Tutkijan työ vie yhä useammin ulkomaille, jopa kaukaisiin maihin – opiskelijat taas pysyvät mieluusti kotona

Suomesta lähteneitä akateemisia oppineita on kiertänyt ulkomaisia oppilaitoksia maailman sivu, mutta nyt heitä on liikkeellä kenties enemmän kuin koskaan.

tiede
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kolme kerrosta.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kolme kerrosta.Petteri Juuti / Yle

Apulaisprofessori Jarkko Salojärvi elää uransa kenties kansainvälisintä vaihetta. Salojärvi on jo puolisentoista vuotta työskennellyt Nanayangin teknologisessa yliopistossa Singaporessa, missä hän on käynnistämässä omaa tutkimusryhmäänsä.

Salojärvi työskentelee yhä myös Suomessa – hänellä on täällä akatemiatutkijan paikka. Silti hän on ehtinyt olla monessa mukana maailmalla. Viime aikoina huomiota on herättänyt erityisesti avokado-tutkimus, (siirryt toiseen palveluun)joka on yltänyt Yhdysvaltain tiedeakatemian Pnas-julkaisun luetuimpien artikkeleiden joukkoon. (siirryt toiseen palveluun)

Avokado-tutkimus oli perustutkimusta, jolla on käytännön sovellutuksia. Sen ansiosta avokadon jalostamiseen saadaan vauhtia, mikä taas helpottaa tietyille taudinaiheuttajille vastustuskykyisten lajikkeiden kehittämisen. Avokadon lisäksi samanlaisia ratkaisuja kaipaisivat kipeästi esimerkiksi banaanit ja oliivipuut.

Tutkimusartikkelissa kiinnittää huomiota epätavallisen laaja ja kansainvälinen tutkijajoukko, joka on osallistunut sen laatimiseen. Nimistä päätellen mukana on väkeä niin lännestä kuin idästäkin. Ja yksi suomalainen.

Jarkko Salojärvi
Apulaisprofessori Jarkko SalojärviJarkko Salojärvi

Jarkko Salojärven omien sanojen mukaan hänen osuutensa oli "kohtalaisen pieni". Hän löysi yhden ratkaisun sille, miten koppisiemenisten kasvien lajiutuminen on edennyt.

Moderni kansainvälistymiskehitys käynnistyi Cernissä

Salojärven päätyminen tutkijajoukkoon on yksi osoitus siitä, kuinka suomalainen akateeminen maailma on kansainvälistynyt.

Uudesta asiasta ei ole kyse, sillä läpi vuosisatojen suomalaisiakin on vieraillut eurooppalaisissa yliopistoissa, muistuttaa Helsingin yliopiston vararehtori Hanna Snellman.

Nykykehityksen ensiaskeleita otettiin Sveitsissä sijaitsevassa Euroopan hiukkastutkimuslaitoksessa Cernissä, mutta nyttemmin kansainvälistyminen on laaja-alaistunut. Esimerkiksi viime vuonna tilastoitiin 3 500 vähintään viikon kestävää vierailua Suomesta ulkomaille, eivätkä kaikki vierailut edes ole tässä luvussa.

Vuotuiset vierailumäärät ovat olleet jopa viimevuotisia korkeampia tällä vuosikymmenellä. Snellman että Salojärvi sanovat uskovansa, että suomalaiset tutkijat ovat nyt kansainvälisempiä kuin koskaan ennen.

Kansainvälinen liikkuvuus ehto rahoitukselle

Kehitykseen on vaikuttanut se, että tutkimusten rahoituksen edellytyksenä on nykyisin kansainvälinen liikkuvuus. Ulkomailla vietetyt tutkimusjaksot ovat yksi kriteeri Suomen Akatemian rahoitukselle.

Kehitystä tuetaan tietoisesti, koska tutkijoille on tärkeää voida verrata ja peilata työtään kansainvälisesti.

Tutkijoille toimii motiivina sekin, että jos on mukana avokado-tutkimuksen kaltaisessa monikansallisessa yhteisartikkelissa, luetaan sitä muita tiedeartikkeleita enemmän maailmalla. Ja samalla tullaan huomatuksi.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun avointa aulatilaa opiskeluavarten.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun avointa aulatilaa.Petteri Juuti / Yle

Tämän vahvistaa myös Salojärvi. Tutkimusryhmiin pääseminen menee tieteellisissä piireissä hyvin paljon kontaktien kautta, hän sanoo.

– Jos jonkun työ tiedetään hyväksi ja luotettavaksi, kutsutaan hänet tutkimuskonsortioihin.

Yhä harvempi opiskelija lähtee vaihtoon ulkomaille

Samaan aikaan kun tutkijat liikkuvat yhä enemmän maailmalla, on opiskelijoiden kansainvälistyminen ottanut takapakkia.

Ylekin uutisoi äskettäin selvityksestä, jonka mukaan entistä harvempi opiskelija lähtee vaihtoon ulkomaille. Sen mukaan vaihtoon lähtevien korkeakouluopiskelijoiden määrä laski 15 prosenttia vuosina 2016–2018.

Vararehtori Hanna Snellman vahvistaa kehityksen Helsingin yliopiston osalta. Hänen mukaansa vuonna 2010 lähtijöitä oli lähes tuhat, mutta viime vuonna enää runsaat 600. Myöskään esimerkiksi Aalto-yliopiston uudet opiskelijat eivät lähde vaihtoon läheskään yhtä usein kuin ennen.

Kehityksen syistä keskustellaan, mutta se tiedetään, että suuntaus on ollut sama myös muualla Euroopassa.

Helsingin yliopiston kirjasto
Opiskelijoita Helsingin yliopiston kirjastossa.Henrietta Hassinen / Yle

Snellmanin mukaan Helsingin yliopistossa on ollut tulijoita enemmän kuin lähtijöitä. Siitä kertoo sekin, että yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnasta peräti 24 prosentilla on jonkin muun maan kuin Suomen passi.

Esimerkiksi Lapin yliopisto vetää suhteessa monia muita paremmin ulkomaisia vaihto-opiskelijoita.

Eksotiikkakin vetää, mutta yliopistoväki on saanut myös sellaista palautetta, että hakeutuminen Lapin kaltaiseen paikkaan on ollut jopa meriitti työnhaussa, kertoo kansainvälistymispalveluiden päällikkö Jaana Severidt Lapin yliopistosta.

Kansainvälisessä porukassa oppii yhtä sun toista

– Erittäin antoisaa, kuvailee Salojärvi työtään kansainvälisessä porukassa.

Työ ei hänen kokemuksensa mukaan eroa juurikaan normaalista tutkimusryhmissä Suomessa tehtävästä työstä. Salojärven ryhmässä on 14 jäsentä, joista kolme on Suomesta ja loput Iranista, Intiasta, Kiinasta, Singaporesta ja Pohjois-Makedoniasta.

Monikuttuurinen työ on antoisaa sikälikin, että siinä saa hyvin erilaisen näkökulman maailman tapahtumiin.

– Olen esimerkiksi päässyt keskustelemaan Intian vaalijärjestelmästä ja politiikasta intialaisten jatko-opiskelijoiden kanssa, ja toisaalta kuullut siitä, millainen Iranin yhteiskunta on kulissien takana.

– Kokemukseni perusteella sanoisin, että yksilöiden väliset erot ovat kulttuurisia eroja suurempia.