hänen mukaansa parempituloisten suomalaisten eläköityminen siirtyi nopeasti 65:stä 63 vuoteen, josta tuli uusi normi ja tapa eläköityä.

Jos olisi käytetty hyväksi tutkimustietoa, ei olisi tehty tällaista uudistusta.

vanhempi tutkija Terhi Ravaska

Uudistuksesta hyötyivät suuret ikäluokat, sillä vuonna 1942 syntyneet olivat ensimmäiset, joita alennettu, 63 vuoden ikäraja koski.

Tutkijat arvostelevat eläkeiän laskemista kahdella vuodella.

– Jos eläkeikä olisi jätetty 65:een, vanhuuseläkeikä olisi ollut korkeampi uudistuksen jälkeen. Eläkeikien nostaminen oli tavoitteena, ja siltä osin uudistus oli päinvastainen tavoitteeseen nähden, Kanninen sanoo.

Ravaska sanoo, että monessa Euroopan maassa oli tuolloin tavoite nostaa eläkeikää, kun Suomessa laskettiin sitä.

– Olisi pitänyt ymmärtää, että uudistus auttaa etenkin hyvätuloisia. Toki jos on ollut uskomus, että taloudelliset kannustimet saavat ihmiset työskentelemään pidempään, se voisi olla perusteltua, mutta kyse oli virhearviosta, Terhi Ravaska sanoo.

– Jos olisi käytetty hyväksi tutkimustietoa, ei olisi tehty tällaista uudistusta. Kannustimiin ei olisi uskottu niin paljon ja olisi mietitty ikärajaa.

Eläkeiän nosto vaikuttavin keino työurien pidentämiseen

Tutkijat havaitsivat, että osa ihmisistä lykkäsi eläköitymistä, kun karttuma parani, mutta osa aikaisti eläköitymistä, koska kuukausieläke suureni. Vuoden 2005 uudistuksen seurauksena vanhuuseläkkeelle pääsi 63-vuotiaana ilman että varhennusvähennykset leikkasivat eläkettä, kuten ennen uudistusta saman ikäisenä olisi tapahtunut.

Tutkijat korostavat, että eläkeikärajan muutos ohjasi kuitenkin ihmisiä paljon enemmän.

Sellaisella summalla, jonka antamiseen on realistiset mahdollisuudet, ei ole niin suurta merkitystä kuin on haluttu uskoa.

Vanhempi tutkija Terhi Ravaska

Ravaska sanoo, että jos ihmisille annettaisiin todella paljon rahaa, he jatkaisivat kyllä töissä, mutta eläkeiän nostaminen on vaikuttavampi keino.

– Sellaisella summalla, jonka antamiseen on realistiset mahdollisuudet, ei ole niin suurta merkitystä kuin on haluttu uskoa, Ravaska sanoo.

Todennäköisyyttä jatkaa töissä laskee tutkijoiden mukaan myös se, että varallisuutta on paljon.

– Mitä vauraampia ihmiset ovat, sen vähemmän ihmiset haluavat tehdä töitä. Mutta mitä enemmän ihmiset saavat palkkaa, sitä enemmän he haluavat tehdä töitä. Tämä on osittain ristiriitaista, Kanninen kuvaa.

Vaikka vuoden 2005 uudistus laski alinta vanhuuseläkeikää, suomalaisten eläkkeelle jääminen myöheni silti. Tähän suuntaan vaikuttivat uudistuksen muut muutokset, kuten yksilöllisen varhaiseläkejärjestelmän lakkauttaminen ja työttömyysputken ikärajan nosto.

Samaan suuntaan vei myös varhennetun vanhuuseläkeiän nostaminen 60:stä 62:een vuoteen. Aiemmin useat suomalaiset jäivät eläkkeelle 60- tai 65-vuotiaana, minkä vuoden 2005 uudistus muutti.

Kannisen ja Ravaskan tekemän raportin tilasi Palkansaajien tutkimuslaitokselta Työeläkevakuuttajat Tela. Selvityksessä käytettiin Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen aineistoja.