Pikamuoti on kasvattanut vaatejätteen määrää: "Siinä vastuullisuus lentää romukoppaan" – testaa, tiedätkö pikamuodin vaikutukset

Keskustelu pikamuodista on käynyt kuumana sen jälkeen, kun puolalaisyritys avasi uusia muotiliikkeitä kauppakeskus Triplassa.

pikamuoti
Reservedin liike kauppakeskus Triplassa
LPP Group avasi viisi liikettä Mall of Triplaan. Reservedin mallistot vaihtuvat parin viikon välein. Meeri Niinistö / Yle

Tekstiilijätteen määrä näyttää jatkavan kasvuaan, vaikka halpamuodin kestämättömyydestä on puhuttu viime vuosina paljon.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) suomalaisen vaatekaapista heitetään vuosittain pois keskimäärin noin 13 kiloa tekstiilijätettä. Arvio 70 000 tonnin tekstiilijätemäärästä on vuodelta 2015. Alan asiantuntijat eivät usko, että määrä olisi kääntynyt laskuun – päin vastoin.

– Jätteiden koostumusta tutkitaan säännöllisesti, ja tutkimuksissa tekstiilijätteen määrä sekajätteen joukossa on lisääntynyt. Määrä ole ainakaan vähentynyt, koska kulutuskin on noussut, sanoo Telaketju-hankkeen projektipäällikkö Sini Ilmonen.

Tätä ajatusta tukee myös suomalaisten kulutustottumukset; viime vuonna suomalaiset ostivat enemmän kuin vuosiin, silti rahaa käytettiin aiempaa vähemmän. Tekstiilejä vastaanottavan UFFin mukaan kierrätykseen lahjoitettujen vaatteiden määrä on noussut vuosi vuodelta (siirryt toiseen palveluun). Samalla vaatteiden tuonti ulkomailta nousi viime vuonna (siirryt toiseen palveluun) 2,1 prosenttia.

Pikamuodin vastuullisuudesta on puhuttu viimeisen vuoden aikana paljon. Kenties juuri siksi moni yllättyi reilu viikko sitten, kun viisi myymälää avannut puolalainen muotiyritys LPP Group teki myyntiennätyksen Triplan (siirryt toiseen palveluun) (IS) kauppakeskuksessa. Liikkeet tekivät historiansa suurimman avajaismyynnin.

– Suomalaiset sanovat arvostavansa vastuullisuutta ja kotimaista työtä. Se ei näy käyttäytymisessä. Edelleen tärkein määräävä tekijä on hinta, ja siinä vastuullisuus lentää romukoppaan, sanoo muotioikeuden väitöskirjatutkija, varatuomari Heidi Härkönen.

Vaatekasoja ja vaihtuvia mallistoja

Suomessa muotimarkkina on pitkään ollut muuttumaton, sanoo ketjujen liiketoimintapäällikkö Seija Leppihalme. Nyt puolalaisyritys näki Triplassa mahdollisuuden tarjota uudenlaista muotia. Triplan noin 6 000 neliömetrin tiloihin tuotiin Reserved, Mohito, House, Cropp ja Sinsay.

– Tämä ala on tullut pysyäkseen.

Pikamuodille tyypillistä on, että mallistot muuttuvat tiuhaan. Reservedin globaalin viennin markkinointipäällikkö Michael Kniaz kertoi IS:lle (siirryt toiseen palveluun), että merkin myymälöissä mallistot vaihtuvat parin viikon välein.

Muutama vuosi sitten nousi kohu, kun tanskalainen tutkivan journalismin tv-ohjelma kertoi vaatejätti H&M:n polttavan tonneittain uusia vaatteita.

Leppihalme kertoo, että Triplassa myymättä jääneet vaatteet viedään Puolaan, jossa yrityksellä on outlet. Loput vaatteet päätyvät yrityksen mukaan hyväntekeväisyyteen. Voit lukea tämän jutun lopusta, mitä vastaavat H&M, Prisma ja New Yorker.

– Hyvä, että ihmiset vaativat vastauksia. Siten yritykset kehittävät toimintaa. Suomi ja Pohjoismaat ovat vaativia siitä, että pitää olla vastuullisuussuunnitelma, sanoo LPP Finland Leppihalme.

