Nuorten pitkään jatkunut raitistuminen pysähtyi – humalaan juodaan kavereiden kanssa ja koska “se tuntuu kivalta päässä”

Nuorten terveystapatutkimus 2019 kertoo, että pitkään jatkunut nuorten raitistuminen on pysähtynyt. 

alkoholinkulutus
Anonyymi nuori juo tölkistä.
Humalahakuinen juominen yleistyi teineillä 1980-luvulla. Vuosituhannen vaihteen jälkeen suunta kääntyi laskuun. Mikko Savolainen / Yle

Teini-ikäinen poika avaa mustaa takkiaan ja vilauttaa kaverilleen povitaskussa välkkyvää lasipulloa. Sen kyljessä on etiketti, joka kertoo, että pullo pitää sisällään kirkasta viinaa. Poika ottaa pullon käteensä, vie sen huulilleen ja ottaa hörpyn. Seuraa irvistys.

On perjantai-ilta.

Vastaavaan näkyyn voi törmätä minä tahansa viikonpäivänä, missä päin tahansa Suomea. Vuodellakaan ei ole merkitystä.

Nuoret ovat ryypiskelleet kautta aikojen. Tilastojen valossa on kuitenkin selvää, että muutosta tapahtuu ja eroja eri ikäluokissa löytyy.

Kruunukorkillisia olutpulloja rivissä.
Nuoret ostavat harvoin itse alkoholia. Yleensä alkoholia välittävät vanhemmat kaverit. Mikko Savolainen / Yle

Ensimmäinen fakta on se, että suurin osa nuorista ei juo kirkkaita. Teinien yleisimmin käyttämät alkoholituotteet ovat mietoja, kuten olut, siideri ja lonkero. Tytöt juovat poikia useammin myös viiniä. Tiedot perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön Nuorten terveystapatutkimukseen (siirryt toiseen palveluun) (2019). Tutkimus julkaistiin elokuussa, jolloin Yle uutisoi siitä ensimmäisen kerran.

Vielä 20 vuotta sitten 16-vuotiaista pojista joka kolmas kertoi juovansa itsensä vähintään kerran kuukaudessa humalaan. Vuonna 2019 luku on enää kahdeksan prosenttia.

2000-luvulta lähtien nuoret ovat alkaneet juoda vähemmän, aloittaneet päihteiden käytön myöhemmin ja kasvaneet kohtuudella juoviksi aikuisiksi.

Raitistuminen ei enää lisäänny

Vuonna 2015 nuorten raitistuminen kuitenkin tasaantui. Kahden viime vuoden aikana kokonaan raittiiden 12–16-vuotiaiden nuorten osuus on pienentynyt hiukan.

Vuosituhannen vaihteessa laskuun kääntyi myös vähintään kerran kuukaudessa alkoholia käyttävien nuorten määrä. 18-vuotiaiden kohdalla se on myös jatkanut laskua, mutta 16-vuotiaiden osuus lähti uudestaan nousuun vuonna 2015.

Nuoria oleskelemassa kauppakeskuksen käytävällä.
Nuoret tapaavat toisiaan iltaisin nuorisotiloissa.Mikko Savolainen / Yle

Vaikka muutos on ollut pientä, ei nousua voi pitää positiivisena.

– Se on tässä se ikävä juttu. Pahimmillaan tämä voi olla käännekohta pitkän aikavälin kehityksessä, kommentoi kansanterveystieteen professori Arja Rimpelä Tampereen yliopistosta terveystapatutkimuksen valmistumisen yhteydessä.

Onko humalassa olo noloa?

Perjantai-iltapäivänä lappeenrantalaisen kauppakeskuksen yläkerran nuorisotilassa teinit istuvat sohvilla takit päällä. Osa pelaa biljardia, osa konsolipelejä. Loput hengailevat ja juttelevat keskenään.

Syysloma on juuri alkamassa ja tunnelma on rento.

Nuorisotila tyhjenee iltaan mennessä. Osa lähtee kotiin, osa jatkaa kaupungille.

– Kyllä täälläkin välillä kuulee, että joillakin on suunnitelmissa lähteä juomaan tai jotain. Yleensä nuoret juovat humalahakuisesti, varmaan siksi että se tuntuu kivalta päässä, arvelee 13-vuotias Alexia Heikkilä.

