1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. jätteenpoltto

Onko tässä tulevaisuuden ratkaisu? Jätteet, vesi ja energiantuotanto yhteen yhtiöön – katso videolta, mikä Lahti Energiaa uhkaa

Energia-ala muuttuu nopeasti. Miten käy Lahdessa tehtyjen suurinvestointien?

Mikä uhkaa Lahti Energiaa?
Mikä uhkaa Lahti Energiaa?

Energia-alan nopeat muutokset ovat saaneet Lahden päättäjät pohtimaan, onko kaupungin energiayhtiöllä nykyisellään tulevaisuutta. Kaupunki teetti konsulttiyhtiö KPMG :llä selvityksen, jonka mukaan Lahti Energian arvo laskee, jos toimintaa jatketaan nykyisellään.

Lahti Energia on kokonaan Lahden kaupungin omistama yhtiö, jolla on voimalaitosinvestoinneista johtuen paljon velkaa. Lahti Energian arvon alennus voisi pahimmillaan tarkoittaa jättilainojen lankeamista Lahden kaupungin maksettavaksi.

– Pahin skenaario olisi, että voimalaitokset eivät enää pystyisi vastaamaan alalla tapahtuvaan muutosnopeuteen, ja yhtiön alkaisi tuottaa tappiota. Jos näin käy, lainat lähtevät raukeamaan. Se aiheuttaa ketjureaktiona sen, että kaupungilta tullaan vaatimaan aikamoisia lainasaatavia, sanoo Lahden konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja Aleksi Mäntylä (vihr.).

Kaupunki ei aio jäädä odottelemaan energiayhtiön arvon alentumista, vaan selvittää, miten yhtiö ja samalla kaupungin oma talous olisi pelastettavissa. Mutta mikä uhkaa energiayhtiön arvoa?

Jätteenpoltosta jätteen kierrätykseen

Lahti Energia otti vuonna 2012 käyttöön jätteitä hyödyntävän voimalaitoksen Kymijärvi II:n, joka maksoi 165 miljoonaa euroa. Huonosti lajitellusta ja likaisesta jätteestä tehdään polttoainetta, joka kaasutetaan Kymijärvi II:ssa.

Jätteenpoltto on ollut kannattavaa – kaatopaikkajäte on saatu minimoitua ja asukkaat ovat saaneet halpaa kaukolämpöä. Lahden kaupunki on ottanut energiayhtiön tuloksesta joka vuosi miljoonia euroja omaan toimintaansa.

Vajaa kymmenen vuotta sitten tehty investointi on nyt vaarassa. Jätteenpolttoon on alettu suhtautua aiempaa tiukemmin. Kiristyvät kierrätystavoitteet ja mahdollinen jätteenpolttovero ohjaavat jätevirtoja enemmän uudelleen käyttöön kuin poltettavaksi.

– Energia-ala muuttuu nyt nopeasti, eivätkä muutama vuosi sitten tehdyt investoinnit ole välttämättä tulevaisuudessa kannattavia, sanoo Mäntylä.

Valmistuessaan vuonna 2012 Kymijärvi II sanottiin olevan maailman ensimmäinen kierrätyspolttoainetta käyttävä kaasutusvoimalaitos. Kuva: Yle

Jätteenpolttoverosta ei ole vielä päätöksiä eikä Mäntylä halua arvioida Kymijärvi II kohtaloa.

– Me olemme tehneet voimalaitosinvestoinnit. Sille emme voi mitään. Yritämme estää tulevaisuudessa vastaavien riskien muodostumista. Ala muuttuu niin nopeasti. Olemme siirtymässä polttamisesta kiertotalouteen, mutta se kestää vuosia, sanoo Mäntylä.

Lahti Energian tuotantojohtaja Arto Nikkanen sanoo yhtiön seuraavan, mitä jätteenpolttoverolle tapahtuu.

– On totta, että jätteenpolton verotus on yksi niistä asioista, joita tutkitaan keinoina materiaalien kierrätyksen lisäämiseen. Mitään päätöksiä asiasta ei vielä ole. Pöydällä on tällä hetkellä useita vaihtoehtoja eri keinoista, sanoo Nikkanen.

Nikkasen mukaan kierrätyksen lisääminen on myös energiayhtiön näkökulmasta kannatettava asia, mutta hän haluaa huomauttaa, että jätteen energiakäyttö on kuitenkin parempi ratkaisu kuin sijoittaminen kaatopaikalle.

– Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä ajankohtaa, jolloin jätteen energiakäyttö olisi kokonaan loppumassa. Polttoaineeksi jalostettujen jätteiden polttaminen kestävällä tavalla on näkemyksemme mukaan lämmöntuotannossa toimiva ratkaisu vielä pitkään,sanoo Nikkanen.

Kiertotalousyhtiö hallitsisi materiaalivirtoja

Välttääkseen pahimmat uhkakuvat Lahden päättäjät ovat alkaneet pohtia vaihtoehtoa, joka sopisi myös Lahden ympäristöpääkaupunki-imagoon. Jos Lahti Energia, vesiyhtiö Lahti Aqua ja Päijät-Hämeen jätehuoltoyhtiö yhdistyisivät, olisivat materiaalivirrat, jäte, vesi ja energia kaupungin omissa käsissä.

– Tästä yhteistyöstä voisi syntyä jotain uutta kiertotalouteen, mitä ei ole aiemmin löydetty. Jos jäte ei voi mennä polttoon siinä mitassa kuin aiemmin, sille voi miettiä vaihtoehtoista ansaintalogiikkaa, sanoo ympäristötekniikan professori Lassi Linnanen Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta.

Linnanen ei halua ottaa kantaa Lahti Energian asioihin, mutta yleisellä tasolla hän on sitä mieltä, että kiertotalousyhtiö tuntuisi järkevältä juuri tässä ajassa, kun ilmastonmuutoksen torjuntaan etsitään keinoja kiihtyvällä vauhdilla.

– Kyse on pitkän ajan muutoksesta. Menee vielä vuosia, että olemme sellaisissa kiertotalouden hyötykäyttötasoissa, missä pitäisi olla, sanoo Linnanen.

Suomalaisten pitäisi kierrättää yhdyskuntajätteistään 55 prosenttia vuonna 2025. Polttamista ei lasketa kierrättämiseksi. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Päättäjät ovat jo alustavasti linjanneet, että uuteen yhtiöön pitäisi saada myös vankkaa asiantuntemusta. Lappeenrannan-Lahden teknisellä yliopistolla on alan osaamista, mutta yhtiössä pitäisi olla myös joku haistelemassa uusia tuulia ja viemässä yhtiötä oikeaan suuntaan. Enemmistöomistuksen Lahti haluaa pitää itsellään, mutta vähemmistöosakas on haussa.

– Haluamme tähän mukaan kumppanuuksia tuomaan asiantuntemusta ja myös jakamaan riskiä, sanoo Lahden konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja Aleksi Mäntylä.

Jaosto on lähdössä Hollantiin tutustumaan kiertotalousratkaisuihin. Päätösaikataulua Lahti Energian tulevaisuudesta Mäntylä ei uskalla arvioida, sillä fuusio ei ole mikään läpihuutojuttu. Myös ympäristötekniikan professori arvelee, että jättifuusion riski liittyy yhdistymiseen itseensä.

– Fuusiohin liittyy paljon johtamishaasteita. Silloin pitää myös pohtia, miten päällekkäisyydet hoidetaan, sanoo Linnanen.

Suomessa energia-ja vesiyhtiön fuusioita on toteutettu Jyväskylässä ja Lappeenrannassa. Lahdessa vastaava fuusio on aiemmin tyrmätty heti alkuunsa. Kuntaliiton mukaan energia- vesi- ja jätehuoltoyhtiön fuusiota ei ole aiemmin tehty. Jätealan ja energian yhteistyöhön Suomessa on lähtenyt Fortum, kun se osti kierrätysyhtiö Ekokemin.

Aleksi Mäntylää polttelee ajatus uudesta kiertotalousyhtiöstä.

– Jos tänä vuonna saisimme jo jonkinlaisia askelia otettua, voisi meillä olla jotain uusia avauksia esiteltävänä vuonna 2021, jolloin on Lahden vuoro olla Euroopan ympäristöpääkaupunki.

Mäntylä myöntää, että fuusiolla olisi riskinsä.

– Jos me tässä mokattaisiin, me mokaisimme isosti.

Lue lisää: Ruokajätteen kierrätystä vastustettiin vielä 90-luvulla: "Onhan siellä kaatopaikalla tilaa" – nyt Suomen jätehuolto on uuden haasteen edessä