"Kiva, mutta meillä on vain koon 38 vaatteita" – Isolta tanssijalta menevät keikat sivu suun, sanoo 40 kiloa lihonut Evaleena Vuorenmaa

Vuorenmaa on raskauskilojen myötä saanut huomata, ettei hän isokokoisena tanssijana sovi enää kaikkien tanssikoulujen imagoon.

kehopositiivisuus
Evaleena Vuorenmaa työpaikallaan
Evaleena Vuorenmaa on 5- ja 2,5-vuotiaiden poikien äiti. Raskausajoista jäi muistoksi 40 kiloa, joiden kanssa tanssimaailmaan palaaminen ei ole joka paikassa sujunut kivuttomasti.Marko Melto / Yle

Kun tanssija-koreografi Evaleena Vuorenmaa, 36, palasi äitiyslomalta, jokin oli muuttunut: tanssikoulun peilistä katsoi 40 kiloa painavampi opettaja. Taidot ja palo olivat ennallaan, mutta ammattilainen tunsi itsensä epävarmaksi oppilaiden edessä.

– Oli sellainen olo, että minun pitäisi jotenkin erikseen todistaa osaamistani, koska olen nykyään lihava.

Ajatuksella ei ollut mitään tekemistä järjen kanssa, minkä Vuorenmaa kertoo itsekin ymmärtäneensä.

– Olen tehnyt työtäni parikymmentä vuotta. En kyseenalaistanut ammattitaitoani, mutta mietin, ottaako kukaan minua enää vakavasti.

Pelko osoittautui oppilaiden kohdalla turhaksi. Opettaja toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi ja oppilaat kertoivat, että olikin ollut jo ikävä.

En kyseenalaistanut ammattitaitoani, mutta mietin, ottaako kukaan minua enää vakavasti.

Evaleena Vuorenmaa

Sen sijaan osa työnantajista ei ollut yhtä suopeita. Suoraa laihdutuskäskyä ei annettu, mutta rivien välissä huolehdittiin, miten kunto mahtaa kestää.

Vuorenmaa koki, ettei hänen katsottu enää sopivan joidenkin tanssikoulujen imagoon, kun hänen kuviaan ei enää kelpuutettu mainoksiin.

Eräänä syksynä hän oli yksi kolmesta uusia tunteja aloittavasta opettajasta. Kahdesta muusta tanssinopettajasta otettiin kesän aikana uudet promokuvat, mutta Vuorenmaalle ei edes kerrottu kuvauksista.

Kauden alkaessa tanssikoulun kassan yllä roikkui kolme julistetta: kaksi, joissa poseerasi nuori, hoikka tuntien vetäjä ja yksi, johon oli valittu mainoskatalogista parikymppisen hoikan tanssijan kuva.

– Kysyin, miksi minun tuntiani ei mainosteta minun kuvallani niin kuin muidenkin opettajien. Ihmettelyyni vastattiin, että me kuviteltiin, ettet halua nyt kameran eteen.

Hoikkakin teini voi ahdistua tanssisalin peilin edessä

Ironista kyllä, tanssimaailman raakuus pääsi Vuorenmaan ihon alle pahimmin silloin kun vaaka näytti puolet vähemmän kuin nyt. 14-vuotiaana hip hopin aloittanut tyttö tuli nimenomaan tanssisalilla hyvin tietoiseksi vartalostaan.

– En ollut aiemmin miettinyt ulkonäköäni lainkaan. Nyt olin yhtäkkiä todistamassa tilanteita, joissa tytöt seisoivat rivissä pikkutopeissa ja jonkun paitaa käytiin vetämässä alas mahan peitoksi.

Evaleena Vuorenmaa tanssii
Tanssisalilla joutuu päivittäin kasvokkain oman peilikuvansa kanssa. “Vaikka en siviilissä aina tykkäisikään näkemästäni, tanssiessani tunnen aina olevani kaunis ja seksikäs”, Evaleena Vuorenmaa sanoo.Marko Melto / Yle

Jatkuva laihdutuspuhe oli tanssisaleilla arkipäivää, mikä vaikutti pienikokoiseenkin teiniin.

– Minulle ei kuittailtu, koska painoin vain 54 kiloa. Siitä huolimatta lakkasin käymästä rannoilla ja uimahallissa, koska olin vakuuttunut siitä, että minulla on valtavat jenkkakahvat, iso maha ja höllyvät reidet, Evaleena Vuorenmaa muistaa.

Keikkoja sivu suun

Vaa’anlukema ei nyky-yhteiskunnassa aina ole yksityisasia, ja etenkin naiset kuulevat kiloistaan. Tanssimaailma peileineen ja pitkän perinteen painopuheineen on lihavalle erityisen raadollinen.

– Meillä on todella vahva mielikuva siitä, miltä oikea tanssija näyttää. Hän on pitkä, hoikka ja valkoinen, Evaleena Vuorenmaa luettelee.

Muottiin mahtumattomuus saattaa tarkoittaa tanssikeikkojen menemistä sivu suun. Tiedostavana aikana sanavalinnat ovat ehkä pehmeämpiä ja torjuminen hoituu korrektimmin, mutta yhtä kaikki: esiintymään halutaan edelleen enimmäkseen hoikkia tanssijoita.

– Kun tarjoaa töitään esimerkiksi Facebookin mallinhakuryhmissä, saatetaan muotoilla vastaus siihen tapaan, että kiva, mutta meillä on vain koon 38 vaatteita. Ihan niin kuin isoja vaatteita ei saisi mistään.

