Katujengejä vai kaveriporukoita? Nuorten rötöstelyä paisuteltu eri puolilla Suomea, Jyväskylässä poliisi teki tiedotuksessa täyskäännöksen

Poliisi sanoi aluksi jyväskyläläisten nuorisoporukoiden yhteenotoissa ja rötöstelyssä olevan “katujengiytymisen piirteitä”. Tutkinnanjohtaja ei allekirjoita aiempia lausuntoja.

poliisitutkinta
Unga hänger på stan
Rikosviestintä vaikuttaa siihen, tuntuuko ympäristö turvalliselta. Arkistokuva.Yle/Carmela Walder

Poliisi tutkii kevään ja syksyn aikana tapahtuneita kahden nuorisojoukon välisiä yhteenottoja Jyväskylässä. Poliisi tiedotti lokakuun alussa, että nuorisojoukkoihin kuuluu noin 20–30 nuorta, jotka ovat iältään noin 14–19 -vuotiaita.

Tutkittavana on kuusi asiakokonaisuuteen liittyvää rikosilmoitusta, joiden nimikkeitä ovat muun muassa laiton uhkaus ja pahoinpitely.

Asia on herättänyt syksyn aikana paljon keskustelua, sillä kokonaisuuteen on lehtikirjoittelussa liitetty hurjia piirteitä, kuten väitteitä järjestäytyneestä katujengitymisestä, huumekaupasta, puukoilla aseistautumisesta ja järjestettyjen tappeluiden yhteydessä käytävästä vedonlyönnistä.

Nämä seikat tulivat esiin Sisä-Suomen poliisilaitoksen tiedustelun ja ennaltaehkäisevän toiminnan yksikön rikosylikonstaapelin Jukka Hurtan Keskisuomalaiselle lokakuun alussa antamassa lausunnossa (siirryt toiseen palveluun) (juttu tilaajille).

– Tilanne on erittäin huolta herättävä, sillä katujengiytymisen merkit ovat vahvat. Jengit rekrytoivat jatkuvasti lisää jäsenistöä ja aseistautuvat muun muassa puukoilla. Jos tilanteen kehittymistä vertaa muiden Pohjoismaiden kehitykseen, pitää tilanteeseen puuttua nyt vahvasti, Hurtta kommentoi lehdelle.

Poliisi julkaisi samana päivänä aiheesta tiedotteen (siirryt toiseen palveluun).

Tutkinnanjohtaja: "En käytä termiä jengi"

Yle halusi selvittää, mikä on ilmiön todellinen laajuus, sillä tilanteesta liikkuu nyt ristiriitaista tietoa.

Poliisin lehdelle antamat reippaat lausunnot ovat sittemmin lieventyneet, eikä poliisi luonnehdi nuorison toimintaan liittyviä asioita enää monisanaisesti. Asiakokonaisuuden tutkinnanjohtaja rikoskomisario Julle Lehtinen ei allekirjoita Hurtan lausuntoa nuorten katujengiytymisen vahvoista merkeistä.

– Minä en käytä termiä jengi. On sovittu, että minä vastaan tiedottamisesta, eikä Jukka tiedota enää, Lehtinen kertoo puhelimitse.

Keskisuomalaisen jutussa nostettiin esille myös poliisin käsitys siitä, että ainakin toinen ryhmistä tekisi rikoksia jossain määrin järjestäytyneesti ja sillä olisi johtohahmo.

– Tässä vaiheessa esitutkintaa ei ole noussut esiin järjestäytyneeseen toimintaan viittaavia seikkoja, tutkinnanjohtaja Julle Lehtinen sanoo.

Aiemmin poliisi kertoi ongelman olevan laaja ja koskettavan monia asuinalueita, mutta mainitsi tilanteen korostuneen Kuokkalassa ja Huhtasuolla.

– En ole omissa tiedotteissani ja vastauksissani nostanut esille tiettyjä alueita tai paikkoja, tutkinnanjohtaja Julle Lehtinen kommentoi.

Järjestetyt tappelut ja sovitellut jutut

Lokakuun alussa julkaistussa jutussa poliisi kertoi epäilevänsä myös, että nuorempia olisi pakotettu tekemään “jengeille” rikoksia, kuten myymälävarkauksia.

Poliisin tuolloin lehdelle antamien tietojen mukaan “kyseinen jengi” harjoittaa myös erilaisten päihteiden kauppaa alkoholista kannabikseen ja vihjetiedot viittasivat kauppaa käytävän osin koulussa.

– Ei meillä ole tutkinnassa tuon tyyppisiä juttuja tällä hetkellä, tutkinnanjohtaja kuittaa Ylelle.

Saman vastauksen saavat myös kysymykset koskien lehtijutussa kerrottuja järjestettyjä tappeluita, joista kerrottiin lyötävän vetoa. Keskisuomalainen kirjoitti, että poliisi olisi saanut tietoonsa, että tappeluita olisi järjestetty koulupäivien aikana koulun alueella ja “jengin” tiedettiin värvänneen nuorempia yläkouluikäisiä kiristämällä ja uhkailemalla.

