1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koulutusvienti

17-vuotias Seo Junggwon ihastui Suomessa saunaan ja hydraulipumppujen asentamiseen: "Opetus on vapaampaa kuin Koreassa"

Suomen hyvä maine koulutuksen kärkimaana alkaa vihdoin tuottaa vientieuroja.

Seo Junggwon on ollut työssäoppimisjaksolla Dynaset Oy:ssä Ylöjärvellä. Hydraulilaitteiden asennus on hänestä mukavaa työtä. Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Seo Junggwonilla, 17, on haave. Hän haluaisi työskennellä Suomessa.

Seo on opiskellut pari kuukautta kone- ja tuotantotekniikan perusteita Tampereella. Hän kuuluu korealaisten ammattiin opiskelevien ryhmään, joka on tullut suorittamaan osia tutkinnostaan Tampereen aikuiskoulutuskeskukseen (TAKK).

Hän suosittelisi suomalaista koulutusta ystävilleen.

– Opiskeluaika on lyhyempi ja vapaampaa kuin Koreassa. Opetus on vapaampaa kuin Koreassa, Seo kertoo englanniksi. Englannin opiskelu on yksi syy, miksi eteläkorealaisen Daegun kaupungin koulutusvirasto lähettää opiskelijoita Suomeen.

Kymmenen opiskelijan ryhmä on saanut täällä muun muassa hitsaus-, ensiapu- ja turvallisuusoppia. Myös tulityökortin suorittaminen on uutta korealaisille.

– He olivat erittäin tyytyväisiä ja innoissaan siitä, että täällä saa tehdä paljon enemmän käsin kuin Koreassa. Kun oppii jonkun asian teoriassa, niin sitten sen saa myös tehdä, kertoo koulutussuunnittelija Hannu-Pekka Talvinen TAKK:sta.

Sitkeä työ alkaa näkyä euroina

Suomen hyvä maine koulutusmaana alkaa näkyä vientieuroina. Näin vakuutetaan ainakin Tampereella, jossa on tällä viikolla ollut eteläkorealaisten ammattikoululaisten lisäksi myös kiinalaisia opettajia oppimassa suomalaisilta. Ensi viikolla kaupunkiin saapuu ryhmä brasilialaisia opettajia.

Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) yltänee noin miljoonan euron koulutusvientiin tänä vuonna, Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa puhutaan sadoista tuhansista euroista.

– Teimme strategisen päätöksen vuonna 2013, ja nyt myyntityö alkaa näkyä toteutuneina kauppoina, TAKK:n rehtori Teppo Tapani kertoo.

Tapani uskoo, että viime vuosina saadut opit kansainvälisestä myyntityöstä näkyvät jatkossa yhä suurempina kauppoina. Esimerkiksi Kazakstanista on tulossa Tampereelle 700 opettajaa pedagogiikkaa oppimaan vuosina 2020–2021.

Kovat kilpailijat vastassa

Suomen koulutusviennissä on edetty ripeästi viime vuosina. Vienti on kasvanut neljässä vuodessa 260 miljoonasta noin 360 miljoonaan euroon, arvioi Opetushallituksessa koulutusviennin Education Finland -ohjelmaa vetävä Jouni Kangasniemi.

– Olemme nyt uuden kasvun kynnyksellä. Perusta alkaa olla valmis. Voimme ihan ylpeästi sanoa, että suomalaista osaamista viedään maailmalle näyttävästi tulevina vuosina.

Yhteistyö on tärkeää, kun maailman markkinoilla on vastassa koulutusviennin kokeneet supermaat.

– On pakko tehdä laajempaa yhteistyötä, jotta saavutetaan globaalia näkyvyyttä, sanoo Finland Universityn toimitusjohtaja Niina Uusimäki.

Tampereen ja kolmen muun yliopiston yhteinen Finland University Oy yltää jo useamman miljoonan euron liikevaihtoon vuodessa. Yhteistyötä on tehty lähes kolmeenkymmeneen maahan. Vienti vetää nyt esimerkiksi Brasiliaan, Vietnamiin, Namibiaan ja Arabian niemimaalle.

Finnish International School Georgia on toiminut Tbilisissä reilun kuukauden. Rehtori ja yksi opettajista ovat suomalaisia ja koulussa noudatetaan suomalaista opetussuunnitelmaa Georgian oloihin sovellettuna. Lapset tutustuvat mm. eri maiden kulttuureihin, esimerkiksi halloween-perinteeseen. Kuva: Finnish International School Georgia

Yksi esimerkki yhteistyöstä on Georgiaan reilu kuukausi sitten perustettu suomalainen yksityiskoulu.

Tamperelainen Polar Partners Oy on koonnut 2 000 asiantuntijan verkoston ja avannut heidän avullaan Tbilisiin suomalaista opetussuunnitelmaa noudattavan koulun. Tavoite on perustaa vastaavia kansainvälisiä kouluja lisää.

– Nyt on paljon helpompi todistaa, että tämä toimii ja näyttää, miten se voidaan tehdä myös muissa maissa. Meillä on monta vastaavaa projektia tekeillä eri vaiheissa, yrittäjä Kimmo Kumpulainen kertoo.

Yhtiö suunnittelee myös opettajien kouluttamista Georgiassa.

Onko maa turvallinen? Taipuuko byrokratia?

Suomalainen koulutus kiinnostaa etenkin kehittyvissä maissa. Joskus viennin esteenä on kohdemaan turvattomuus, sillä ihan kaikkiin maihin ei kouluttajia uskalleta lähettää.

Tilanne voi muuttua nopeasti.

– Chilestä piti kutsua kouluttaja takaisin viime viikolla levottomuuksien takia, kertoo TAMK:n koulutusviennistä vastaava Carita Prokki.

Myös byrokratia voi tuottaa päänvaivaa.

– Migri käytännössä päättää, koska koulutus voi alkaa, Prokki sanoo kertoessaan ammattikorkeakoulun viimeisimmästä isosta koulutuskaupasta.

Keniasta on tulossa Tampereelle ensi keväänä noin 30 opiskelijaa suorittamaan sairaanhoitajan tutkinnon. Yhteensä neljän vuoden koulutus tietää noin miljoona euron tuloja oppilaitokselle.

Prokki on huolissaan siitä, ehtiikö Maahanmuuttovirasto Migri käsitellä lähipäivinä valittavien opiskelijoiden oleskeluluvat ennen maaliskuulle suunniteltua koulutuksen aloitusta.

Suomi ja sauna tekivät vaikutuksen

Korealainen Seo Junggwon viipyy Suomessa vielä kolmisen viikkoa. Maa on ehtinyt tehdä häneen vaikutuksen.

Seo haluaisi työskennellä esimerkiksi ylöjärveläisessä Dynaset Oy:ssä, jossa hän on juuri lopettanut työssäoppimisjaksonsa. Hydraulilaitteiden asennus oli Seosta kiehtovaa.

Seo Junggwon on nauttinut suomalaisen opetuksen käytännönläheisyydestä. Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Hän pitää suomalaisesta kulttuurista ja luonnosta. Saunassakin on ollut kiva käydä kerran viikossa.

– Kylmän ja kuuman vaihtelu tuntuu hyvältä.

Vielä ennen paluuta Daeguun pitää käydä Tukholmassa, Pietarissa ja nähdä joulupukki Rovaniemellä.

Lue lisää:

Suomalaisyritys avaa ovia koulutusviennille Kiinaan – maa haluaa ottaa opetusreformiin mallia Suomesta

Suomalainen koulutus tähyää entistä voimakkaammin ulkomaille – nyt kohteina Kiina, Venäjä ja Afrikan maat