Leppihalmeen mukaan tietoinenkin kuluttaja saattaa hullaantua avajaishulinassa. Samaa mieltä on muotoilun tutkimuksen professori Kirsi Niinimäki. Niinimäki yllättyi suuresti puolalaisketjun myyntiennätyksistä.

– Tiedetään, että ihmiset sanovat tutkimuksissa jotakin, ja toimivat sitten toisin. Tarjoukset ja tapahtumat saattavat sekoittaa kuluttajan pään, vaikka kuinka kokee olevansa harkitseva kuluttaja.

LPP Finlandin liiketoimintapäällikkö Seija Leppihalme
Puolalaisyrityksen liikkeitä luotsaavan Seija Leppihalmeen mukaan keskustelu pikamuodista saa yritykset toimimaan. Meeri Niinistö / Yle

"Pukki kaalimaan vartijana"

Vaatteita käytetään yhä lyhyemmän aikaa, ja vaatteen keskimääräinen ikä on tippunut 1990-luvun lopulta lähtien. Se kertoo, että vaatteista on tullut joko heikkolaatuisia taI halpoja, sanoo professori Niinimäki.

– Nyt vaatteita tuotetaan niin paljon, ettei kaikkea saada myytyä, hän sanoo.

Puolalaisketjuja luotsaavan Leppihalmeen mukaan muoti on bisnestä, mutta nyt on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten vaatteita tehtaissa tuotetaan. Puolalaisyhtiössä on aloitettu Eco Aware -ohjelma, sanoo Leppihalme.

– Tuotteiden uudelleen käyttäminen on merkittävässä roolissa - ettei vaan käytetä ja pistetä pois. Tuotanto alkaa toimia kierrätetyllä energialla ja käyttää kierrätysvettä, jolla pyritään vähentämään kuormitusta luonnolle.

Kauppalehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) yhtiöllä on omat toimistot Kiinassa ja Bangladeshissa. Nämä valvovat esimerkiksi paikallisten alihankkijoiden työoloja.

– Monet yritykset valvovat itse omaa toimintaansa. Siinä on vähän pukki kaalimaan vartijana, sanoo väitöskirjatutkija Heidi Härkönen.

vaatekasa kauppakeskuksen muotiliikkeessä
Sinsay-myymälän vaatekasat nousivat keskusteluun viikonloppuna, kun muodin opiskelija kuvasi "pikamuotikaaoksen" Iltalehden sivuille. Meeri Niinistö / Yle

Mistä kuluttaja tunnistaa vastuullisen toimijan?

Kuluttajalle pikamuotiketjut saattavat näyttäytyä viidakkona. Mitä voin ostaa, jotta voin olla varma, ettei yritys polje ihmisoikeuksia tai vähät välitä ympäristöstä?

Härkösen mukaan vastuu on kuluttajien lisäksi myös muotiyrityksillä.

– Monet pikamuotiyritykset saattavat väittää olevansa vastuullisia. Mitä yritykset tekevät käytännössä ja kuka tehtaita tarkastaa? Jos yrityksen vastuullisuutta koskevat kommentit ovat ympäripyöreitä, ne eivät kerro mitään. Jos yritys kertoo konkreettisista toimista, se on hyvä merkki, sanoo tutkija Heidi Härkönen.

Myös lainsäädännöllä voitaisiin hänen mukaansa ohjata muotiteollisuutta toiseen suuntaan. Britanniassa ehdotettiin yhden pennin haittaveroa (siirryt toiseen palveluun) jokaiseen vaatteen hintaan. Muun muassa Ranska aikoo kieltää myymättömiä tuotteiden hävittämisen seuraavien vuosien aikana.

Suomessa asiaa on mietitty osana yritysvastuulakia, mutta vastaava laki olisi hyvä saada käytäntöön koko EU:ssa, sanoo tutkija Härkönen.

– Muuten halpamaat saavat etua kilpailussa, ja vastuulliset yritykset joutuvat kärsimään tilanteesta.

Myös kuluttaja voi tehdä osansa, Härkönen sanoo.

– Rahat voi viedä sellaiselle yritykselle, joka tekee jotakin vastuullisuuden puolesta.

Voit keskustella aiheesta tämän jutun lopussa klo 14 asti.