– Tuollaisia juttuja ei ole tutkinnassa tällä hetkellä, tutkinnanjohtaja Julle Lehtinen sanoo.

Rikosylikonstaapeli Hurtta kertoi lokakuun alussa Keskisuomalaiselle, että toiseen nuorisoryhmään kuuluu kantasuomalaisia ja toisessa porukassa olisi “eri kansallisuuksista olevia ulkomaalaistaustaisia nuoria”.

– En lähde erittelemään, ovatko henkilöt kantasuomalaisia vai ulkomaalaisia. Siihen minulla ei ole mitään lausuttavaa, rikoskomisario Julle Lehtinen sanoo.

Keskisuomalaisen mukaan jengiytyminen ilmeni, kun poliisin tietoon alkoi viime keväänä tulla erilaisia häiriköinti- ja ilkivaltatapauksia, huumausainejuttuja ja pahoinpitelyjä Kuokkalan alueelta. Keskisuomalainen kertoo, että parista kymmenestä jutusta osa ratkaistiin sovittelussa, mutta osa eteni rikostutkintaan.

Tutkinnanjohtaja ei pysty vahvistamaan, että kaikki Kuokkalan mainitut tapaukset liittyisivät nuorisoporukoita koskevaan vyyhteen.

– Siellä on saattanut olla joitakin juttuja, jotka ovat edenneet sovittelutoimistoon ja niitä ei ole tutkittu sen enempää, Lehtinen sanoo.

– Viime keväänä on ollut koululaisten välisiä juttuja, mitkä on pistetty sovittelutoimistoon, hän jatkaa.

Miksi lausunnot annettiin? "En osaa sanoa"

Onko Julle Lehtisellä sen sijaan selitystä siihen, miksi Hurtan lausunnot pääsivät livahtamaan julkisuuteen, vaikka tapauksesta tiedottaa ainoastaan tutkinnanjohtaja?

– En osaa sanoa, miksi niin on tehty tai annettu lausuntoja, Lehtinen toteaa.

Ovatko Keskisuomalaiselle annetut tiedot siis virheellisiä?

– En minä nyt noinkaan voi sanoa.

Onko tietoa sitten annettu liikaa?

– Jokainen vastaa omasta tiedotteestaan ja siitä, mihin tietonsa perää. Minä kerron siitä, mitä meillä on tutkinnassa ja teen sen perusteella tiedotteemme. Tässä vaiheessa ei ole mitään enempää, tutkinnanjohtaja Julle Lehtinen tyytyy toteamaan.

Yle sai kiinni myös Sisä-Suomen poliisilaitoksen tiedustelun ja ennaltaestävän toiminnan yksikön rikosylikonstaapelin Jukka Hurtan. Hän oli yllättynyt yhteydenotosta, eikä halunnut enää ottaa kantaa siihen, onko Jyväskylässä näkyvissä katujengiytymisen merkkejä.

– Miten sen nyt ilmaisisi. Siihen suuntaan ollaan menossa, niitä merkkejä on. Jos siihen on tutkinnanjohtaja ottanut kantaa, niin en rupea väittelemään päällystötason kanssa.

Hän ei vastaa myöskään kysymyksiin, tuliko haastattelussa antaneeksi virheellistä tietoa vai oliko sitä yksinkertaisesti liian paljon liian aikaisin.

– Sitä pitää kysyä nyt päällystötasolta. En ota tähän mitään kantaa, jos tutkinnanjohtaja on näin asian ilmaissut.

Sen Hurtta suostuu kuitenkin sanomaan, että Jyväskylässä valloillaan olevaan tilanteeseen on ehdottomasti puututtava.

"Meillä ei ole tutkinnassa mitään tällaisia kiristysjuttuja"

Tutkinnanjohtajan mukaan poliisi ei ole ainakaan lähtenyt oikaisemaan aiempia lausuntoja. Hän myöntää myös, että poikkeavien lausuntojen aiheuttama tilanne on hämmentävä.

– Tämä on nyt sillä tavalla, että minä itse vastaan tiedottamisesta ja teen ratkaisun, mitä voin kertoa tutkinnassa olevista jutuista. Keskisuomalaisen jutussa olevista tiedoista minulla ei ole vahvistettua tietoa, että näin olisi käynyt. Meillä ei ole tutkinnassa mitään tällaisia kiristysjuttuja eikä sen tyyppisiä.

Pyysimme tietoa myös poliisin viestintäpäälliköltä Nina Juurakko-Vesikolta, joka totesi Lehtisen hoitavan kommentoinnin.

Tämän jälkeen Yle pyysi tutkinnanjohtajalta tiistaina tv-haastattelua, joka olisi tarjonnut tilaisuuden tiivistää mitä tapauksesta tiedetään, mikä on tutkinnan vaihe ja ilmiön laajuus, miksi poliisin tiedotuslinja muuttui ja onko liikkeellä virheellistä tietoa.

– Juttelimme asiasta jo puhelimitse. Tällä hetkellä ei ole asiaan liittyen uutta tiedotettavaa. Tiedotamme asiasta lisää heti sen jälkeen, kun tutkinnallisia esteitä tiedottamiselle ei enää ole, tutkinnanjohtaja Julle Lehtinen tyytyi toteamaan.

