Syöpälääkäreitä tarvitaan jatkossa lähes tuplasti lisää – paiskivat jopa 12 tunnin työpäiviä

Syöpälääkäreistä on pulaa eri puolilla maata.

Kotimaa
Vanhan hoitoyksikön sädehoitolaite Kerttu.
Kymenlaakson keskussairaalan sädehoitoyksikön Kerttu-sädehoitolaite. Kotkan uuteen sädehoitoyksikköön tulee kaksi täysin uutta sädehoitolaitetta. Kerttu otetaan pois käytöstä.Antti-Jussi Korhonen

Kello lyö aamukahdeksan keskussairaalan sädehoitoyksikössä. Kolmen röntgenhoitajan tiimi aloittaa työskentelynsä. Tiimin neljäs jäsen on Kerttu, 7-vuotias sädehoitolaite.

– Kerttu-nimen laite sai sen ensimmäisen potilaan mukaan, näin ainakin muistelen, Kymenlaakson keskussairaalan sädehoitoyksikön palveluesimies Sanna Ryynänen sanoo.

Rintasyöpää sairastava potilas asettuu hoitopöydälle ja Kerttu aloittaa hienoisen sirinän. Sädehoitolaite, eli mekaaninen lineaarikiihdytin, liikkuu potilaan hoidettavan alueen ympärillä. Hoito kestää noin 15 minuuttia.

Päivän aikana Kerttu hoitaa betonisessa bunkkerissaan noin 40 potilasta. Röntgenhoitajat seuraavat hoitoa ja laitteen toimintoja bunkkerin ulkopuolelta kameroiden välityksellä.

Sädehoitokerta päättyy ja potilas poistuu. Hoitajat ohjaavat sisään uuden potilaan.

Kerttu jatkaan uurastustaan. Sen yhtäjaksoiset kahdeksantuntiset työvuorot toistuvat seitsemänä päivänä viikossa. Keskimäärin laitteella hoidetaan 40–50 potilasta päivässä.

– Kyllä tässä voi ajatella, että Kerttu on tehnyt viimeisen seitsemän vuoden aikana 17 vuoden edestä töitä. Laitteessa on ollut suurempia vikoja varsin vähän. Toki mekaanisia osia on pitänyt huoltaa ja vaihtaa kovan käytön vuoksi, Ryynänen sanoo.

Kerttu ei ole ainoa, joka painaa syöpäosastolla pitkää päivää.

Sanna Ryynänen, palveluesimies, Kymsote
Palveluesimies Sanna Ryynänen kertoo, että Kotkan sädehoitoyksikön henkilökunta odottaa innolla uusia tiloja ja laitteita. Ryynänen korostaa, että päivittäinen hoitotyö on ollut laadukasta myös vanhassa yksikössä. Antti-Jussi Korhonen

Kerttu on yksi osa kotkalaista röntgenhoitotiimiä. Kaikkiaan vanhassa sädehoitoyksikössä työskentelee kuusi röntgenhoitajaa, kaksi syöpätautien erikoislääkäriä ja sädehoitosuunnitelmia tekevä fyysikkojen ryhmä.

Kymsoten tarkastuslautakunta on havainnut, että syöpäosastolla tehdään aivan liikaa ylitöitä. Tarkastuslautakunta kuvailee tilannetta kestämättömäksi, eikä se ole tänä vuonna parantunut. Hoitajille ylityötunteja on kertynyt tänä vuonna noin 440.

– Sädehoitoyksikön henkilökunta on joutunut venymään pitempiin työpäiviin. Päivät ovat olleet pisimmillään 12-tuntisia, kertoo Kymsoten ylifyysikko Juha Korhonen.

Ylityöt hämärän peitossa

Lääkäriliitolla ei ole ajantasaista tietoa siitä, kuinka paljon syöpälääkärit tekevät ylitöitä. Liitto tekee parhaillaan laajaa lääkärien työoloihin ja hyvinvointiin liittyvää tutkimusta yhdessä Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Tietoa kerätään esimerkiksi työn kuormituksesta, stressioireista ja perheen ja työn yhteensovittamisesta. Selvitys on suunnattu kaikille alle 70-vuotiaille lääkäreille.

Neurologi Johanna Rellman on tehnyt vuonna 2016 sosiaali- ja terveysministeriölle selvitystä erikoislääkärien valtakunnallisesta tarpeesta. Tänä keväänä Rellman päivitti arvion yliopistojen pyynnöstä. Päivitetystä selvityksestä käy ilmi, että tällä hetkellä syöpälääkäreitä ei ole tarpeeksi. Suomessa työikäisiä syöpälääkäreitä on noin 190.

