Venäjä yrittää palauttaa neuvostoajan asemansa Afrikassa – Kiinaan verrattuna se on kuitenkin pieni peluri

Kremlin mukaan ensimmäisessä Venäjä-Afrikka-huippukokouksessa allekirjoitettiin yli 11 miljardin euron arvosta sopimuksia.

Venäjä
Venäjän presidentti Vladimir Putin ensimmäistä Venäjän ja Afrikan maiden huippukokousta Sotšissa Mustanmeren rannalla.
Venäjän presidentti Vladimir Putin johti puhetta ensimmäisessä Venäjän ja Afrikan maiden huippukokouksessa Sotšissa. Putinin vasemmalla puolella Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi ja oikealla puolella Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa. Sergei Chirikov / EPA

Venäjän presidentti Vladimir Putin isännöi lokakuussa ensimmäistä Venäjän ja Afrikan maiden huippukokousta Sotšissa Mustanmeren rannalla.

Paikalla oli 43 afrikkalaista valtionjohtajaa ja edustajat kaikista maanosan 54 valtiosta. Putin johti kokousta yhdessä Afrikan unionin puheenjohtajamaan Egyptin presidentin Abdel Fattah al-Sisin kanssa.

Venäjä menetti asemansa Afrikassa Neuvostoliiton hajottua. Nyt Venäjä pyrkii palauttamaan vaikutusvaltaansa mantereella.

Sotšin huippukokouksen yhteydessä Putin ilmoitti Venäjän aikovan tuplata kauppansa Afrikan maiden kanssa seuraavien viiden vuoden aikana.

Venäjän ja Afrikan maiden huippukokousta Sotšissa Mustanmeren rannalla. Venäjän presidentti Vladimir Putin johti paneelikeskustelua 23. lokakuuta.
Neuvostoliiton hajotessa asemansa Afrikassa menettänyt Venäjä pyrkii palauttamaan vaikutusvaltansa Afrikassa. Mikhail Metzel / Sputnik / Kremlin / EPA

Ruotsin Uppsalassa toimivan Pohjoismaisen Afrikka-instituutin johtava tutkija Victor Adetula sanoo Ylelle, että Sotšin kokous oli luonnollista jatkumoa muiden nousevien talouksien, erityisesti Kiinan, jo aikaa sitten tekemälle rynnistykselle Afrikkaan.

– Tämä on osa kylmän sodan jälkeistä maailmanpolitiikkaa. Siinä nousevat taloudet pitävät Afrikkaa ikään kuin yhtenä kokonaisuutena, jonka kanssa keskustella.

– En tiedä onko tällainen hyvää diplomatiaa, mutta se on tullut jäädäkseen. Kiina on toiminut näin ja nyt on Venäjän vuoro.

Kiina on järjestänyt useita huippukokouksia Afrikan maiden kanssa 2000-luvun alusta lähtien.

Venäjän Afrikan-kaupan arvo on vain kymmenesosan Kiinan kaupasta

Kiinaan verrattuna Venäjä on Afrikassa huomattavasti pienempi toimija. Venäjän kaupan arvo Afrikkaan on reilut 18 miljardia euroa, mikä on vain kymmenesosan Kiinan kaupasta Afrikkaan.

Myös muiden nousevien talouksien BRICS-maiden eli Brasilian, Intian ja Etelä-Afrikan kauppa Afrikassa on huomattavasti Venäjää suurempaa.

Tilastografiikka
BRICA GROUP ja Bloomberg, Harri Vähäkangas / Yle

– Nousevat taloudet rynnivät Afrikkaan ennen kaikkea halpojen luonnonvarojen, markkinoiden ja halvan työvoiman perässä. Niiden strategia ei ole kovin erilainen kuin vanhojen suurvaltojen, toteaa Victor Adetula.

– Todellista eroa ei ole, jos katsot asiaa ulkopuolelta. Kukaan ei ole kansainvälisessä järjestelmässä joulupukki.

Yhdysvallat ja EU-maat ovat menettäneet erityisesti Kiinalle asemiaan Afrikassa. Osa Afrikan maista kokee kuitenkin olevansa liian riippuvaisia Kiinasta ja ne pitävät ovia auki moneen suuntaan.