Tutkinnanjohtaja kehottaa tutustumaan tiedotteeseen, joka sisältää tällä hetkellä kaiken tiedon, jonka poliisi voi tilanteesta antaa.

Eli olemassa on kaksi nuorisojoukkoa, joiden yhteenottoja tutkitaan. Syyskuun alussa poliisi esti ryhmien välisen tappelun Jyväskylän keskustassa. Kähinä loppui ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan.

Lehtinen korostaa, että Jyväskylän keskustassa on turvallista liikkua.

Nuorten jengiytymisestä ja joukkotappeluista puhutaan muuallakin

Nuorten jengiytyminen ei ole noussut tapetille viime aikoina ainoastaan Jyväskylässä.

Väkivaltaisia ryöstöjä tekevän nuorisoryhmän uutisoitiin (siirryt toiseen palveluun)(MTV Uutiset) syyskuussa lietsovan pelkoa Espoossa.

Myös Jokirannan koulussa Ylivieskassa on ollut syksyn aikana epäilyksiä teinijengiytymisestä. Koulun rehtori kommentoi lokakuun alussa muun muassa MTV Uutisille (siirryt toiseen palveluun), että jengit käyttävät ilmeisesti amerikkalaistyyppisiä nimiä. Jutussa jengit yhdistettiin 75-vuotiaan ikäihmisen pahoinpitelyyn.

Rajut puheet laimenivat nopeasti.

Ylivieskan tilanne nousi esiin myös Ilta-Sanomissa (siirryt toiseen palveluun). Lehden verkkosivuilla asiaa kommentoivat nuoret.

Heidän mukaansa kaupungissa toimii viiden nuoren perustama ”suojelujengi”, joka liittyisi pahoinpitelyihin. Nuoret eivät puhu rikollisjengistä, vaan paikallisesta teinijengistä. Tuolloin myös rehtori totesi asian paisuneen liian suuriin mittasuhteisiin ja sanoi, että paikkakunnalla ei ole järjestäytynyttä jengitoimintaa, vaan kyse on eri asuinalueiden kaveriporukoista, jotka ovat nimenneet ryhmänsä tietyllä tavalla.

Myös Oulun poliisilaitos on ottanut kantaa (siirryt toiseen palveluun) (Kalajokilaakso) Ylivieskan nuorten tekemiin rikoksiin ja aiheeseen liitettyihin jengiepäilyihin. Poliisin mukaan kaupungissa ei ole väkivaltaisia jengejä.

Palstatilaa ovat saaneet tänä syksynä myös nuorten suunnittelemat joukkotappelut. Niiden järjestämisestä on uutisoitu muun muassa pääkaupunkiseudulla (siirryt toiseen palveluun) (MTV Uutiset). Poliisi sai syyskuussa useita vihjetietoja (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat), että tappeluita on suunniteltu Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Varoiteltuja joukkotappeluja ei kuitenkaan syntynyt (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat).

Joukkotappelut olivat uutisaihe myös Tampereella.

Lahden seudulla poliisin tietoon tuli syyskuussa useita niin kutsuttuja yksi vastaan yksi -tappeluita. Tappelut sovittiin yleiselle paikalle nuorten kesken, ja ilmiöön liittyy, että joku kuvaa tapahtumat myös sosiaaliseen mediaan.

Osa tappeluista on yltynyt joukkotappeluiksi Lahden lisäksi Heinolassa ja Asikkalassa.

Viranomaisten yhteistyöryhmä perustettu Jyväskylässä

Rikollisen toiminnan lopettamiseksi poliisi on lisännyt valvontaa Jyväskylän keskustassa ja nuorten suosimilla alueilla.

Asian ratkaisemiseksi on perustettu myös moniviranomaisyhteistyöryhmä yhdessä koulun, kaupungin ja nuorisotoimen kanssa. Poliisi on jakanut yhteistyöviranomaisille kirjalliset toimintaohjeet häiriöistä ja rikoksista ilmoittamisesta.

Poliisi tutkii tapahtumia aktiivisesti ja pyytää ilmoittamaan mahdollisista rikoksista ja muusta epäilyttävästä toiminnasta poliisin sähköpostiin vihjeet.keski-suomi@poliisi.fi (siirryt toiseen palveluun) tai vihjepuhelimeen, jossa automaatti tallentaa puhelut, numeroon 0295414811. Vihjeet voi jättää nimettömänä.

Poliisi muistuttaa vanhempia seuraamaan lastensa tekemisiä ja tietämään, missä seurassa he liikkuvat vapaa-ajallaan.

Nuorille poliisilla on selvä viesti: Kaikenlainen rikollinen toiminta on tuomittavaa, ja jos saat tietää, että joku suunnittelee rikosta, ilmoita siitä heti poliisille yllä oleviin yhteystietoihin tai akuutissa tilanteessa hätänumeroon 112.

Korjattu 24.10.2019 klo 12:30 Sisä-Suomen poliisilaitoksen tiedustelun ja ennaltaestävän toiminnan yksikkö oikeaan muotoonsa.