"Trump voi tulla ostamaan katkarapuja, mutta ei maata tai ihmisiä" – Grönlannissa mietitään, miten suurvaltojen kovasta kiinnostuksesta voisi nyt hyötyä

Grönlantilaiset tahtovat lisää turisteja, enemmän lääkäreitä ja valtaa ulkopolitiikkaan. Tanska ja Yhdysvallat pyrkivät korjaamaan välejään Grönlantiin.

arktinen alue
Lapset leikkivät rannalla Grönlannin Nuukissa
Lapset leikkivät rannalla Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa.Juha Kivioja / Yle

ILULISSAT/NUUK Suulut Geisler kantaa lasten turvaistuinta mäkeä ylös. Hän auttaa toisella kädellään vanhempaa poikaansa pääsemään pyörällä eteenpäin. Geislerin puoliso Gerdaaraq työntää vieressä lastenrattaita, joissa heidän kuopuksensa istuu.

On myöhäinen sunnuntai-iltapäivä, ja Länsi-Grönlannissa Ilulissatin kaupungissa liikkeellä on paljon perheitä. Geisler erottuu joukosta muita vahvempana. Hän on yksi Grönlannin tunnetuimpia voimalajien urheilijoita.

31-vuotias Geisler on syntynyt ja asunut lähes koko elämänsä Ilulissatissa. Hän haluaisi kilpailla itsenäisen Grönlannin edustajana.

– Heti, kun olemme taloudellisesti riippumattomia, meidän pitää itsenäistyä, hän sanoo ilman epäilyksen häivää.

Suulut Geisler
Suulut Geislerin mielestä Trump puhuu joutavanpäiväisiä.Juha Kivioja / Yle

Elokuussa koko maailma hätkähti, kun presidentti Donald Trump ehdotti Tanskan pääministerille Grönlannin myymistä Yhdysvalloille. Geisleristä se meni täysin väärin.

– Eihän Tanskalla ole oikeutta myydä meitä. Heidän pitäisi kysyä asiaa meiltä, Geisler sanoo.

Hänen mielestään Grönlanti ei ylipäänsä ole kaupan.

– Trump voi puolestani tulla ostamaan tänne kalaa ja katkarapuja, mutta minä en usko, että kukaan voi ostaa maata tai kansaa.

Ostotarjous nosti Grönlannin joka tapauksessa hetkessä maailmanpolitiikan valokeilaan.

Suulut Geislerin lisäksi moni muukin Grönlannissa pohtii, miten tilanteesta saisi hyödyn irti.

Nuukin lukion aulassa on läkähdyttävän kuuma. Modernissa rakennuksessa on valtavat ikkunat, joista aurinko paahtaa. Oppilaat istuvat pöydillä t-paidoissa, toppatakit ovat mytyissä penkeillä.

Seinillä on esillä ryhmätöitä. Oppilaat ovat saaneet tehtäväkseen miettiä, miltä Grönlannissa näyttää vuonna 2050.

Nuukin lukio Trumpista.
Trumpin pilvenpiirtäjä on noussut Nuukin keskustaan lukiolaisten ryhmätyössä.Kirsi Heikel / Yle

Yhtä sinistä kartonkia koristaa valtava torni, Trump Tower. Nuukin rauhallisesta pääkadusta on tehty pilvenpiirtäjien reunustama väylä. Toisessa työssä lukee selvin sanoin: "Trump on ehkä ostanut Grönlannin".

Lukiolainen Kiki Godtfredsen hieroo jalkaansa. Siihen sattui käsipallossa, hän kertoo.

– Siitä meni polvi. Koska pystyn kävelemään, sille ei tehdä mitään. Se ei ole tarpeeksi pahasti rikki, hän sanoo.

Kiki haluaa jalkansa kuntoon. Hän haluaa Grönlantiin paremman terveydenhuollon.

Nykyiset, pääosin kalastuksesta saatavat tulot eivät riitä pyörittämään hyvinvointivaltiota. Grönlannilla ei ole varaa perusterveydenhuoltoon kaikissa kaupungeissa. Monet sairaudet huomataan liian myöhään.

