Kutsumus uhanalaisen kielen elvyttämiseksi sai yhden hylkäämään vakituisen työn ja toisen omistamaan 30 vuotta Raamatun kääntämiselle

Paraikaa vietetään pohjoismaista saamen kielten viikkoa. Sen yhteydessä jaamme kahden kielen edistäjän tarinan.

saamen kieli
Helena Valkeapää
Rakkaus omaan äidinkieleen antoi enontekiöläiselle Helena Valkeapäälle voimaa jatkaa suuressa työssä – pohjoissaamenkielisen Raamatun kääntämisessä.Anni-Saara Paltto / Yle

Uhanalaisen kielen säilyttämisessä on jokaisen kielityöntekijän ponnisteluilla merkitystä. Yhtä lailla kuin suomen kielen asema on tarvinnut taakseen aktiivisia kielen edistäjiä, on saamen kielten säilyminen ja kehittyminen elävänä kielenä yksittäisten kieliaktiivien varassa.

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä. Reilun 300 puhujan saamen kielet, inarin- ja koltansaame, luokitellaan erittäin uhanalaisiksi, mutta myös yleisin, pohjoissaame, on uhanalainen. Pohjoissaamen kielellä on Suomessa noin 1 500 äidinkielistä puhujaa.

Äidinkieliset terveydenhuolto-, virasto- tai jopa varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut eivät ole kaikille saamelaisille itsestäänselvyyksiä puhumattakaan omankielisistä mediasisällöistä – tai vaikkapa Raamatusta.

Tällä viikolla 21.–27.10.2019 vietetään pohjoismaista saamen kielten viikkoa (siirryt toiseen palveluun). Sen yhteydessä jaamme kahden kielityöntekijän tarinan.

Helena Valkeapää käänsi pohjoissaamenkielistä Raamattua 30 vuotta

Enontekiöläinen Helena Valkeapää pitelee käsissään vastikään julkaistua uutta pohjoissaamenkielistä Raamattua. Hän tarkastelee tekstiä hieman eri silmin kuin tavallinen lukija – hän on ollut mukana sen käännöstyössä alusta lähtien.

Edellinen pohjoissaamenkielinen raamatunkäännös oli vuodelta 1895. Sen kirjoitustapa oli auttamatta vanhentunut. Kielessä oli myös paljon vaikutteita norjan kielestä.

Helena Valkeapää lähti nykyaikaiseen kirjoitusasuun käännetyn pohjoissaamenkielisen Raamatun käännöstyöhön mukaan 30 vuotta sitten. Hän sai tuolloin tehtäväkseen antaa palautetta ja korjausehdotuksia Uuden testamentin käännöksistä.

Helena Valkeapää
Raamatuntekstien lisäksi Helena Valkeapää on kääntänyt pohjoissaameksi virsiä. Hän on ollut mukana myös pohjoissaamenkielisen Kirkollisten toimitusten kirjan toimikunnassa.Anni-Saara Paltto / Yle

Utsjoen Inarijokivarressa kasvaneelle saarnatulkin tyttärelle työhön ryhtyminen oli luontevaa. Raamatun kieli ja hengelliset tekstit olivat tulleet kotona tutuiksi.

– Olen kasvanut ympäristössä, jossa luettiin Raamattua ja pidettiin seuroja. Siksi varmaan uskalsin siihen ryhtyä, kertoo Valkeapää.

Tyttäreni totesi jälkikäteen, että äiti, sinä et ollut koskaan kotona.

Helena Valkeapää

Uuden testamentin käännös valmistui vuonna 1998. Samana vuonna alkoi Vanhan testamentin pohjoismainen käännösurakka ja Helena Valkeapää nimitettiin Suomen työryhmän kääntäjäksi. Tavoitteena oli, että uusi käännös on ymmärrettävä kaikissa pohjoissaamen puhealueilla Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.

Helena Valkeapää tiesi, että työ ei lopu, ennen kuin koko Raamattu on käännetty.

Biibbal
Käännöstyössä Helena Valkeapää tarvitsi useita sanakirjoja sekä vanhoja Raamattuja, mutta turvautui myös läheisten apuun.Anni-Saara Paltto / Yle

Käännöstyön lisäksi Valkeapäällä oli hoidettavanaan päivätyö. Vuoteen 2005 saakka hän työskenteli Hetan koulun saamen kielen opettajana. Iltaisin ja viikonloppuisin Valkeapää syventyi raamatunteksteihin ja kävi raamattutyöryhmän kokouksissa.

Kääntäminen vei aikaa ja vaikutti myös perheeseen. Valkeapää liikuttuu muistellessaan tyttärensä sanoja.

– Tyttäreni totesi jälkikäteen, että äiti, sinä et ollut koskaan kotona. Hän oli lapsistani nuorin, ja ehkä siksi se vaikutti juuri häneen, pohtii Valkeapää.

