Siirtolaisjärjestöt: Turkista tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on nyt pieni, mutta maan on noudatettava sopimuksia

Suomi yrittää herättää henkiin vuonna 1999 laaditut "Tampereen päätelmät", joiden pohjalta alettiin laatia EU:n yhteistä siirtolaisuus- ja maahanmuuttopolitiikkaa.

muuttoliike
 Antonio Vitorino
Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n pääjohtaja Antonio VitorinoYrjö Kokkonen / Yle

Turkissa on yli kolme miljoonaa pakolaista eri Lähi-idän maista, mutta hyvin pieni joukko heistä on viime aikoina saapunut Eurooppaan.

Turvapaikanhakijoiden määrää ei voi tällä hetkellä mitenkään verrata kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen, arvioi Ylen haastattelema Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n pääjohtaja António Vitorino.

Hänen mielestään Turkin ja EU:n välinen siirtolaissopimus on toiminut hyvin. Vuosien 2015–16 kaltaisesta siirtolaisaallosta ei ole nyt tietoakaan.

Vitorino kuitenkin muistuttaa, että Kreikan saarille tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on viime kuukausina ollut kaiken aikaa lievässä kasvussa.

IOM:n puheenjohtaja painottaakin, että maahantulijoiden olosuhteita on Kreikassa parannettava. Turkin, samoin kuin EU:n, on pidettävä kiinni tehdystä sopimuksesta.

Mitä tapahtuisi, jos Suomeen tulisi uusi pakolaisaalto? Migri: Suomi on periaatteessa hyvin varautunut, mutta käytännössä reagointi olisi hidasta

Tampereella luotiin perusta EU:n siirtolaispolitiikalle

Vitorino on Helsingissä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden merkeissä järjestetyssä korkean tason kokouksessa, joka pidetään niin sanottujen Tampereen päätelmien (siirryt toiseen palveluun) 20-vuotisen historian kunniaksi.

Suomen edellisen puheenjohtajuuskauden aikana järjestettiin Tampereella lokakuussa 1999 Eurooppa-neuvoston kokous, jonka aiheena olivat unionin oikeus- ja sisäasiat.

Valtiojohtajat tulivat keskusteluissaan siihen tulokseen, että Euroopan yhdentyminen perustui vapauteen, jonka taustalla olivat ihmisoikeudet, demokraattiset instituutiot ja oikeusvaltioperiaate.

Eurooppalaista vapautta ei päätelmien mukaan kuitenkaan tullut pitää vain unionin kansalaisten yksinoikeutena. Tampereen kokouksessa linjattiinkin, että EU:lla on velvollisuus kehittää unionille yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa.

Maria Ohisalo
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.)Martti Kainulainen / Lehtikuva

Finlandia-talossa tänään pidetyssä tiedotustilaisuudessa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi, että Helsingissä järjestettävä kaksipäiväinen seminaari pyrkii antamaan evästyksiä EU:n uudelle komissiolle.

Suomen puheenjohtajuuskausi sattui sikäli hankalaan ajankohtaan, että komissio tuskin on ehtinyt aloittaa työtään, kun Suomen kausi jo päättyy.

– Suomi keskittyy puheenjohtajuuskaudellaan tulevaisuutta luotaaviin keskusteluihin muun muassa siirtolaisuuskysymyksissä ja EU:n sisäiseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, Ohisalo sanoi.

– Tässäkin seminaarissa tuodut ajatukset viedään eteenpäin ja esitellään uusille komissaareille, jotta he pääsevät nopeasti liikkeelle, sisäministeri jatkoi.

Pakolaiset kotiin vain vapaaehtoisesti

Helsingin konferenssiin osallistui myös YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaispäävaltuutettu Filippo Grandi.

Häneltä kysyttiin Turkin suunnitelmasta luoda Syyrian koillisosaan "turvallisuusvyöhyke", jolle siirrettäisiin huomattava osa Turkkiin tulleista pakolaisista.

Filippo Grandi
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaispäävaltuutettu Filippo Grandi.Martial Trezzini / EPA

Grandi totesi, että asiassa on kaksi huomioitavaa seikkaa. Ensinnäkin Turkki ei ole ainakaan toistaiseksi tehnyt mitään konkreettisia toimenpiteitä pakolaisten siirtämiseksi alueelle, jonka se on ottanut Syyrialta haltuunsa.

Toiseksi pakolaisten paluun on oltava vapaaehtoista. Grandin mukaan pakolaisilla on myös oltava oikeus olla palaamatta, jos he katsovat, ettei aika ole kypsä.

Lisäksi paluun tulee olla turvallinen ja avustusjärjestöjen on voitava antaa palaajille apuaan, Grandi totesi.

Lue lisää:

Turkki uhkaa jälleen avata rajansa Eurooppaan pyrkiville pakolaisille ja siirtolaisille

Turkin ja Kreikan raja vuotaa taas, Euroopan maat huolestuivat – "Paine itäisellä Välimerellä on selkeästi kasvanut"

25.10. klo 9.06 Vitorinin ja Grandin tittelit korjattu.