Miksi juuri kukaan ei haasta VR:ää tavaraliikenteessä, vaikka kilpailu avautui jo 2007? Nyt virolaisyritys voi muuttaa tilanteen

Pitkään ainoana haastajana ollut Fenniarail on yltänyt vajaan parin prosentin osuuteen markkinoista.

rahtiliikenne
Tavarajuna Ilomantsin radalla.
VR:llä ei ole juuri ollut haastajia tavaraliikenteessä. Nyt virolainen Operail suunnittelee aloittavansa toiminnan Suomessa.Ismo Pekkarinen / AOP

Rahtiliikenne rautateillä aukesi kilpailulle Suomessa jo vuonna 2007, mutta haastajia hallitsevalle VR:lle on ilmaantunut kiskoille niukasti.

Nyt tilanne saattaa muuttua, kun Viron valtion omistama rautatieyritys Operail kertoi hiljattain investoivansa 50 miljoonaa euroa toiminnan aloittamiseen Suomessa.

Operaililla on jo sopimuksia yritysten kanssa, mutta se ei vielä julkista niitä, tai tarkempia tietoja tulevasta kalustostaan. Mistä uusi toimija aikoo saada kuljetettavaa?

– Tällaiselle massatavarakuljettajalle Suomessa on vahva perusteollisuus, jolla on voimakkaita tavaravirtoja Suomessa ja kansainvälisesti. Lisäksi tulossa on uusia investointeja. Uskon, että näistä saadaan lisää kuljetettavaa, sanoo Operail Finlandin toimitusjohtaja Ilkka Seppänen.

– Ei pidä unohtaa myöskään Suomen kautta kulkevaa kauttakulkuliikennettä, jossa on varmasti vielä hyödyntämätöntä potentiaalia, Seppänen jatkaa.

Seppäsen mukaan Operail aikoo toimia koko rataverkolla Suomessa.

Ilkka Seppänen
Operail Finlandin toimituskohtaja Ilkka Seppänen uskoo, että rautateillä voitaisiin kuljettaa nykyistä enemmän tavaraa. Marja Väänänen / Yle

Nykyisen kilpailijan junat mahtuneet hyvin raiteille

Tähän asti Fenniarail on ollut VR:n ainoa haastaja viidellä veturillaan ja muutamalla kymmenellä vaunulla.

– Hoidamme jo nyt merkittäviä kuljetuksia. Pitkällä aikavälillä haemme 10 prosentin markkinaosuutta Suomen rahtiliikenteestä, kertoo Fenniarailin toimitusjohtaja Juha Hakavuori.

Hakavuoren mukaan heidän junansa ovat mahtuneet hyvin Suomen rataverkolle. Kaluston saaminen on kuitenkin hidasta ja vaatii paljon rahaa.

– Kun tuomme uuden veturin tai vaunukalustoa Suomeen, se pitää hyväksyttää ensin Euroopassa ja sitten täällä. Hyväksyntäprosessit ovat pitkiä ja investoinnit suuria. Kaikki laitetoimittajat eivät ole edes kiinnostuneita toimittamaan kalustoa Suomen pienille markkinoille, Hakavuori sanoo.

Tavaraliikenne rautateillä on viime vuosina kasvanut, mutta reilun vuosikymmenen takaisista lukemista on tultu hieman alaspäin.

Rautateillä kulki viime vuonna 28 prosenttia tavaraliikenteestä, mikä on korkea luku moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Silti ratojen käyttöaste on Suomessa moneen maahan verrattuna alhainen.

Rautateiden tavaraliikenne 2005–2018
Seppo Suvela / Yle. Grafiikkaan on julkaisun jälkeen lisätty sana puuttunut sana tuhatta.

Miksi kilpailua on tullut tähän mennessä niukasti?

Yksi syy saattaa olla markkinoilletulon korkea kynnys, arvioi johtaja Valtteri Virtanen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Kynnyksen taustalla on muun muassa muusta Euroopasta poikkeava raideleveys ja VR:n vahva asema.

KKV on selvittänyt VR:n markkina-asemaa viimeksi Venäjän rautatierahtikuljetuksissa (siirryt toiseen palveluun).