Vuoteen 2035 mennessä nykyistä syöpälääkäreiden määrä tulisi kasvattaa yli 150 syöpälääkärillä.

– Tämä tarkoittaa koulutuksen huomattavaa lisäämistä. Vuosittain pitäisi valmistua noin 17 uutta syöpälääkäriä, koska puolet nykyisistä jää eläkkeelle vuoteen 2035 mennessä.

Syöpäsairauksien määrän arvioidaan lisääntyvän seuraavan vuosikymmenen aikana runsaan neljänneksen nykyisestä. Suomen Syöpärekisterin mukaan Suomessa todettiin vuonna 2017 yhteensä yli 34 000 uutta syöpää.

Syynä syöpädiagnoosien lisääntymiseen on muun muassa väestön ikääntyminen.

Vanhan sädehoitoyksikön kapasiteetti ei riitä

Tällä hetkellä Kymenlaakson keskussairaalan käytössä on tilat vain yhdelle sädehoitolaitteistolle. Nykyinen tila on ollut sairaalan käytössä jo yli 50 vuotta. Kerttu aloitti hoitotyöt sädehoitoyksikön bunkkerissa vuonna 2012.

– Kyllä nämä tilat ovat aikansa eläneet, palveluesimies Sanna Ryynänen sanoo.

Esimerkiksi Kerttu-sädehoitolaite on ylikäytöllä Kymenlaaksossa, mutta siltikään sen kapasiteetti ei riitä kaikkien potilaiden hoitamiseen. Osa potilaista joudutaan lähettämään sädehoitoon Lappeenrantaan tai Helsinkiin.

– Nykyiseen potilasmäärään verraten yksi sädehoitolaite on todella tiukka kapasiteetti.

Korhosen mukaan hoitajien pidemmät päivät ovat mahdollistaneet sen, että suurin osa kymenlaaksolaisista syöpäpotilaista on pystytty hoitamaan Kymenlaaksossa.

Vanhan hoitoyksikön sädehoitolaite Kerttu.
Palveluesimies Sanna Ryynänen auttaa yhdessä röntgenhoitaja Minna Luukkosen kanssa potilaan sädehoitolaitteen päälle. Sädehoidon ajaksi hoitajat poistuvat huoneesta.Antti-Jussi Korhonen

Tänä vuonna Kotkan sädehoitohenkilökuntaa kasvatetaan kahdella uudella röntgenhoitajalla. Tämän toivotaan myös helpottavan ylityötilannetta.

– Uusien hoitajien rekrytointi jatkuu lähiaikoina, jotta resurssit ovat riittävät kahdella hoitolaitteella toimimiseen, Ryynänen lisää.

Kotkaa lähin sädehoitoyksikkö on Lappeenrannassa Etelä-Karjalan keskussairaalassa. Lappeenrannassa sädehoitolaitteita on kaksi. Toimintayksikön esimiehen Virpi Hakulin mukaan kahden sädehoitolaitteen käytöstä on heille positiivisia kokemuksia.

– Kahden sädehoitolaitteen myötä tilanteemme on parempi kuin Kotkassa. Teemme ylitöitä vain satunnaisesti. Esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa toinen koneista menee rikki niin pystymme jatkamaan kuitenkin töitä toisella koneella, Hakuli selventää.

Valmistuminen neljä kuukautta myöhässä

Kymenlaakson tilanne on kuitenkin helpottumassa. Keskussairaalan edustalle kallioon louhittuun monttuun alkaa valmistua betoninen muotti, johon on määrä valaa sairaalan uuden sädehoitoyksikon seinät ja myöhemmin katto.

Uuden sädehoitoyksikön työmaa
Antti-Jussi Korhonen

Uusi hoitoyksikkö on määrä ottaa käyttöön ensi kesän aikana. Sinne on tulossa kaksi uutta sädehoitolaitetta, jotka helpottavat huomattavasti nykyistä potilasruuhkaa. Uusien sädehoitolaitteiden arvo on noin neljä miljoonaa euroa.

Uudet laitteet eläköittävät Kertun, jonka viimeinen työvuoro on näillä tiedoin ensi kesänä. Uusien laitteiden myötä vanha hoitobunkkeri muutetaan sädehoitosuunnitteluun keskittyväksi TT-simulaattoriksi. Kerttu otetaan pois käytöstä ja puretaan.

– Kyllä siinä varmasti meidän hoitoporukalla voi olla haikeita tunnelmia, kun Kerttu lopettaa työskentelyn. Saa nähdä, miten nimeämme uudet laitteet, sädehoitoyksikön palveluesimies Sanna Ryynänen sanoo.