Olen kiitollinen, että olen voinut tehdä tällaista työtä, jolla on suuri merkitys koko saamen kansalle ja pohjoissaamen kielelle. Nyt meillä on Raamattu, jota me ymmärrämme.

Helena Valkeapää

Kymmenien vuosien työ on nyt tehty ja pohjoissaamenkielisen Raamatun uusi versio julkaistiin tänä vuonna.

Vaikka ajoittain käännöstyö tuntui raskaalta, rakkaus omaan äidinkieleen kannusti jatkamaan. Helena Valkeapää muistelee pitkiä iltoja raamatuntekstien ja sanakirjojen äärellä kiitollisuudella.

– Olen kiitollinen, että olen voinut tehdä tällaista työtä, jolla on suuri merkitys koko saamen kansalle ja pohjoissaamen kielelle. Nyt meillä on Raamattu, jota me ymmärrämme.

Vuosi koltansaamen opiskelijana avasi uuden uran opettajana

"Tiõrvpueʹttmest nuõrttsääʹmǩiõl čieʹsse!" Näin inarilainen Tauno Ljetoff aloittaa opetustuntinsa tarkoittaen toivottaa opiskelijat tervetulleiksi koltansaamen tunnille.

Viimeiset kolme vuotta Ljetoff on opettanut koltansaamea uusille kielenoppijoille. Neljä vuotta sitten hän oli myös itse sellainen.

– Ilman kieltä tuntui, että en ymmärrä kulttuuria niin hyvin kuin haluaisin. Tuntuu, että kielen oppiminen on vaikuttanut koko elämään. Koltansaamen kielen myötä olen alkanut ymmärtää myös inarin- ja pohjoissaamea, ja saamen kansa on tullut läheisemmäksi.

Koltansaamen opettaja Tauno Ljetoff.
Tauno Ljetoff oppi vuodessa sukunsa kielen ja ryhtyi heti opettamaan sitä uusille kielenoppijoille.Sara Wesslin / Yle

Vuosi koltansaamen kielen ja kulttuurin linjalla Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa muutti Ljetoffin elämän.

Työntäyteisen vuoden aikana oli paljon opittavaa. Päivittäin oli työstettävä uutta kieltä ja opeteltava uusia sanoja ja niiden lausumista. Oppi ei mennyt hukkaan. Kouluvuoden lopussa Ljetoffia pyydettiin ryhtymään juuri oppimansa kielen opettajaksi.

– Kyllä siinä oli miettiminen, että voinko ja osaanko. Mutta kuitenkin minusta tuntui, että jos en minä, niin kuka tähän työhön sitten alkaisi.

Uhanalaisen koltansaamen kielen elvyttämistä vaikeuttaa opettajapula. Opettajia on vaikea löytää niin kielipesiin, kouluihin kuin aikuisillekin suunnatuille kursseille.

Siinä on suuria tunteita mukana, kun voi viimein puhua koltansaamea vanhempien ja isovanhempien kanssa.

Tauno Ljetoff

Pohdittuaan työtarjousta Tauno Ljetoff käänsi elämässään sivua ja luopui vakituisesta työstään nuoriso-ohjaajana ryhtyäkseen koltansaamen opettajaksi. Kuluneen kolmen vuoden aikana hän on ehtinyt auttaa monta uutta kielen puhujaa alkuun omalla kielipolullaan.

– Toivon, että voisin tästä jatkaa eteenpäin vähitellen, niin että muutkin saavat opettaa ja oppia koltansaamea.

Koltansaamen opettaja Tauno Ljetoff.
Ensi lukuvuoden Tauno Ljetoff opettaa koltansaamea etäyhteyksien kautta.Sara Wesslin / Yle

Opettajana Ljetoff on huomannut oppilaiden käyvän läpi samoja kielen oppimiseen liittyviä tunteita, joita hän itsekin kohtasi opiskeluvuonnaan. Uuden kielen lisäksi tulee pohdittua omaa identiteettiä ja kielen elvytystä.

– Siinä on suuria tunteita mukana, kun voi viimein puhua koltansaamea vanhempien ja isovanhempien kanssa. Se on todella tärkeää myös vanhemmille ihmisille, ei vain opiskelijoille, kertoo Ljetoff.

Tänä syksynä 15 uutta opiskelijaa aloittaa hänen etäkurssillaan koltansaamen kielen opinnot. Opettajana hän kannustaa opiskelijoita näkemään koltansaamen tulevaisuuden kielenä, jonka myötä on myös mahdollista työllistyä.

– Jos vain uskaltaa puhua ja haluaa tehdä työtä, niin töitä kyllä löytyy. Täytyy vain rohjeta puhua, kirjoittaa ja oppia lisää, kannustaa Tauno Ljetoff.

Haluatko oppia hieman saamea? Sano se saameksi -sivustolla (siirryt toiseen palveluun) voit tutustua saamen kieliin ja opetella esimerkiksi tervehtimään saameksi, kaikilla Suomessa puhutuilla saamen kielillä.