Grönlantilainen ilmastoaktiivi nuori Kiki Godtfredsen Nuukista
Kiki Godtfredsen haluaa parempaa terveydenhuoltoa Grönlantiin.Juha Kivioja / Yle

Grönlanti on riippuvainen Tanskan tulonsiirrosta, joka on yli 600 miljoonaa euroa vuodessa. Jos saarella haluttaisiin pärjätä ilman tanskalaisten apua, asukkailta pitäisi tuoreen laskelman mukaan periä 75 prosenttia veroja.

Terveydestä puhuvat myös läheisen yliopiston opiskelijat. Ruokala on täyttynyt lounasaikaan, ja lämmin ruijanpallas höyryää lautasilla.

Pöydässä istuva Paneeraq Nielsen miettii hetken, mitä hän haluaa tulevaisuudelta.

– Meillä on ongelmia terveydenhuollossa. Se pitäisi korjata ensin. Meillä on myös paljon sosiaalisia ongelmia. Monet eivät ole kouluttautuneet, hän sanoo.

Monia ongelmia voisi ratkaista ja ihmisten elintasoa nostaa, jos suurvaltojen kiinnostus Grönlantiin toisi uusia tuloja.

Niitä voisi saada varsin nopeasti kasvavasta matkailusta, kun Grönlannin historian suurin rakennushanke, uudet lentokentät, saadaan pyörimään.

Lentokenttiin tiivistyy myös suurvaltojen kilpajuoksu.

Air Greenlandin Dash-8-200 lentokone rullaa Nuukin lentokentän kiitotiellä
Pääkaupungin lentokentän kiitorata riittää vain pienemmille koneille. Sitä laajennetaan, jotta suorilla lennoilla pääsee laskeutumaan esimerkiksi Yhdysvalloista. Juha Kivioja / Yle

Kun Grönlantiin matkustaa, kone laskeutuu Kangerlussuaqin kentälle. Se on ainoa lentokenttä, jolla on tarpeeksi pitkä kiitorata Yhdysvalloista tai Euroopasta lentäville koneille. Sieltä matka jatkuu potkurikoneilla muihin kaupunkeihin, myös pääkaupunkiin Nuukiin.

Nyt Grönlantiin ollaan rakentamassa yhtä uutta lentokenttää, ja kahta ollaan laajentamassa.

Hanketta varten päätettiin pyytää tarjous myös Kiinalta. Tanska tuli kuitenkin väliin kesken tarjouskilpailun. Se sekä investoi hankkeeseen että takaa siihen lainan.

Poliitikot ja asiantuntijat spekuloivat, tuliko aloite Kiinan estämisestä sittenkin Washingtonista eikä Kööpenhaminasta.

– Kyllä se on Kiina-kummitus, joka on saanut Yhdysvallat liikkeelle Grönlannissa, sanoo Maria Ackrén. Hän on kotoisin Ahvenanmaalta ja toimii arktisen politiikan tutkijana Nuukin yliopistossa.

Nuukin lentokentän terminaalirakennus
Kiinalaiset olivat halukkaita rahoittamaan lentokenttähanketta, mutta Tanska tuli väliin. Juha Kivioja / Yle

Kiina tulee vauhdilla arktiselle alueelle. Grönlannissa se investoi muun muassa kaivosprojektiin Etelä-Grönlannissa. Aluetta pidetään mahdollisesti maailman rikkaimpana harvinaisten maametallien esiintymänä ja kuudenneksi suurimpana uraaniesiintymänä.

Kiinalainen raha voisi tulla Grönlantiin helpolla. Saarella on kuitenkin ymmärretty, että jos Yhdysvalloilta halutaan turvatakuut, Kiinan kanssa ei voi olla liian läheisiä suhteita.

Tästä saatiin maistiaisia jo viime toukokuussa Suomessa, kun Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo syytti Kiinaa ja Venäjää aggressiivisesta toiminnasta alueella. Sellaista puhetta ei arktisten maiden kokouksissa ole ennen kuultu, ainakaan julkisesti.

Pompeo lausui samalla ääneen Yhdysvaltojen kannan: arktisen alueen kysymykset on jätettävä vain niille maille, jotka sijaitsevat alueella.

