Laulaja Anne Mattila on yksi monista pohjalaistaloihin hurahtaneista – hirsirunkoja siirretään eniten Etelä-Suomen nuorille pariskunnille

Pohjalaistalojen tutkija arvioi hirsirunkoisten talojen suosion jatkuvan edelleen.

rakennuskulttuuri
Anne Mattila seisoo galleriansa ovella.
Anne Mattilan taideateljeen rakennuksista valtaosa on vanhoista hirsistä tehty.Kati Ala-Renko / Yle

Laulaja ja taidemaalari Anne Mattila perusti vuonna 2013 taidekahvilan ja ateljeen Karvian kuntaan.

Koska sopivia tiloja oli tarjolla vähän, hän osti pari vuotta sitten vanhan pohjalaistalon hirsikehikon kahvilansa käyttöön. Nyt, kun tilaa tarvitaan lisää, tontille kasataan jo toista kaksikerroksista pohjalaistaloa.

– Tottakai mietin, olisiko ollut helpompi rakentaa uusi hirsirakennus, mutta onneksi päädyin vanhaan. Näissä taloissa on oma tunnelmansa ja historia, jota ei saa mistään.

Mattila haluaa omalta osaltaan olla pelastamassa vanhoja rakennuksia. Vanha rakennuskulttuuri ja talojen ulkonäkö ja historia miellyttävät häntä.

– Kun ensimmäinen talo tuotiin tänne, tuli sellainen mahtava fiilis, että tämän talon historia jatkuu täällä. Rakennuksen noustessa porakivien päälle, tuntuu siltä, että tämä on se ainut oikea tapa rakentaa, naurahtaa Anne Mattila.

Anne Mattila esittelee kuvia hirsitalon rakennusvaiheista.
Taiteilija Anne Mattila katsoo jo rakennetun hirsikahvilan kuvaa rakennusvaiheessa.Kati Ala-Renko / Yle

Siirtäminen on viikkojen työ

Hirsiveistäjä Markku Hakala on purkanut ja kasannut vuosikymmenten aikana 15 pohjalaistalon hirsikehikkoa ja lisäksi lukuisia muita pienempiä hirsikehikoita, jotka on ostettu muualle Suomeen.

Hän ei osaa sanoa mitään yksiselitteistä syytä vanhojen hirsikehikkojen suosiolle.

– Hirrethän on hienoja sisältä. Onkohan siinä entisajan romantiikkaa?

Syyskuun alussa Hakala purki kaksifooninkisen talon Alahärmän Vakkurissa. Sama kehikko nousee parhaillaan Anne Mattilan tontille.

Kehikon purkaminen kestää 3-4 viikkoa ja kasaaminen 6-7 viikkoa. Kovin työ on ulkolaudoituksen irrottamisessa, sillä ne on aikoinaan laitettu kiinni isoilla mustilla nauloilla. Rimat pitää irrottaa käsityönä, ja se on kovaa repimistä.

Kaksi miestä kasaa uudelleen vanhaa hirsirunkoa.
Hirsien numerointi selkeästi ennen purkamista on tärkeää. Helpottaa kasaamista.Kati Ala-Renko / Yle

Suunnittelu tärkeää

Kaikki kehikon siirtämiseen liittyvät vaiheet suunnitellaan tarkasti. Rakennus muun muassa kuvataan. Hirsikehikko pitää tarkastaa, että se on siirrettävässä kunnossa.

Ennen kuin taloa voidaan ryhtyä purkamaan, sille pitää olla myönnettynä purkulupa ja uudessa kohteessa rakennuslupa.

– Jos talossa on hyvä katto, se kertoo siitä, että hirret ovat pysyneet hyvinä. Yleensä alimmat hirsikerrokset joudutaan kuitenkin uusimaan, koska ne ovat pehmenneet, Hakala kertoo.

Purkutyön aluksi rakennuksesta otetaan ikkunat pois, sitten katto.

Laudoituksen poistamisen jälkeen jokainen hirsi merkitään. Hirret irrotetaan yksitellen kiertämällä runkoa ja niitä ei saa rikkoa, että kasaaminen onnistuu.

Rakennusta kasattaessa hirret jätetään yleensä sisältä näkyviin ja ulkopuolelle tehdään uusi laudoitus.

Ennen kasaamista tummentuneet hirret pestään painepesurilla, niiden annetaan kuivua ja hirsien väliin laitetaan pellavatiiviste.