Venäjällä voi olla tässä tilanteessa mahdollisuuksia, arvioi Victor Adetula Pohjoismaisesta Afrikka-instituutista.

– Venäjän kiinnostus on herännyt uudelleen, mutta kuka tästä kiinnostuksesta hyötyy? Sitä Afrikan maiden hallitusten on syytä miettiä.

– Kylmän sodan aikaan Itä-Euroopalla oli suosiota Afrikassa, mutta se aikakausi on ohi. Mahdollisuuksia kuitenkin on.

Sotšissa solmittiin kymmeniä sopimuksia

Kremlin mukaan Sotšin huippukokouksessa allekirjoitettiin 11,2 miljardin euron arvosta sopimuksia. Suurin osa niistä on kuitenkin esisopimuksia, jotka eivät välttämättä johda kauppojen toteutumiseen.

Sotšissa oli periaatteessa esillä lähes kaikki mahdollinen kauppa ja yhteistyö aseviennistä koulutukseen ja maatalouteen.

Infografiikka
London School of Economics, Harri Vähäkangas / Yle

Sotšin tapahtumia seuraamassa ollut venäläisen Afrikka-tutkimusinstituutin vanhempi tutkija Olga Kulkova pitää huippukokousta merkittävänä avauksena.

– Talousfoorumi oli uuden aikakauden avaus Venäjän ja Afrikan suhteissa ja Venäjällä tuloksia pidetään hyvinä, Kulkova sanoo Ylelle.

Afrikka-tutkimusintituutti kuuluu Venäjän tiedeakatemiaan, jota pidetään yleisesti Kremlin linjaa myötäilevänä tutkimuslaitoksena.

Kulkova laskee, että Sotšissa allekirjoitettiin noin 50 sopimusta.

Kokouksessa sovittiin muun muassa helikopterikaupoista Nigeriaan, öljyprojekteista Marokkoon ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan sekä turvallisuusyhteistyöstä Keski-Afrikan tasavallan ja Sudanin kanssa.

Hajoamispisteessa olevassa Keski-Afrikan tasavallassa on pitkään jatkunut sisäinen konflikti. Myös Sudanissa on ollut vakavia levottomuuksia.

Sotilas kulkee aseen kanssa, talon edustalla istuu kaksi lasta.
Venäjä myy aseita muun muassa konfliktin repimään Keski-Afrikan tasavaltaan. Kuvassa kongolainen rauhanturvaaja partioi pääkaupunki Banguissa vuonna 2014. Legnan Koula / EPA

Kulkova pitää Putinin ilmoittamaa tavoitetta Afrikan-kaupan tuplaamisesta viidessä vuodessa realistisena. Asekaupan lisäksi se vaatii hänen mukaansa lisää digitaalisen teknologian vientiä ja maatalouskauppaa.

Victor Adetula Pohjoismaisesta Afrikka-instituutista sen sijaan epäilee, onko tavoitetta mahdollista saavuttaa.

– Tutkijana haluan kysyä, että miten se tehdään. Verrattuna Afrikan ja EU:n tai Afrikan ja Yhdysvaltojen kauppaan sanoisin, ettei se ole mahdollista. Venäjältä vie aikaa muodostaa tarvittavat instituutiot. Rakenteita ja instituutioita on oltava ennen kuin se voi tapahtua, Adetula jatkaa.

Venäjä on suurin aseviejä Afrikkaan

Venäjä vie Afrikkaan enemmän kuin mitä se maanosasta tuo. Keskeiset vientituotteet ovat aseet ja energiaosaaminen.

Venäjä on suurin aseviejä mantereelle ja asekaupan arvo on tällä hetkellä noin puolet koko Venäjän Afrikan-kaupan arvosta.

Venäläisiä asekauppiaita Etelä-Afrikassa vuonna 2008.
Kuvassa venäläisiä asekauppiaita Etelä-Afrikan Kapkaupungissa järjestetyssä puolustustarvikenäyttelyssä. Kuva on vuodelta 2008. Nic Bothma / EPA

Financial Timesin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Venäjällä on puolustustarviketilauksia Afrikan maista Sotšin jälkeen 12,6 miljardin euron arvosta.

Presidentti Putin sanoi kokouksen yhteydessä, että yhteistyösopimuksia asetekniikasta on yli 30 Afrikan maan kanssa, ja osa näistä on ilmaisia.

