Lounas 10 euroa, astia 2 euroa: Ravintola otti käyttöön pantilliset take away -astiat – Idean keksijät toivovat muovipantista isoa ilmiötä

Voisiko panttirasia vähentää kertakäyttökulutusta? Idean kehittäjät Johanna Kohvakka ja Liisa Lehtinen toivovat, että voisi. Kokeilu halutaan laajentaa mahdollisimman moneen ravintolaan.

muovipakkaukset
Moona Assinen, Espoo, 10.10.2019
Moona Assinen olisi valmis maksamaan korkeintaan 5 euron pantin. Hänellä on ollut rasia käytössään kokeilun alusta alkaen.Antti Haanpää / Yle

Moona Assinen jonottaa lounasravintolan salaattibaariin sininen muovirasia kädessään. Tiskillä hän ojentaa likaisen rasian tarjoilijalle, joka ottaa pinosta puhtaan rasian ja kokoaa siihen uuden salaatin Assisen toiveiden mukaan.

Tällaista rasianvaihtoa Espoossa lounasravintola Factoryssa on käyty syyskuun lopusta asti. Silloin kertakäyttöisten rasioiden rinnalle tulivat kestomuoviset rasiat, jotka saa mukaansa kahden euron pantilla. Ravintolaan palatessaan rasian voi palauttaa kokonaan tai ottaa uuden salaatin puhtaaseen rasiaan.

– Yritän vähentää muovin käyttöä ja ylipäätään kertakäyttöisyyttä, ja siihen panttirasia on tosi hyvä idea. Panttia ei edes muista, kun sen on kerran maksanut, Assinen sanoo.

salaattirasiat
Asiakas voi edelleen valita pantillisen rasian tai tavallisen kertakäyttöisen rasian. Kokeiluvaiheessa rasioita on yhteensä 100 kahdessa eri ravintolassa. Antti Haanpää / Yle

"Miksi tätä ei ole tehty aiemmin?"

Idean takana ovat hävikkiruokaravintola Loopin perustaja Johanna Kohvakka ja Turun ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan yliopettaja Liisa Lehtinen, jotka ovat kirjoittaneet kirjan Hyvä paha muovi – vähennä viisaasti. Keväällä 2018 heidän mielissään kehittyi kolme kysymystä.

Ensin: Miten kertakäyttökulutusta voitaisiin vähentää?

Sitten: Voisiko Suomen hyvin toimivaa pullopanttijärjestelmää soveltaa take away -rasioihin?

Ja viimeisenä: Miksi tätä ei ole tehty aiemmin?

Tuon ajatusketjun tuloksena syntyi muovipanttikokeilu, joka on tällä hetkellä käytössä kahdessa ravintola Factoryn toimipisteessä. Pantix-rasiat saivat ympäristöministeriön rahoituksen Kokeilun paikka -hankkeessa, jossa etsitään keinoja kansalaisen hiilijalanjäljen puolittamiseen.

Johanna Kohvakka, Espoo, 10.10.2019
Johanna Kohvakka sanoo, että palaute panttikokeilusta on ollut hyvää. Hän uskoo, että ravintolat voisivat pyörittää omaa panttijärjestelmää pullopanttijärjestelmän rinnalla.Antti Haanpää / Yle

– Kertakäyttökulutus on iso ongelma, ja siihen halusimme puuttua. Suomen pullopanttijärjestelmä osoittaa, että pienikin raha motivoi. Laajempi panttijärjestelmä olisi paras keino saada enemmän muovia kiertoon sen sijaan, että se päätyisi sekajätteeseen tai pahimmassa tapauksessa luontoon, Kohvakka sanoo.

Suomen panttijärjestelmä todella toimii hyvin. 94 prosenttia pulloista palautuu kierrätykseen jo nyt, kun EU-tavoite on 90 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Kertakäyttökulttuuriin ja muoviroskaongelmaan tarttuvat myös EU:n kertakäyttömuovidirektiivi ja Suomen muovitiekartta (siirryt toiseen palveluun), joiden yhtenä tavoitteena on juuri kertakäyttömuovien vähentäminen.

Tässä Kohvakka ja Lehtinen näkivät panttirasian mentävän kolon.

– Sen sijaan, että käytettäisiin aina uutta ja kertakäyttöistä, lisättäisiinkin yhden astian käyttökertoja ja sitä kautta ekologisuutta, Kohvakka sanoo.

Tiia Helomaa ja Antti Korhonen, Espoo, 10.10.2019
Tiia Helomaalle ja Antti Korhoselle viisi euroa olisi korkein panttimaksu, jonka he olisivat valmiita maksamaan. Korhonen suhtautuu epäillen kaikkien ravintoloiden väliseen panttijärjestelmään. Omissa kantapaikoissa panttirasiaa voisi kuitenkin hänen mukaansa kuljettaa.Antti Haanpää / Yle

Viidestäkymmenestä rasiasta palautuikin vain kuusi

– Rasia kulkee kätevästi mukana töissä. Sellaisissa paikoissa, joissa käy usein niin tulisi varmasti käytettyä, sanoo työpäivän lounastauolle tullut Antti Korhonen.

Lähellä työskentelevät Korhonen ja Tiia Helomaa pakkasivat lounassalaattinsa ensimmäistä kertaa pantilliseen rasiaan, ja voisivat kuvitella tekevänsä niin toistekin. Kahden euron panttimaksu on heidän mielestään kohtuullinen.

