Seniorit hakevat parisuhteeseen apua aiempaa useammin – Tuula Riutta ja Mauri Mäkelä osoittavat kiintymystä pienin elein: "Suurin asia on toiseen luottaminen"

Seniorit hakevat aiempaa hanakammin apua parisuhdeongelmiin.

parisuhde
Ikääntynyt pariskunta lähekkäin sohvalla. Molemmat hymyilevät.
Mauri Mäkelä ja Tuula Riutta pussasivat ensimmäisen kerran 13-vuotiaina.Kalle Niskala / Yle

Tuula Riutan ja Mauri Mäkelän yhteinen tie on ollut kaikkea muuta kuin tasainen. He rakastuivat nuorena, erosivat vuosikymmeniksi ja löysivät toisensa jälleen parikymmentä vuotta sitten.

– Se oli kyllä sellaista si och så -hommaa. Välillä astiat lentelivät, monta kertaa erottiin ja muutettiin taas yhteen, Riutta kertoo.

– Kertaakaan ei olla kuitenkaan erottu tosissaan, vaikka välillä lähdettiin eri suuntiin. Välit eivät olleet koskaan kokonaan poikki. Aina on ollut yhteys toiseen, vain pieniä pausseja on tullut välillä, Mäkelä jatkaa.

Nyt pariskunta on ollut yhteisessä osoitteessa toistakymmentä vuotta.

Helppoa elämä ei senkään jälkeen ole ollut, sillä monet sairaudet ovat leimanneet yhteisiä vuosia. Riutta ja Mäkelä ovat selvinneet masennuksesta, toisen halvaantumisesta ja siitä seuranneesta näkökyvyn osittaisesta menettämisestä. Kaiken kukkuraksi Mäkelä sairastui syöpään, josta on nyt toipunut.

– Suurin asia on toiseen luottaminen. Sillä on menty välillä huonoistakin ajoista läpi, Mäkelä uskoo ja Riutta nyökkää hyväksyvästi.

Seniorit panostavat parisuhteeseen

Riutan ja Mäkelän ikäluokka on yhä tutumpi näky ammattiauttajilla. Parisuhteeseen halutaan panostaa ja apua osataan tarvittaessa hakea.

Esimerkiksi perheasiainneuvottelukeskuksissa yli 60-vuotiaiden asiakkaiden määrä on lisääntynyt viime vuosina. Sama suuntaus on havaittu Väestöliitossa.

Ilmiöön on useita syitä. Ihmiset elävät kauemmin, jolloin parisuhde joutuu koetukselle. Yleinen asenne sallii parisuhteesta ja avioerosta puhumisen. Tieto on lisääntynyt ja luotetaan, että asiantuntija voi auttaa parisuhdeongelmissa. Eläkeikään tullut sukupolvi myös odottaa ja vaatii parisuhteelta enemmän kuin vanhempiensa ikäluokka.

– Nämä ovat Elviksen ja Beatleksen sukupolvea. He ovat eläneet nuoruuttaan 1960-1970 -lukujen seksuaalisen vapautumisen aikana, kiteyttää Pietarsaaren perheasiainneuvottelukeskuksen johtaja, psykoterapeutti Jan-Erik Nyberg.

Mies katsoo suoraan kohti kameraa.
Ikä-ihmisten osuus vastaanotolla on muihin ikäryhmiin verrattuna vielä pieni, mutta kasvussa. "Tuntuu, että yhä useammin puhun itseäni vanhemman ihmisen kanssa vaikka olen kuusissakymmenissä", Nyberg kertoo. Kalle Niskala / Yle

Hankalat piirteet saattavat korostua

Eläkeläiset hakevat ammattiapua puhumattomuuteen, päihdeongelmiin ja seksuaalisuuteen. Esiin nousee myös huoli omasta jaksamisesta, kun puoliso sairastaa.

– Vuorovaikutusongelmat, lisääntynyt alkoholin käyttö, vanhemmiten korostuneet persoonallisuushäiriöt, Nyberg luettelee.