Toinen keskeinen Afrikka-bisnes ovat erilaiset energiahankkeet. Öljy-yhtiö Lukoililla on projekteja muun muassa Kamerunissa, Ghanassa ja Nigeriassa.

Ydinvoimayhtiö Rosatom taas on mukana Egyptin ydinvoimalahankkeessa ja Etiopiaan se on tehnyt esisopimuksen voimalasta. Myös Ruandassa on alustava sopimus ydinvoimalahankkeesta.

Esisopimuksia erilaisista hankkeista Rosatomilla on ainakin 14 Afrikan maan hallituksen kanssa. Siitä ei kuitenkaan ole juuri merkkejä, että ainakaan useampia ydinvoimahankkeita olisi alkamassa Afrikassa.

Egyptin presidentti Abdel-Fattah El-Sissi (takana oikealla) ja Venäjän presidentti Vladimir Putin (takana vasemmalla) taputtavat, kun Egyptin sähkö- ja energiaministeri Mohamed Shaker (edessä oikealla) kättelee Rosatomin johtajan Alexey Likhachevin kanssa Kairossa 11. joulukuuta 2017.
Egyptin energiaministeri Mohamed Shaker (edessä oikealla) kätteli Rosatomin johtajan Alexei Likhachevin kanssa, kun Venäjä ja Egypti sopivat ydinvoimalahankkeesta Kairossa joulukuussa 2017. Khaled Elfiqi / EPA

Afrikasta Venäjä hamuaa Kiinan ja muiden ulkovaltojen tavoin luonnonvaroja, kuten kromia, platinaa ja timantteja.

Kiinan tavoin Venäjän kaupassa Afrikkaan valtion ja yritysten suhteet ovat vaikeammin hahmotettavissa kuin länsimaiden Afrikassa käymässä kaupassa.

“Puuttumattomuuden politiikkaa ei ole olemassakaan”

Venäjä korostaa Afrikan-politiikassaan samaa puuttumattomuuden periaatetta, jota Kiinakin tuo esiin toiminnassaan Afrikassa.

Tämä tarkoittaa sitä, etteivät Venäjä ja Kiina aseta esimerkiksi demokratiakehitykseen tai ihmisoikeuksiin liittyviä reunaehtoja tekemilleen sopimuksille.

Victor Adetula pitää lähestymistapaa osaltaan propagandana.

– Puuttumattomuuden politiikkaa ei oikeastaan ole olemassa. Ei voi sanoa, ettei puutu maan politiikkaan, jos toimittaa aseita [konfliktia käyvään] maahan. Aseilla ei ole tarkoitus rakentaa siltoja. Tämä koskee toki myös vanhoja suurvaltoja.

Vaalit
Venäjän syytetään sekaantuneen Madagaskarin presidentinvaaleihin viime vuonna. Kuvassa vaalivirkailijat olivat aloittamassa ääntenlaskentaa Madagaskarin pääkaupungissa Antananarivossa joulukuussa 2018. Henitsoa Rafalia / EPAA

Venäjän Tiedeakatemian alaisen Afrikka-tutkimusinstituutin vanhempi tutkija Olga Kulkova näkee asian toisin.

– Puuttumattomuus on Venäjälle etu. Länsimailla on vaatimuksia jopa kehitysavulle, mutta Venäjä ei toimi niin. Venäjä toimii samalla tavalla kuin Kiina. Ja Kiina on menestynyt Afrikassa hyvin.

Afrikka ei ole ollut Venäjän geopolitiikassa suurimpia kiinnostuksen kohteita. Venäjä kuitenkin näkee mahdollisuuksia tehdä bisnestä esimerkiksi länsimaiden pakotteiden kohteena olevien maiden, kuten Zimbabwen kanssa.

Toisaalta Venäjä hakee läsnäolollaan myös Afrikan maiden tukea pyrkimyksilleen kansainvälisissä instituutioissa, kuten YK:ssa.

Venäjää syytetään Afrikassa vaalivaikuttamisesta

Taloussuhteet ovat tiiviissä kytköksissä politiikkaan vaikuttamiseen Afrikan mantereella. Venäjä pyrkii vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja poliittiseen eliittiin eri puolilla maanosaa.