Lausunnolla viitataan Kiinaan, joka haluaisi pitää itseään arktisena maana.

Grönlannin pääkaupunki Nuuk
Grönlannissa toivotaan kasvavan matkailun tuovan saarelle lisätuloja.Juha Kivioja / Yle

Yhdysvallat ei jätä Grönlantia rauhaan, vaikka se ei saarta pystynyt itselleen ostamaan.

Kongressi on pyytänyt puolustusministeriötä selvittämään, minne Yhdysvallat voisi perustaa satamia arktisella alueella. Grönlannissa valmistaudutaan siihen, että valinta voi osua saareen.

Silloin pitäisi olla mietittynä, mitä Grönlannissa halutaan vastineeksi.

Grönlantilaisten poliitikkojen toive on saada lisää sananvaltaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, joka on laajennetusta itsehallinnosta huolimatta Tanskan käsissä.

– Yksi mahdollisuus voisi olla, että Grönlanti voisi solmia kahdenvälisen sopimuksen Yhdysvaltain kanssa, tutkija Maria Ackrén sanoo.

Grönlannin yliopiston tutkija Maria Ackrén
Ahvenanmaalainen Maria Ackrén pitää Kiinaa suurimpana syynä Yhdysvaltojen kiinnostukseen arktisella alueella.Juha Kivioja / Yle

Hän on varma, että Yhdysvallat tulee rahoittamaan nykyistä enemmän myös Grönlannin tutkimusta, koulutusta ja opiskelijavaihtoja. Tarkoituksena olisi päästä ihmisten sydämiin niin sanotulla pehmeällä diplomatialla grönlantilaisia loukanneen ostotarjouksen jälkeen.

Emämaa Tanska puolestaan on luvannut Grönlannille, että sitä kuullaan aiempaa enemmän Tanskan uuden arktisen strategian laatimisen yhteydessä.

Grönlantilaiset poliitikot ovat vaatineet tarkkaa tietoa siitä, missä vaiheessa heitä kuullaan, mutta sitä Tanska ei ole vielä kertonut.

Tutkija Ackrén sanoo, että Tanska tulee satsaamaan lisää Grönlantia koskevaan turvallisuuspolitiikkaan. Puolustustakin tullaan vahvistamaan.

Nykypanostukset ovat pieniä. Merivoimien työtä tekee laajennettu rannikkovartiosto. Ilma- tai maajoukkoja ei Tanskalla Grönlannissa ole, ainoastaan 12 hengen koiravaljakkopartio.

Asutusta Grönlannin Ilulissatissa ilmasta kuvattuna
Myös Grönlannissa asutus keskittyy kaupunkeihin entistä enemmän. Juha Kivioja / Yle

Nuukissa lokakuussa järjestetyssä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden kokouksessa todettiin, että Tanska on nyt herännyt Grönlannin suhteen Ruususen unesta. Analyytikko, majuri Steen Kjærgaardin kommentti päätyi lehtiin niin Grönlannissa kuin Tanskassa:

– 2019 on vuosi, jolloin rauhanomainen aikakausi päättyi arktisella alueella.

Grönlannissa tällaista pohtivat toistaiseksi kuitenkin lähinnä poliitikot, tutkijat ja sotilaat.

Nuukin hiekkarannalla lapset leikkivät. He yrittävät saada nostettua merestä jäävuoresta irronneita pieniä lohkareita ilman, että jalat kastuvat. Kun lapset saavat kiinni lohkareesta, he laittavat ne muovikassiin.

– Me viemme palat kotiin ja pesemme ne. Sen jälkeen syömme jään. Se maistuu hyvältä, he kertovat.

Kylmältä ja hieman suolaiselta.

Lue myös:

Lunta ei riitä leikkeihin kuten ennen ja jääkarhut tulevat lähemmäksi – Grönlantilaiset nuoret ovat jo nähneet ilmaston muuttuvan

Kymmenen kuvaa Grönlannista: Nämä maisemat muuttuvat, kun ilmasto lämpenee – merijää haurastuu, koiravaljakot katoavat, jäävuoret kutistuvat