Julkisen talouden ahdinko sysäsi liikkeelle yt-aallon – "Miksi ihmisten pitää kärsiä siitä, että ovat julkisella puolella töissä?"

Heikko taloustilanne ajaa kuntia hakemaan säästöä henkilöstöstä.

yhteistoimintamenettely
Sairaanhoitaja käytävällä
Julkisen talouden säästöt kurittavat etenkin naisvaltaisia ja pienpalkkaisia aloja.Jari Kovalainen / Yle

Kuntien heikko taloustilanne on tänä syksynä iskenyt voimalla julkisen alan työntekijöihin.

Uutisia yt-neuvotteluista ja henkilöstövähennyksistä on kiirinyt niin kunnista kuin niiden omistamista kuntayhtymistä.

Kaupungeista yt-neuvotteluihin ovat päätyneet muun muassa Kuopio, Joensuu, Kajaani, Vaasa, Rovaniemi ja Riihimäki.

Terveyden- ja sairaanhoidossa lista on yhtä pitkä: tuhansia ihmisiä koskevia neuvotteluja on käynnissä muun muassa Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa.

Kaikilla kunnilla on vaikeaa

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kertoo, että lähes kaikilla kunnilla on tänä vuonna hankalaa.

Osin syynä on tilapäinen rytmihäiriö verotuksessa.

Tulorekisterin käyttöönoton ongelmien ja verokorttiuudistuksen takia verojen tilitys kunnille on viivästynyt (siirryt toiseen palveluun)(Kuntaliitto). (siirryt toiseen palveluun)

Tämän seurauksena kuntien verokertymä jää tänä vuonna odotettua pienemmäksi. Menetys tasataan kunnille ensi vuonna, mutta monessa kunnassa yllättävä verotulojen väheneminen on aiheuttanut kassakriisin.

– Lisäksi vanhat valtionosuusleikkaukset ja indeksien jäädytys painavat edelleen kuntataloutta, Karhunen toteaa.

Samaan aikaan kustannukset ovat nousseet.

Uutissuomalaisen tekemän kyselyn mukaan suurimmista kaupungeista vain Helsinki on pääsemässä tänä vuonna plusmerkkiseen tulokseen. Muiden kaupunkien tilinpäätösennusteet ovat miljoonia alijäämäisiä.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toivoo, että hallitus kävisi läpi kuntien velvoitteet ja päättäisi, mistä voidaan luopua.Kuntaliitto

Poikkeuksellinen syksy

Kuntien yt-neuvottelut vähenivät vuodesta 2013 lähtien aina viime vuoteen saakka (siirryt toiseen palveluun) (Kuntalehti). Kuluvan vuoden yt-suma on julkisella sektorilla poikkeuksellinen.

Etenkin Itä-Suomessa syksy on ollut harvinaisen synkkä.

Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa yt-neuvottelut koskevat tai ovat koskeneet tänä syksynä noin 24 000 julkisen alan työntekijää. Maakuntien työikäisestä väestöstä se on yli 13 prosenttia.

Keskuskaupunkien, Kuopion ja Joensuun, lisäksi yt-neuvotteluja on käyty useissa pienemmissä kunnissa sekä Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa.

Tänään joukkoon liittyi Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelut tuottava Siun sote, joka kertoi valmistautuvansa 7 600 työntekijää koskeviin yt-neuvotteluihin.

Soteyhtymän tavoitteena on 20 miljoonan euron pysyvät säästöt. Toimitusjohtaja Ilkka Pirskasen mukaan haasteena on, miten säästöt saavutetaan ilman, että ihmiset jäävät hoitamatta.

– Lähtökohta on, että potilasturvallisuus ei saa vaarantua. Jos niin uhkaa käydä, teemme ennemmin tappiota, Pirskanen lupaa.

Palomies.
Siun soten yt-neuvottelut koskevat myös Pohjois-Karjalan pelastuslaitosta.Anu Rummukainen / Yle

Väestö vähenee, työt eivät

Kun julkisella puolella istutaan yt-pöytään, mukana on lähes poikkeuksetta kaksi ammattiliittoa: Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.

Jytyn Joensuun seudun puheenjohtaja Jarkko Timoskaisen kalenteriin on tänä syksynä merkitty kolmet yt-neuvottelut.

Timoskaisen omalla työpaikalla ammattiopisto Riveriassa yt-neuvottelut päättyivät eilen irtisanomisiin. Ensi viikolla käynnistyvät Joensuun kaupungin yt-neuvottelut, ja kolmantena jonossa on Siun sote.

– Työntekijöiden jaksaminen on suurin huoli. Vaikka väkeä vähennettäisiin, työt ei vähene.

Erityisen harmissaan Timoskainen on siitä, että julkisen talouden säästöt iskevät toistuvasti pienpalkkaisiin, naisvaltaisiin aloihin. Esimerkiksi hän nostaa lomarahat, joita julkisella puolella ei ole maksettu kolmeen vuoteen.

– Miksi ihmisten pitää jatkuvasti kärsiä siitä, että ovat julkisella puolella töissä? Timoskainen kysyy.

Helpot säästöt on jo tehty

Vaikeista päätöksistä kunnissa tuskin päästään eroon.

Väestöennusteet osoittavat, että suuressa osassa maata väki vähenee ja vanhenee. Se tarkoittaa, että palvelujen tarve kasvaa, mutta maksajat vähenevät.

Talouskurimus on lisäksi jatkunut hyvän aikaa, joten helpot säästöt on jo tehty.

Joensuussa kaupunki kysyi tänä syksynä kaikilta työntekijöiltä ideoita, mistä kaupunki voisi saada säästöä.

Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kertoo, että ehdotuksia tuli kiitettävästi. Myös kaupunkilaiset intoutuivat ottamaan kantaa. Yksittäiset säästöt eivät kuitenkaan ratkaise talousahdingon juurisyytä eli kestävyysvajetta.

kaupunginjohtaja Kari Karjalainen
Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kertoo, että tänä syksynä säästökohteitaon etsitty kaikkien kaupungin työntekijöiden voimin.Heikki Haapalainen / Yle

"Nykytilanne on kohtuuton"

Kunnat toivovat, että valtio tulisi niitä vastaan.

Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen korostaa, etteivät kunnat kinua valtiota lisää rahaa.

– Tiedämme, ettei valtiolla ole meille rahaa. Mutta toivoisimme, että kunnille asetetut velvoitteet olisivat kohtuullisempia.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen on samaa mieltä. Valtiolla tulee olla selvä kanta siihen, mihin suomalaisessa yhteiskunnassa on varaa ja mihin ei.

– Nykytilanne on täysin kohtuuton. Ei ole oikein, että tavallinen kuntapäättäjä joutuu tekemään ikävät ratkaisut ja että maksajaksi joutuu tavallinen kunnat tai terveydenhuollon työntekijä, Karhunen lataa.

Lue lisää:

"Kunnilla oikeasti ei ole rahaa" – terveydenhuollossa pohditaan kuumeisesti kuinka säästää heikentämättä hoitoa, yt-neuvotteluita ympäri maata