1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kantasolut

Kuusi vuotta kantasoluja odottanut Heidi Lindholm, 23, saa toivoa Suomessa uudesta hoidosta – hoitaja luuli kammottavia veriarvoja virheeksi

Harvinaista luuydinkatoa sairastava Heidi Lindholm saa kantasoluja omalta isältään.

kantasolut
Heidi Lindholm
Lempääläläinen Heidi Lindholm viettää sairaalassa viikkoja. Hän on sytostaattitiputuksessa. Tippateline koristeltiin jouluisaksi, jotta arkeen tuli piristystä. Katja Strömberg

Jännittää, eikä mikään ihme. Lempääläinen Heidi Lindholm, 23, on odottanut hoitoa harvinaiseen sairauteensa yli kuusi vuotta. Nyt hänellä on pitkästä aikaa toivoa.

Hän saa kantasoluja isältään uuden tekniikan avulla.

– Jännittää, olen kiitollinen isälle, Heidi Lindholm kertoo sairaalasta.

Heidi Lindholmilla todettiin 7,5 vuotta sitten harvinainen aplastinen anemia, luuydinkato. Samaan sairauteen sairastuu muutamia vuosittain Suomessa.

Luuydin ei tuota uusia verisoluja

Sairaus tarkoittaa vakavimmillaan sitä, että luuydin ei tuota uusia verisoluja. Aplastinen anemia rajoittaa elämää. Hoitamattomana sairauteen voi kuolla nopeasti.

Heidi Lindholm ei voi sairastua flunssaan ja siksi hän ei voi nähdä aina kavereitaan. Esimerkiksi kymppiluokan hän joutui käymään kotoaan, mikä oli nuoresta tylsää.

Lindholm on lievästi kehitysvammainen ja päivisin hänellä oli äiti tai mummo seuranaan.

Yle kertoi Heidi Lindholmin pitkästä kantasoluodotuksesta viime joulukuussa.

Hemoglobiini oli enää 30

Toukokuussa 2012 Heidi olisi vain halunnut nukkua kellon ympäri. Hän ei jaksanut pukeutua tai kiivetä rappusia. Äiti Katja Korpela huolestui ja tilasi ajan lääkärille.

Heidi Lindholm
Heidi Lindholm rakastaa koiria ja hevosia. Marjut Suomi / Yle

Lääkäri olisi päästänyt Heidin kotiin, mutta kokenut sairaanhoitaja alkoi ihmetellä asiaa ja otti uusia kokeita. Hemoglobiini oli vain 30, kun sen naisella pitäisi olla vähintään 117.

– Hoitaja tuli toteamaan, että kone on varmaan rikki. Hän otti uuden näytteen. Sitten mentiin lujaa Taysiin, Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Jos olisimme lähteneet kotiin, se olisi ollut siinä, Katja Korpela sanoi.

Harvinainen kudostyyppi

Heidi Lindholm on odottanut yli kuusi vuotta kantasolusiirtoa, joka on ainoa parantava hoito hänen sairauteensa.

Ongelma on, että Heidin kudostyyppi on todella harvinainen. Samanlainen on vain yhdellä kymmenestä miljoonasta.

Suomessa luovuttajia on rekisterissä yli 50 000, mutta sopivaa luovuttajaa ei ole löytynyt maailmanlaajuisesta yli 35 miljoonan rekisteristäkään.

Suomessa on tutkitusti paljon erikoisia kudostyyppejä, joille on vaikea löytää luovuttajaa ulkomailta.

Heidi Lindholm on äitinsä kanssa järjestänyt useita tilaisuuksia kantasoluluovuttajien lisäämiseksi.

Katja Korpela on ottanut yhteyttä presidentti Sauli Niinistöön, että armeijassa puhuttaisiin enemmän kantasolurekisteristä.

Isä valikoitui luovuttajaksi

Heidi Lindholmille ei ole vieläkään löytynyt sopivaa luovuttajaa. Hänen vointinsa huononi vuodenvaihteessa.

– Veriarvot eivät pysyneet ja eniten alkoivat laskea punasolut. Kantasolusiirtotoimikunta päätyi siihen, että siirtoon on mentävä, äiti Katja Korpela kertoo.

Heidi Lindholm
Heidi Lindholm sai hampurilaisyllätyksen sairaalaan. Katja Strömberg

Nyt Heidi Lindholm saa kuitenkin toivoa uudesta haplo-soluhoidosta, jota on Suomessa kokeiltu muutaman vuoden ajan.

Hoito perustuu siihen, että meidän geeneistämme puolet saadaan äidiltä ja puolet isältä. Puhutaan haploidenttisyydestä eli puoliksi identtisestä. Nyt on alettu hyödyntää haploidenttisiä kantasoluja, jos muita kantasolusiirteitä ei ole käytössä. Tämä on lisännyt mahdollisten luovuttajien määrää.

Heidi Lindholmin molemmat vanhemmat testattiin, ja isä valikoitui luovuttajaksi, koska hänellä on tyttären kanssa sama veriryhmä. Isä ei halua huomiota itselleen, eikä esiinny jutussa nimellään.

Satakunta sairasta odottaa luovuttajaa

Kantasolurekisterin ylilääkäri Matti Korhonen sanoo, että haplo-hoidot ovat hyvä edistysaskel.