– Meillä on ollut useita tutkintoja, kun jollakin taholla on ollut epäilyjä VR:n syyllistymisestä määräävän markkina-asemansa väärinkäyttöön. Yhdessäkään tutkinnassa ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, Virtanen toteaa.

fenniarail vainikkala
Tavaraliikenteen kilpailija Fenniarail liikennöi viidellä veturilla eri puolilla Suomea. Jari Tanskanen / Yle

– On tärkeää, että meillä on toimiva rahtiliikennemarkkina, sillä sen toimivuus vaikuttaa suoraan teollisuuden rahtikustannuksiin, Virtanen sanoo.

Kauppakamari: Kilpailu voisi alentaa kustannuksia

Kilpailun vaisuun etenemiseen on kiinnitetty huomiota Keskuskauppakamarissa. Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood toivoo, että kilpailu lähtisi aidosti käyntiin.

– Jos kilpailua saataisiin auki, yritysten kuljetustarpeita pystyttäisiin palvelemaan paljon paremmin. Kustannukset todennäköisesti alenisivat ja yrityksille tulisi enemmän vaihtoehtoja kuljetuksiin, Wood toteaa.

Wood pitää yritysten kannalta huonona, ettei todellista kilpailua ole vielä syntynyt.

– Pitää huomioida, että meillä on kovat päästövähennystavoitteet. Niihin pystyttäisiin todennäköisesti vastaamaan paremmin, jos saataisiin kuljetuksia enemmän rautateille, Wood katsoo.

Edellinen hallitus suunnitteli kalustoyhtiötä, nykyinen torppasi

Aiempi hallitus olisi edistänyt kilpailua kalustoyhtiöllä. Siitä toimijat olisivat voineet vuokrata vaunuja ja vetureita, jolloin suurelle alkuinvestoinnille ei olisi ollut tarvetta.

Toisaalta kalusto olisi yhtiöön ainakin aluksi siirretty VR:ltä. VR on katsonut, että esimerkiksi sen veturit ovat jo nyt tehokkaasti käytössä matkustaja- ja tavaraliikenteessä.

Nykyinen hallitus on kuopannut kalustoyhtiöajatukset.

Junanraiteet
Tavaraliikennettä kulkee sellaisillakin osuuksilla, joilta matkustajajunat puuttuvat. Kuva Heinolasta Jyrängön ratasillalta. Sini Ojanperä / Yle

– Me toivoimme, että suunniteltu kalustoyhtiö olisi palvellut henkilö- ja tavaraliikennettä ja sitä kautta olisi saatu markkinaa enemmän auki, Wood sanoo.

Fenniarail harmittelee politiikan poukkoilevuutta.

– Edeltävä hallitus pohti pitkään vaihtoehtoa, jossa olevaa kalustoa siirrettäisiin kalustoyhtiöön. Mekin pitkään sitä odotimme. Kun nykyisen hallituksen aikana linjaus on kaadettu, olemme tehneet päätökset investoida omaan kalustoon, kertoo Fenniarailin Hakavuori.

KKV:n Virtanen arvioi, että jonkinlainen kalustoyhtiö voisi mahdollistaa kilpailijoiden helpompaa tuloa markkinoille.

– Se kuitenkin edellyttäisi huolellista valmistelua ja vaikutusarvioita. Käytännössä kysymys on vaikea ja monitahoinen, Virtanen muotoilee.

Lue myös:

Outokumpu haluaa siirtää miljoonien tonnien malmikuljetukset kumipyöriltä kiskoille – päästöt voidaan jopa nollata, mutta rataväli tarvitsee sähköt

Raiteet halkovat Heinolaa, mutta niitä pitkin ei pääse mihinkään – pikkukaupunkeihin visioidaan junayhteyksiä ja ratikkalinjoja

Tällaisia uusia dieselvetureita VR tilaa 60 kappaletta – hinta noin 200 miljoonaa euroa

VR:n kilpailija veti ensimmäiset tavaravaunut Venäjän rajalta tehtaalle - Fenniarail tuo koivukuitua UPM:lle