Maatilojen miljoonainvestoinnit saavat pankinjohtajat vetämään kumisaappaat jalkaan ja katsomaan velallisten elämää

Pankit antavat maatiloille ohjausta, jos luotonsaaja alkaa lipsua sovituista asioista.

maatilat
Säästöpankki Optian asiakkuusjohtaja Risto Savolainen sekä maatalousyrittäjät Mari ja Jarmo Niskanen kävelevät navetassa
Säästöpankki Optian asiakkuusjohtaja Risto Savolainen tilakäynnillä Mari ja Jarmo Niskasen navetassa Lapinlahdella.Antti Karhunen / Yle

Mari ja Jarmo Niskasen karjatilalla Lapinlahdella on jo heti aamusta vieraita. Tulija on tuttu, sillä kyseessä on maatilaa lainoittavan Säästöpankki Optian asiakkuusjohtaja Risto Savolainen.

Pankinjohtaja ei ole tullut tilalle ihan huvikseen lehmiä katsomaan. Pankin tavoitteena on näet varmistaa, että pankin antamilla rahoilla tehdään juuri sitä, mistä on sovittu.

– Meillä on noin tuhat asiakasta, joista vaikeuksissa on muutama prosentti. Suurin osa viljelijöistä selviää tällä hetkellä ihan hyvin, mutta niillä tiloilla, jotka eivät selviä, riskit ovat suuret, koska euromäärät ovat näissä investoinneissa niin suuret, Savolainen perustelee.

Niskasista tällainen yhteydenpito on luonnollista, sillä pankin on heidän mielestään oltava ajan tasalla.

– Ihan hyvä juttu, että käyvät ja tietävät, missä mennään.

Lapinlahtelaiset maatalousyrittäjät Mari ja Jarmo Niskanen.
Mari ja Jarmo Niskanen pohtivat jo neljännen lypsyrobotin hankkimista Rastinlahden tilalle.Antti Karhunen / Yle

"Totta kai se hirvittää"

Niskasten omistama Rastinlahden tila on esimerkki maatilasta, joka pankin näkökulmasta ei aiheuta ongelmia. Satoja vuosia vanhalla sukutilalla oli vielä muutama vuosi sitten nelisenkymmentä lehmää, mutta nyt uudessa verhoseinäpihatossa käyskentelee pari sataa lypsävää.

Pari vuotta vanhassa navetassa on kolme lypsyrobottia, ja myös lantaa ja rehua työntelevät itsekseen liikkuvat robotit. Navetan viereen on syksyllä noussut iso hiehopihatto, ja suunnitelmissa on myös uuden vasikkalan rakentaminen.

Niskaset uskovat, että tila pärjää, kun vain tekee parhaansa.

– Totta kai se hirvittää, kun maidon hinta ei ole korkea ja tuotantopanokset ovat nousseet. Luotto itseen ja omaan ammattitaitoon on kuitenkin kova.

Tulevaisuudenuskosta kertoo myös se, että tila on parhaillaan palkkaamassa jo toista työntekijää.

– Jää aikaa johtamiselle ja suunnittelulle. Sitä kautta saadaan lisää tehokkuutta, Jarmo Niskanen selventää.

Niskaset eivät itse puhu rahasta, mutta Savolaisen mukaan vastaavan kokoluokan navetta merkitsee pankille 2–3 miljoonan lainapottia.

– Tämä on tulevaisuuden tila. Tämä on se kokoluokka, mitä nykyisin investoidaan.

Uupuminen yhä yleisempää

Pankit haistelevat tilannetta maatiloilla nyt aiempaa tiiviimmin, ja myös mahdollisiin ongelmiin puututaan entistä herkemmin. Pohjois-Savon Osuuspankilla on esimerkiksi ympäri maakuntaa erityisiä maatalousasiakasvastaavia, jotka seuraavat myös yrittäjien jaksamista.

Risto Savolaisen mukaan talousluvut ovat yksi selkeä indikaattori tilanteesta maatilalla, mutta paljon voi todeta myös pelkästään käymällä paikan päällä. Ovatko esimerkiksi eläimet terveitä ja onko ympäristö siisti?

Lehmä katselee navetan aidanraosta.
Pankki voi ottaa tarvittaessa maatilan ohjaukseen ja velvoittaa yrittäjän esittämään uuden budjetin esimerkiksi puolen vuoden välein..Antti Karhunen / Yle

Yksi yleistyvistä ongelmista on yrittäjän uupuminen.

– Voi olla, että ei avata laskuja. Tilillä on pahimmassa tapauksessa rahaa, mutta ei pystytä maksamaan laskuja, kun ei jakseta avata niitä, Savolainen kuvailee.

Pankki voi hänen mukaansa ottaa maatilan tarvittaessa ohjaukseen, jos esimerkiksi yhteisesti sovittu taloussuunnittelu ei jostain syystä pidä kutiaan.

Maatilan konehankinnoille voidaan asettaa rajoituksia, tai pankki voi velvoittaa tilan esittämään uuden budjetin puolen vuoden välein.

– Joskus se oikenee, mutta jos yrittäjä ei jaksa eikä halua enää jatkaa, niin mitä aikaisemmassa vaiheessa pystytään tekemään päätökset lopettamisesta, niin aina parempi, Savolainen sanoo.

Maatila voi hänen mukaansa säilyä silloin markkinakelpoisena, jolloin siitä voi saada markkinoilla myös järkevän hinnan.

Haussa oikeanlainen yrittäjä

Niskasten ja pankinjohtajan puheissa korostuu ajatus yrittäjäominaisuuksista. Niitä joko on, tai sitten niitä ei ole.

– Se, miten yrittäjä pärjää investoinnin jälkeen, on iso juttu, Jarmo Niskanen arvioi.

Mari Niskanen on samaa mieltä, mutta muistuttaa myös ajasta ennen investointia.

– Homman pitää toimia jo vanhoissa tuotantotiloissa, ennen kuin lähdetään investoimaan uutta.

Säästöpankki Optian asiakkuusjohtaja Risto Savolainen sekä maatalousyrittäjät Mari ja Jarmo Niskanen kävelevät navetassa
Risto Savolainen sekä Mari ja Jarmo Niskanen ovat yhtä mieltä siitä, että yrittäjältä vaaditaan juuri oikeanlaisia ominaisuuksia.Antti Karhunen / Yle

Risto Savolainen puolestaan kiteyttää ajatuksen niin, että suuren investoinnin yhteydessä yrittäjä itse on se vakuusarvo, johon pankki luottaa.

– Pyritään löytämään oikeat yrittäjät, joita luototetaan. Totta kai aina tulee luottotappioita, mutta se on pankkibisnestä, hän virnistää.

Tällä tilalla asiat ovat pankin näkökulmasta kunnossa, ja tilakäynti päättyy yhteiseen kahvihetkeen. Asiaan aiotaan palata sitten, kun uudet investointisuunnitelmat ovat taas ajankohtaisia.

Aiheesta voi keskustella kello 18.00 saakka.

Lue lisää:

Saaristotila satsaa maidontuotantoonsa kiihkeästä ilmastokeskustelusta huolimatta: "Jos ongelmia tulee, niin katsotaan sitten, miten ne ratkaistaan"

Maaseudun "kultainen sukupolvi" tuli investointi-ikään – Itä-Suomi putoaa kelkasta, kun lännessä tehdään miljoonalaajennuksia

"Laskut jää maksamatta, pihapiiri rempallaan" – Uupuneita maatilallisia tuhansia