– Tämä mahdollistaa kantasoluhoidon sellaisille potilaille, joille ei millään löydy kudostyypeiltä sopivaa luovuttajaa.

Noin satakunta sairasta odottaa Suomessa sopivaa luovuttajaa.

Kantasolusiirto voidaan tehdä isältä tai äidiltä lapselle tai jos kyseessä on aikuinen, siirto voidaan tehdä lapselta vanhemmalle.

Haploidenttisten kantasolujen siirrot lapsille alkoivat vuonna 2017 Suomessa. Siirto on lisännyt voimakkaasti suosiotaan maailmalla, kertoo Duodecim-lehti(siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun).

Haplo-hoitoja tehdään parikymmentä vuosittain Suomessa. Heidin hoito tehdään Turun yliopistollisessa keskussairaalassa, missä hoitoja tehdään eniten.

Kyseessä on Korhosen mukaan vielä kokeellinen hoito. Aiemmin ongelmana oli hyljintäreaktiot, joiden vuoksi hoitoja ei voinut tehdä. Nyt näitä reaktioita osataan hoitaa paremmin.

Korhosen mukaan hyljinnän riskejä voidaan vähentää lääkityksellä ja poistamalla siirteestä hyljintää aiheuttavia soluja bioteknologian keinoin.

Etenkin nuoria luovuttajia kaivataan

Suomessa tarvitaan edelleen lisää kantasoluluovuttajia. Rekisteriin liittymisen yläikäraja laski tänä vuonna 35 vuoteen, sillä siirtoihin valitaan etupäässä nuoria luovuttajia.

Kantasolurekisteriin voi liittyä 18–35-vuotias perusterve henkilö. Suurimmalle osalle ei tule koskaan kutsua luovutukseen, mutta mitä enemmän rekisterissä on jäseniä, sitä useammalla potilaalla on mahdollisuus parantua.

Nuoria käytetään mielellään luovuttajina, koska tulokset ovat silloin yleensä paremmat.

Kantasolurekisteriin voi liittyä tilaamalla (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)näytepaketin pankkitunnuksien avulla.

Kiitos mysteerimummolle!

Katja Korpelan mukaan Heidi Lindholm on saanut solunsalpaajalääkitystä, jotta omat solut saadaan tapettua.

Maanantaina kantasolut kerätään hänen isältään, ja tiistaina ne siirretään Heidille.

Heidi Lindholm pelaa shakkia
Vielä viime joulun alla Katja Korpela ja Heidi Lindholm saivat olla kotona. Marjut Suomi / Yle

Sairaalassa menee ainakin viisi viikkoa ja sitten alkavat kontrollikäynnit. Koko hoidossa menee ainakin vuosi.

– Sairaalassa on tylsää. Olen katsonut ohjelmia, leikkinyt ohjaajien kanssa, värittänyt ja pellet kävivät, Heidi sanoo.

Torstaina sattui myös jotain kummallista ja ihanaa. Heidi Lindholm surkutteli etukäteen, ettei Turussa ole sairaalassa Tampereen tavoin Hesburger-päivää.

– Joku tuntematon mummo oli soittanut Hesburgeriin ja sieltä tuli korkealta tasolta aluejohtaja katsomaan sairaalaan ja tuomaan annokset Heidille. Kukaan sukulainen tai ystävä ei ole tunnustanut olevansa tämä mysteerimummo, mutta kiitämme häntä, Katja Korpela sanoo.

Elämä kuin pysäkillä, mutta siihen toivotaan muutosta

Heidi Lindholmin suurin toive on parantua sairaudesta. Hän haluaisi palata viimeiselle luokalle lähihoitajan opintoihin.

Äiti toivoo samaa.

– Heidin elämä on ollut kuin pysäkillä. Yli kuusi vuotta on pitkä aika epätietoisuutta ja odottamista. Muiden 18-vuotiaiden elämä on samaan aikaan mennyt vauhdikkaasti eteenpäin, on löytynyt opiskelupaikkoja ja uusia koteja, Katja Korpela sanoo.

Viime joulukuussa Heidi Lindholm haaveili myös, että Robin palaisi keikkatauolta ja hän pääsisi keikalle.

– Nyt Robin laulaa enkuksi, menikö se haave sitten siinä, Lindholm naurahtaa.

Toisaalta Lindholm ehti jo toivoa, että Robin tulee poikkeamaan, kun kerran Turussa asuu.

Lue lisää:

Heidi Lindholm on niin sairas, että hoitaja luuli veriarvoa kammottavaksi virheeksi: "Kunpa joku antaisi kantasoluilla lapselleni uuden elämän"

Ihmiselämän pelastamisessa ei hintalappua katsota – "Melkein rupesi itkettämään ajatus, että voin auttaa jotakuta"

Eero Salmijärvi katsoi kuolemaa silmiin, kunnes veli tuli ja pelasti – "Se oli viimeinen oljenkorsi"

Vakavasti sairaalle Heidille ei ole löytynyt auttajaa 24 miljoonan ihmisen joukosta – Voisitko sinä olla juuri se oikea? Liity Kantasolurekisteriin!

Lue seuraavaksi