– Hirsiä ei saa hiekkapuhaltaa, koska ne rikkoutuvat helposti. Rakennus kannattaa myös kasata mahdollisimman nopeasti uuteen paikkaan, koska numeroinnit saattavat haalistua ja se tekee kasaamisesta vaikeampaa, Hakala sanoo.

Rakennus puretaan ja kasataan nosturin avulla. Käsityönä se on raskasta puuhaa.

Nuoret aikuiset haluavat - saisivat haluta enemmänkin

Markku Hakalan mukaan pohjalaistalojen hirsikehikoita viedään eniten Etelä-Suomeen. Asiakaskunta koostuu pääasiassa noin 35-vuotiaista pariskunnista, jotka ovat koulunsa käyneet ja hyvissä ammateissa.

Samaa mieltä on tutkija Matti Mäkelä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

– Minulla on samanlainen tuntuma. Nuorempi talonhankkijasukupolvi niitä ostaa. Laatu ja ekologisuus ovat vaikuttavia tekijöitä pohjalaistalon rungon ostamiseen. Myös kulttuuriperinnön säilyttäminen, käsityötaito ja puun patina saattavat vaikuttaa.

Matti Mäkelän mukaan talojen hirsirakenteita voitaisiin siirtää maakunnan sisälläkin, että rungot saataisiin säilymään.

– Pohjalaistalot edustavat sellaista rakennuskulttuuria ja rakentamisen laatua, että ekologisesti on hyvin vaikea päästä niiden kanssa samalle tasolle. Pohjalaistalot ovat oikeastaan tämän päivän mallitaloja, Mäkelä sanoo.

Vanha rakennuskulttuuri on ollut aikoinaan sellaista, että tutkijaa ei ihmetytä kiinnostuksen lisääntyminen taloja kohtaan.

– En ole pätkääkään yllättynyt, että niitä ostetaan. Ne ovat sen ajan taloja, jolloin Pohjanmaalla oli valtaisan hieno puunkäsittelytaito. 1700- ja 1800-luvuilla laatu ei ollut pelkästään rakentamisessa vaan myös puun laadussa.

Hirsirakennusta kasataan uudelleen.
Hiab-nosturilla nostetaan raskaita hirsiä.Kati Ala-Renko / Yle

"Hetkeäkään en ole katunut"

Anne Mattilan tontin ensimmäinen hirsirakennus siirrettiin Ylihärmästä. Nyt rakenteilla oleva tulee Alahärmästä.

Koska Mattila maalaa suurikokoisiakin tauluja, tilaa tarvitaan. Nyt rakenteilla olevaan hirsitaloon tulee myös muuta tilaa, kuten konserttitila, johon mahtuu 200 hengen yleisökin.

Kun hirsiseinät ja katto saadaan ikkunoineen paikalle, alkaa rakentaminen sisällä. Anne Mattila aikoo vetää päälleen rakennusvaatteet ja osallistua töihin. Samoin kuin edellisessä talossa.

– Kun on pitänyt kädessään mikrofonia ja muut ajat maalaa tauluja, niin on mukava tarttua ruumiilliseen työhön. Kun miehet saivat lattianiskat laitettua edelliseen kahvilaan, minä laitoin harvalaudoituksen, tuulensuojalevyt, villoitin ja bitumipaperit päälle.

Pohjalaistalon hirsirunkoa kasataan taiteilija Anne Mattilan taideateljeeksi.
Anne Mattilan uuden taideateljeen ensimmäinen kerros on kasattu Karviassa.Antti Kettumäki / Yle

Hirsirunkojen purkamisessa ja kasaamisessa on tuplatyö ja sisätilojen rakentamisessa oma hommansa. Silti Anne Mattila on tyytyväinen, että hankki pohjalaistalot.

– Päivääkään tai hetkeäkään en ole katunut. Jos rakentaisin omakotitalon nyt, siirrättäisin ehkä vanhan hirsirungon siihenkin.

Aiheesta aiemmin:

Nuoripari etsi unelmiensa perinnetaloa: "Monesti hirsitalon sielu oli mädäntynyt ja pilattu" – Nyt pohjalaistalojen siirtoon on tehty eettiset ohjeet

Talovanhus pelastetaan museoksi – Wirkkalan suvun taiteilijoiden perinnettä esille

Pohjalaistalon sisätilat saattavat olla kaukana perinteistä – "Kaikkea ei tarvitse lähteä mestaroimaan"