Kainuun ELY-keskus eri mieltä yliopistotutkimuksen kanssa: Terrafamen jätevedet eivät pilaa Nuasjärven pohjaa

ELY-keskuksen mukaan erilaiset näytteenottomenetelmät aiheuttavat erilaisia tuloksia.

kaivosteollisuus
Talvivaaran Sotkamon kaivoksen ja Nuasjärven välinen purkuputki ylsi Nuasjärven rantaan 7. elokuuta 2015.
Terrafamen Sotkamon kaivoksen ja Nuasjärven välinen purkuputki ylsi Nuasjärven rantaan elokuussa 2015.Kimmo Rauatmaa / Lehtikuva

Vajaa viikko sitten julkistetun Helsingin yliopiston tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Terrafamen käsiteltyjen jätevesien poistoputki Sotkamon Nuasjärveen on aiheuttanut happikadon ja muuttanut pohjan eliöyhteisöä.

Nyt Kainuun ELY-keskus on eri mieltä omiin mittaustuloksiinsa nojaten. Niiden mukaan Nuasjärven ekologinen tila on säilynyt hyvänä.

ELY-keskus tiedottaa (siirryt toiseen palveluun), että Terrafamen purkuputken käyttö ja sen vaikutukset ovat olleet ympäristöluvan mukaisia.

– Purkuputken käyttöönoton jälkeen happipitoisuus purkuputken lähellä olevissa syvänteissä on ajoittain ollut tavanomaista alhaisempi. Vaikutukset ovat olleet havaittavissa noin 3 kilometrin etäisyydellä purkuputken suulta. Syvänteissä ei tiheästä seurannasta huolimatta ole havaittu hapettomuutta, keskus tiedottaa.

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan sen sijaan Terrafamen käsiteltyjen jätevesien siirtäminen vuonna 2015 rakennettua suoraa poistoputkea pitkin Nuasjärven syvänteeseen on aiheuttanut putken lähistöllä pohjanläheisen happikadon ja muuttanut merkittävästi pohjaeläinyhteisöjä.

– Tutkijoiden mukaan ennen runsas pohjaeläinyhteisö on muuttunut lajistoltaan köyhäksi muistuttaen nykyisin voimakkaasti saastuneen järven lajistoa, yliopisto kertoi tuloksistaan.

Erilaiset menetelmät

Ely-keskus perustelee tulosten erilaisuutta tutkimusmenetelmien erilaisuudella.

Helsingin yliopiston tutkimuksessa seurattiin surviaissääskien lajikoostumuksen muutosta.

– Surviaissääsket ovat varsin herkkiä happitilanteelle, mutta juuri tästä syystä ne toimivatkin erinomaisina happi-indikaattoreina ympäristötutkimuksissa, tutkija Tomi Luoto Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta kertoi viikko sitten menetelmästä.

ELY-keskus kertoo sen menetelmän perustuvan pohjaeläinyhteisöjen lajistorakenteen kattavaan tarkasteluun.

– Veden laatua tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti muun muassa yhdeksällä eri havaintopaikalla 4-6 kertaa vuodessa. Happipitoisuutta mitataan ja happinäytteitä otetaan useasta eri näytteenottopisteestä kattavasti eri syvyyksistä. Veden happipitoisuutta mitataan säännöllisesti myös aivan pohjan läheisyydestä. Kasviplanktonin ja syvännepohjaeläinten määrää sekä lajistorakennetta tarkkaillaan viidellä havaintopaikalla, ELY-keskus luettelee.

ELY-keskuksen johtopäätös on, että Nuasjärven pohjaeläimistön laaja seuranta-aineisto ja vedenlaatutiedot eivät tue Helsingin yliopiston tutkijoiden käsitystä etenevästä happikadosta tai pohjaeliöstön ekologisen tilan turmeltumisesta.

Yliopiston tutkimuksen mukaan taas on mahdollista, että kuormituksen jatkuessa happikatoalue laajenee.

Lue myös:

Tuore tutkimus: Terrafamen jätevesi pilannut Nuasjärven pohjaa poistoputken ympäriltä