Sanottiin, ettei kukaan halua nähdä vanhaa selluliittia lavalla.

Evaleena Vuorenmaa

Toisinaan palautetta ei edes vaivauduta kaunistelemaan. Sen Vuorenmaa sai huomata esimerkiksi silloin kun kyseli töitä erään artistin taustatanssijana.

– Sanottiin, ettei kukaan halua nähdä vanhaa selluliittia lavalla. Painoin alle 70 kiloa.

“Oot upee”

Vuorenmaa on päättänyt puhua painon tuomista turhista paineista julkisesti.

Instagram-tilillään (siirryt toiseen palveluun) hän ilmoittaa ylpeästi olevansa “lihava tanssija”.

Palautetta tulee paljon, ja useimmiten se sisältää sydämiä ja kehuja. “Oot upee!” toistuu kuvien alla, mutta joukossa on myös heitä, jotka keskittyvät kritisoimaan tanssijan ulkonäköä.

Sitten on niitä yhteydenottoja, jotka saavat Vuorenmaan lataamaan näytille yhä uusia videoita ja kuvia.

– Sain vähän aikaa sitten viestin 14-vuotiaalta pojalta, joka kertoi olevansa tanssiryhmänsä isokokoisin. Tosi moni kirjoittaa, että on esimerkkiäni seuraamalla uskaltautunut tanssisalille, vaikka ei ole aiemmin kokenut olevansa tervetullut.

Kehopositiivisuus ei ole itsensä hyväksymistä

Isokokoisten ihmisten syrjinnästä ja siitä, mitä Evaleena Vuorenmaa nimittää yhteiskunnassa vallitsevaksi suoranaiseksi läskivihaksi, on vaikea puhua. Terävin viesti katoaa kun samaan keskusteluun ympätään kauneusihanteet, terveysnäkökulmat, itsensä hyväksyminen ja kehopositiivisuus.

Evaleena Vuorenmaa tanssii
Kuvaa on käsitelty.Marko Melto / Yle

Käsitteet menevät Vuorenmaan mukaan helposti sekaisin. Häntä kiukuttavat loputtomat kehotukset “kantaa itsensä kunnialla” tai “hyväksyä itsensä sellaisena kun on” silloin, kun itse koettaa puhua yhdenvertaisuudesta.

Kehopositiivisuus on ihmisoikeusaate eikä liity millään tavalla oman vartalon rakastamiseen. Sana positiivisuus hämää meitä, Vuorenmaa sanoo.

– Kyllä ihminen saa vaikka vihata itseään ilman, että on vähemmän arvokas. On aika julma ajatus, että pitäisi rakastaa itseään ennen kuin saa samat oikeudet kuin muilla.

On aika julma ajatus, että pitäisi rakastaa itseään ennen kuin saa samat oikeudet kuin muilla.

Evaleena Vuorenmaa

On helppo ymmärtää, miksi Evaleena Vuorenmaa innoittaa muita isokokoisempia tanssijoita tunneille. Samastumiskohteita ei ole tarjolla liikaa. Kun lehdissä markkinoidaan kauneutta ja terveyttä, nähdään kuvissa usein vain yhdenlaisia malleja.

– Väitän, että meidät on aivopesty. Se, mitä kukin pitää kauniina, on yksilöllinen makuasia. Nyt yhteiskunta on kuitenkin luonut makuasiasta normin, mikä on ihan äärettömän outoa jos sitä alkaa miettiä, Evaleena Vuorenmaa sanoo.

Mega-artistien taustalla tanssii kaikenkokoisia

Kun keikka menee housujen koon takia sivu suun tai joku sanoo ilkeästi Instagramissa, Evaleena Vuorenmaa ei ole hiljaa. Vastaan sanoessaan hän osaa usein arvata, mikä sana heitetään kehään seuraavana: mielensäpahoittaja.

– Olen todella kyllästynyt siihen retoriikkaan! Mielensäpahoittajaksi typistäminen on manipulaatiokeino ja tapa katkaista minkään sortin rakentava keskustelu.

Juuri keskustelua Vuorenmaa toivoo. Tanssimaailmassa esimerkkiä voisivat näyttää kotimaiset artistit, jotka palkkaisivat taustalleen taitavia tanssijoita kiloihin katsomatta.

Evaleena Vuorenmaa tanssistudiossa
Kotimaisten suurten artistien taustalla esiintyy useimmiten hoikkia tanssijoita. Evaleena Vuorenmaa kertoo kuulleensa koreografeista, jotka ovat joutuneet erikseen perustelemaan isompien tanssijoiden valitsemista koe-esiintymisissä. "Minullekin on sanottu, että erottuisin liikaa joukosta."Marko Melto / Yle

Suuresta maailmasta on tarjolla näyttöä siitä, että Vuorenmaan visio kaikenkokoisista tanssijoista tasaveroisina toimii.

– Mega-artistit kuten esimerkiksi Janet Jackson, Beyonce ja Missy Elliot käyttävät myös marginaalivartaloisia tanssijoita. On siis olemassa ihan todisteita, että me pysymme perässä, Vuorenmaa nauraa.

Evaleena Vuorenmaan Instagram-videoita katsomalla näkee, etteivät epäilijät pääse narauttamaan tätä naista osaamisen puutteesta. Aina voi kuitenkin olla korostetun huolestunut 110-kiloisen fyysisestä kunnosta.

Sitä Vuorenmaa kutsuu huolitrollaukseksi, ja siihen hänellä on olemassa simppeli vastaus.

– Vedän joka viikko vähintään 30 opetustuntia. Tervetuloa tanssisalille tekemään perässä!