Venäjän valtiollinen media on esimerkiksi tarjonnut Venäjälle myönteisiä sisältöjä televisioyhtiöille muun muassa Ghanassa. Sotšissa presidentti Vladimir Putin tapasi 11 afrikkalaisen uutistoimiston johtajat, kertoo The New York Times (siirryt toiseen palveluun).

RT ja Sputnik ilmoittivat tarjoavansa mielellään koulutusta afrikkalaisille journalisteille.

Puuttumattomuuden politiikkaa vastaan sotii se, että Venäjää on syytetty yrityksistä vaikuttaa vaaleihin useissa Afrikan maissa.

Tähän liittyen Facebook ilmoitti äskettäin sulkeneensa kolme venäläisten Facebook-tilien verkostoa, joiden epäillään pyrkineen vaikuttamaan sisäpolitiikkaan kahdeksassa Afrikan maassa.

Sivustoilla pyrittiin Facebookin mukaan vaikuttamaan äänestäjiin muun muassa Kamerunissa, Madagaskarissa ja Mosambikissa. Facebookin mukaan 200 valetilillä tavoitettiin kahdeksassa maassa yli miljoona ihmistä.

Verkosto oli yhteydessä liikemies Jevgeni Prigožinin liiketoimiin. Prigožinia epäillään myös vaikuttamisesta Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleihin. Lisää Prigožinista tässä jutussa.

Venäjä voi vielä hyötyä Neuvostoliiton perinnöstä

Kuten Kiina ja Intia, myös Venäjä painottaa Afrikan suuntaan, ettei sillä ole taakkana siirtomaahistorian perintöä. Tästä voi olla yhä etua, arvioi Olga Kulkova.

– Luultavasti se on edelleen etu Venäjälle, mutta Venäjä tuskin yliarvioi asiaa. Sen varaan ei voi laskea vaan tarvitaan pragmaattista politiikkaa.

Neuvostoliitto tuki itsenäisyysliikkeitä useissa Afrikan maissa, kuten Angolassa, Mosambikissa ja Guinea-Bissaussa. Tämä muistetaan Afrikassa. Mantereella on myös vielä johtajia, jotka ovat saaneet koulutuksensa Neuvostoliitossa.

Pehmeän voiman osalta Venäjän vaikutusmahdollisuudet ovat Afrikassa vähäisemmät kuin esimerkiksi Kiinan tai Yhdysvaltojen.

Pehmeää voimaa on kaikki se, jolla maat pyrkivät rakentamaan imagoaan ja lisäämään viehätysvoimaansa.

Kiinan soft poweria Afrikassa ovat muun muassa mittavat avustusprojektit. Yhdysvaltojen pehmeää voimaa on esimerkiksi amerikkalainen populaarikulttuuri.

Venäjällä ei ole vetovoimaa vastaavassa määrin.

– Uskon että Venäjän pehmeä voima voi kasvaa Afrikassa. Ainakin Venäjä pyrkii siihen. Tästä esimerkkinä ovat Afrikassa toimivat venäläiset tiede- ja kulttuurikeskukset. Venäjän suunnitelmissa on avata lisää keskuksia, toteaa Olga Kulkova Venäjän Tiedeakatemian alaisesta Afrikka-tutkimuksen instituutista.

Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksia on kahdeksassa Afrikan maassa, muun muassa Egyptissä, Etelä-Afrikassa, Etiopiassa ja Tansaniassa.

Vastaavasti Kiinalla on Afrikan mantereella jo yli 50 Konfutse-instituuttia, joissa tarjotaan kiinan kielen ja kulttuurin opetusta.

Kiinan opetusministeriön alaisuudessa toimivia instituutteja on epäilty länsimaissa Kiinan valtion agenteiksi.

Lisää aiheesta:

Ebola-laboratorio Guinean savannilla, palkkasotureita timanttikaivoksilla ja ydinvoimayhteistyötä Sambiassa – Venäjä ottaa uusia askelia Afrikkaan

Aiheesta muualla:

Financial Times: Russia turns on the charm at first Africa summit (siirryt toiseen palveluun) (englanniksi)

Foreign Policy: Putin Has a Dream of Africa (siirryt toiseen palveluun) (englanniksi)