Nybergin mukaan yhteiselämä voi olla todella vaikeaa, jos hankalat piirteet korostuvat iän mukana. Samaan aikaan monet ystävät ovat jo kuolleet, ystäväpiiri on pieni ja ollaan toisten armoilla.

Kitkaa parisuhteeseen voi tuoda myös seksielämän muuttuminen esimerkiksi toisen sairauden vuoksi. Väestöliiton Finsex-tutkimuksen (2015) mukaan parisuhteen onnellisuudella ja tyydyttävällä seksielämällä on vahva yhteys.

– Seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvilla on myös edellä mainitun kaltaisia haasteita. Heillä parisuhteen merkitys korostuu ehkä vielä siksi, että omia lapsia ei välttämättä ole, muistuttaa vastaava psykoterapeutti ja kliininen seksologi Tarja Santalahti Väestöliitosta.

Tuula Riutan ja Mauri Mäkelän parisuhde on muuttunut vuosien aikana tasaisemmaksi ja rauhallisemmaksi.

– Toisen virheitä katsoo vähän sormien läpi, ei ala riidellä tai halua sotkea asioita. Ikä ja sairaudet vaikuttavat niin, että seksielämä on oikeastaan nollissa, Riutta jatkaa.

Seksin sijasta kiintymys osoitetaan vaikka koskettamalla kumppanin polvea ja silittämällä hiuksia.

– Se on sellainen yhteenkuuluvaisuuden tunne, että jos toinen lähtisi yhtäkkiä pois, en tiedä tulisiko mitään, Mäkelä pohtii.

Pieni muutos voi synnyttää liikkeen

Toisin kuin nuoremmat, seniorit tulevat perheneuvojan vastaanotolle mieluummin yksin. Usein auttaa se, että saa puhua jonkun ulkopuolisen kanssa.

Harva pari eroaa kypsässä iässä. Takana on usein pitkä elämä yhdessä eikä yhteisistä asioista haluta luopua. On lapset, lapsenlapset, mökki, ystäväpiiri ja niin edelleen.

– Vanhempana on myös niin vähän aikaa selviytyä. Nuorempana ehtii vielä rakentaa elämänsä uudestaan. Vanhempana on vaikea sopeutua muutokseen, Jan-Erik Nyberg selittää.

Nybergin mukaan osaa ihmisen tai parisuhteiden ristiriidoista ei voi ratkaista, mutta ne voi oppia hallitsemaan.

– On tärkeätä muistaa, että muutosten ei tarvitse olla isoja. Pieni muutos voi olla tärkeämpi, koska siitä voi syntyä liike.

Onnistuminen riippuu parisuhteen muista edellytyksistä. Siitä, miten suhtaudutaan asioihin, pystytäänkö ajattelemaan suhdetta hiertävät jutut uudella tavalla ja muuttamaan niitä.

– Myös vanhana on mahdollista luoda ja kokea onnea! Nyberg muistuttaa.

Ikääntynyt pariskunta lähekkäin sohvalla. Molemmat hymyilevät.
Mauri Mäkelä arvostaa sitä, että kumppani on kova puhumaan, iloinen ja hänet huomioon ottava. Tuula Riutta pitää Mäkelän samanmielisyydestä ja huumorintajusta.Kalle Niskala / Yle

"Tämä on ihan hyvä"

Riutan ja Mäkelän kohdalla yhteenkuuluvuutta luovat huumorintaju ja yhteiset mielenkiinnon kohteet. He menisivät ammattiauttajan luo, jos olisi tarvetta. Toistaiseksi sitä ei ole ollut.

– Kunpa elämä jatkuisi samanlaisena kuin nyt on. Tämä on ihan hyvä. Ei tiedä vaikka mennään kahdeksankymppisenä naimisiin vielä, Mauri Mäkelä heittää.

– Höpö, höpö, nauraa Riutta.