– Toisaalta tuli ajatus, että tämä on nyt minun oma rasiani. Ehkä pitäisin rasian, pesisin sen aina kotona ja hakisin ruoan samaan rasiaan uudestaan tai ottaisin muuten käyttöön, Helomaa sanoo.

Tällaiseen ongelmaan ravintola Factoryssa onkin kuukauden kokeilun aikana törmätty. Ensimmäisestä viidestäkymmenestä rasiasta takaisin ravintolaan palautui vain kuusi.

– Se sai miettimään, onko kahden euron pantti liian pieni, sanoo ravintola Factoryn toimitusjohtaja Matti Karvonen.

Matti Karhinen, Espoo, 10.10.2019
Ravintola Factoryn toimitusjohtaja Matti Karvosen mukaan panttijärjestelmän pyörittäminen ei vaadi ravintolalta juuri lisätyötä. Rasiat menevät pesukoneeseen siinä missä muutkin ravintolan astiat. Antti Haanpää / Yle

Liian kätevä rasia on riski

Liian kätevästä rasiasta voikin tulla panttijärjestelmän heikko kohta. Liian hienot rasiat liian pienellä pantilla saattavat jäädä ihmisten koteihin, jolloin niistä tulee ravintolalle pelkkä kulu. Rasioiden palautusprosentti vaikuttaakin suoraan siihen, onko ravintolan kannattavaa pyörittää panttijärjestelmää.

Ympäristöministeriön rahoituksella hankkeesta ei aiheudu vielä ravintolalle paljon kuluja, mutta Karvosen mukaan jatkoa on jo mietitty.

– Houkuttelevampi, kätevämpi ja hienompi rasia myös maksaa enemmän, ja kalliimpi rasia nostaa pantinkin hintaa. Pantin hinnan ja rasian hinnan pitää olla järkevässä suhteessa. Kuinka paljon panttimaksu saa olla, että asiakas haluaa ottaa rasian, mutta myös palauttaa sen ravintolaan? Karvonen pohtii.

Vaikka haasteita on vielä edessä, Pantix-idean kehittäjien toiveet ovat korkealla ja seuraavat askelmerkitkin jo hahmoteltu. Suunnitteilla on moniosainen astiamallisto erilaisten ravintoloiden tarpeisiin ja toiveissa saada pantilliset rasiat käyttöön kaikissa ravintoloissa etnisistä pikaruokapaikkoihin ja lounasravintoloihin.

Alkuperäinen Pantix-nimikin aiotaan muuttaa nimikilpailun tuloksena löytyneeksi CirclePackiksi.

– Rasioita voitaisiin sitten tasata ravintoloiden välillä samanlaisella järjestelmällä kuin vaikka kaupunkipyöriä tai sähköpotkulautoja tasataan. Kehitettäisiin jonkinlainen hälytysjärjestelmä, joka kertoisi, kun jostain ravintolasta ovat rasiat vähissä, Kohvakka visioi.

Kohvakan ja Lehtisen visiossa take away -rasian voisi siis palauttaa mihin tahansa mukana olevaan ravintolaan ja rasiat kiertäisivät sujuvasti eri ravintoloiden välillä. Käytännön toteutus on vielä suunnitteluvaiheessa.

lounassalaatti
Nyt käytössä on vain yhdenlaisia rasioita, mutta jatkoa varten suunnitellaan moniosaista astiamallistoa.Antti Haanpää / Yle

Panttijärjestelmä kaikkien ravintoloiden väliseksi?

Ennen maailmanvalloitusta on vielä monta kysymystä ratkaistavana: Mitä järjestely tulisi lopulta maksamaan ravintoloille? Kenen vastuulla on rasioiden hyvä hygienia ja ehjänä säilyminen? Ovatko asiakkaat halukkaita kanniskelemaan muovirasioita ravintolasta toiseen?

Factoryn Matti Karvonen uskoo panttijärjestelmän toimivan parhaiten juuri Factoryn kaltaisissa lounaspaikoissa tai ketjuravintoloissa, joissa asiakkaat tietävät käyvänsä usein.

– Ajattelen lähtökohtaisesti oman yrityksen vinkkelistä. Meillä on paljon kanta-asiakkaita, jotka käyvät monta kertaa viikossa syömässä. Jos tämä panttijärjestelmä lähtee meillä toimimaan, niin voidaan tarjota asiakkaille vastuullisempi vaihtoehto kertakäyttöastioiden sijaan.

Karvonen ei halua spekuloida, miten muovipantti toimisi koko ravintola-alan laajuisena.

– Näen sen vähän hankalana. Jos tällainen järjestelmä syntyisi eri ravintoloiden välille, siihen saattaisi ympärille kehittyä jotain uuttakin liiketoimintaa. Mutta hieman saa vettä virrata vielä joessa, ennen kuin tällainen toteutuu.

Korjaus 4.11.2019 klo 7.46: Korjattu Liisa Lehtisen titteli opettajasta yliopettajaksi ja poistettu kuvatekstistä virhe: toisin kuin kuvatekstissä alun perin luki, pilottikokeilun astiat eivät ole biomuovia vaan tavallista muovia.

Lue myös:

Suomalaisfirma on kehittänyt muovitonta kahvikuppia jo vuosia – nyt avautui ovi maailmalle: "Iso, globaali putiikki"

Täysin kierrätettävästä paperipullosta voi tulla totta – suomalainen maalifirma Teknos lähti kampittamaan muoviongelmaa Coca–Colan kanssa

Ruotsi haluaa kieltää lisää muovituotteita ja selvittää mahdollisuutta muovipanttiin – Onnistuisiko sama Suomessakin?