Nuoret istuvat vierekkäin penkillä.
Suomalaisnuoret ovat raittiimpia kuin eurooppalaiset nuoret keskimäärin. Muutos on kuitenkin ollut hitaampaa kuin muissa Pohjoismaissa, Tanskaa lukuunottamatta. Mikko Savolainen / Yle

Heikkilän vieressä 14-vuotias Aaron Väätämöinen nyökyttelee. Ilmiö on tuttu samanikäisten nuorten keskuudessa. Heikkilä sanoo, etteivät nuoret ajattele humalassa oloa ainakaan nolona.

– Tai se riippuu ihmisestä, miten se käyttäytyy. Jos hirveästi riehuu, niin on se aika noloa, Väätämöinen sanoo.

Konsolipelin äärellä istuvat hiukan vanhemmat kaverukset, 16-vuotias Kaapo Hirvisaari ja 17-vuotias Anton Hämäläinen. Hirvisaari ja Hämäläinen miettivät hetken, millaisia nuorison juomatavat ovat.

– Veikkaan, että enemmän juodaan humalahakuisesti. Kai se on niiden mielestä hienoa. Varmaan moni juo, kun kaveritkin. Minusta se on hölmöä, jos juo kavereiden takia, Hämäläinen pohtii.

Nuorisotilan ovessa on lappu, joka kertoo säännöistä.

– Nuorisotilassa ei saa käyttää päihteitä, ja puutumme myös siitä puhumiseen. Joskus perjantaisin saattaa kuulla, että nuoret ovat lähdössä jonnekin juhliin tai maanantaina kuulee viikonlopun juhlista. Mutta aika vähän se näkyy täällä tiloilla, nuorisotila Krissen tuntiohjaaja Sanni Knuutinen kuvailee.

Oluttölkkejä.
Vuonna 2018 voimaan tullut uusi alkoholilaki ei ole tuonut muutoksia nuorten juomiseen. Mikko Savolainen / Yle

Eurooppalaisiin verrattuna raittiita

Vuonna 2018 muuttuneen alkoholilain pelättiin lisäävän nuorten alkoholinkäyttöä. Lakimuutos toi nuorten suosimia juomasekoituksia kauppoihin ja lisäsi ruokakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuksia. Toistaiseksi lakimuutoksen ei ole havaittu vaikuttavan nuorten juomatapoihin.

Alkoholin vaikea saatavuus on keskeinen tekijä nuorten alkoholihaittojen vähentämisessä. Terveystapatutkimus pitää tärkeänä, että ikärajoja noudatetaan tarkasti. Alkoholin itse ostaminen onkin harvinaista, sillä Alkosta ja kaupoista alkoholia saadaan yleensä hakijan välityksellä.

Biljaridipallot kolmiossa pöydällä.
Humalajuomisen huiput nähtiin 90-luvun lopulla. Silloin 16-vuotiaista pojista kolmasosa ja tytöistä noin neljäsosa joi itsens humalaan joka kuukausi. Mikko Savolainen / Yle

Terveystapatutkimuksessa kuitenkin todetaan, että nuorten juomatapoihin saattaa vaikuttaa alkoholin vapaata saatavuutta painottava aktiivinen keskustelu mediassa.

Vuoden 2015 ESPAD-kyselyn mukaan suomalaisnuoret ovat raittiimpia kuin eurooppalaiset nuoret keskimäärin. Tanskaa lukuunottamatta raittiiden nuorten määrä on kuitenkin kasvanut Suomea voimakkaammin vielä muissa Pohjoismaissa.

Lappeenrantalainen nuoriso-ohjaaja Sanni Knuutila kehuu nuorten käyttäytyvän fiksusti. Joskus nuoret haluavat keskustella alkoholiin liittyvistä asioista ohjaajien kanssa, mutta harvemmin.

– Ehkä nuoret kuitenkin juovat vähemmän. Porukka kuitenkin harrastaa liikuntaa ja se vaikuttaa siihen. Jos vertaa omaan nuoruuteen, jolloin alkoholi oli nuorilla tosi pinnalla, Knuutinen arvioi.

Tarkastamme iän asiakkailta, jotka vaikuttavat alle 30-vuotiailta -kyltti kaupan alkoholiosastolla.
Ikärajojen valvominen toimii Suomessa hyvin. Se on keskeisessä osassa nuorten juomisen ehkäisemisessä.Mikko Savolainen / Yle