MTK huolestui metsäomistuksen valumisesta "kasvottomille sijoittajille" – vaatii verohelpotuksia yksityisille metsänomistajille

Euromääräisesti mitattuna jo yli puolet metsätilakaupoista on tänä vuonna mennyt institutionaalisille sijoittajille.

metsätilat
Metsää Sipoonkorven kansallispuistossa.
Jani Saikko / Yle

Suomalaiset metsätilat ovat alkaneet kiihtyvällä vauhdilla siirtyä kotimaisten ja ulkomaisten rahastojen omistukseen. Niiden omistusosuus maan koko metsäalasta on vasta muutamia prosentteja, mutta yli puolet tämän vuoden metsätilakaupoista on mennyt institutionaalisille sijoittajille euroina mitattuna.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on huolestunut tilanteesta.

– Miten moneen asiaan se voi vaikuttaakaan, jos yhä useamman metsähehtaarin omistaa niin sanottu kasvoton sijoittaja. Haluaisimme tästä yhteiskunnallista keskustelua, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Metsien omistus. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa. Yksityiset 60 %, Valtio 26 %, Yhtiöt 9 %, Muut 5%
Lasse Isokangas / Yle

MTK esittääkin metsävaltuuskunnan kokouksessaan keskiviikkona, että maan hallitus puuttuu tilanteeseen kohentamalla metsänomistajien verokohtelua.

Nyt rahastoja ja vastaavia kohdellaan MTK:n mukaan hellemmin, mikä hyödyttää niitä kilpailussa metsätilakaupoista. Niiden yhteisövero on 20 prosenttia, kun yksityiset metsänomistajat maksavat tuloistaan 30 tai 34 prosenttia pääomaveroa.

– Aiomme saattaa hallituksen tietoon kantamme siitä, että metsävähennystä olisi syytä nostaa nykyisestä 60 prosentista 90 prosenttiin, jotta yksityiset metsänomistajat pärjäisivät metsätilamarkkinassa paremmin kansainvälisiä sijoittajia vastaan, Tiirola tähdentää.

– MTK haluaa, että yksittäiset suomalaiset perheet pääsisivät taloudellisesti samalle viivalle metsätilamarkkinoilla, Tiirola sanoo.

Metsävähennys toimii niin, että metsätilan ostaja saa tilasta niin sanotun metsävähennyspohjan, jota voi käyttää tulevissa puunmyynneissä metsäverotusta pienentämään. Metsävähennyspohja on nyt 60 prosenttia metsän hankintamenosta (yleensä ostohinnasta).

Harri Hölttä, liittohallituksen puheenjohtaja, Suomen Luonnonsuojeluliitto
Luonnonsuojeluliiton Harri Hölttää huolestuttaa, jos omistajavaihdokset merkitsevät hakkuiden lisääntymistä. YLE

Luontoväellä yhteinen huoli

Luontoväki ja MTK ovat yleensä napit vastakkain metsäasioissa, mutta ei tällä kertaa.

– Huoli on varmaan MTK:n kanssa yhteinen, mutta meidän huolet ovat vähän toisenlaisia. Meidän huoli on lähinnä se, että jos siellä on isot tuotto-odotukset, niin luvattu tuotto sijoittajille tehdään avohakkuilla ja muilla metsänhoitotoimilla, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

– Esimerkiksi rahastojen eettisillä periaatteilla näihin voidaan tietysti vaikuttaa, mutta kokonaiskuva on meidän näkökulmasta huolestuttava, Hölttä toteaa.

Ymmärrystäkin rahastojen metsäkauppoja kohtaan löytyy.

Vesa Puttonen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori
Rahoituksen professori Vesa Puttosen mielestä rahastojen metsäostot on pelkästään hyvä asia. YLE

– Jos minä jostain asiasta tässä maailmassa en ole huolissani, niin tästä kehityksestä, puuskahtaa rahoituksen professori ja Taaleri Oyj:n hallituksen jäsen Vesa Puttonen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

– Enemmänkin ajattelen niin, että tämä on pelkästään positiivista niin nykyisten kuin tulevien metsänomistajien kannalta. Nykyisillä metsänomistajilla on mahdollisuus myydä metsiään rahastoille ja tulevat metsänomistajat voivat ostaa rahasto-osuuksia, ei tarvitse ostaa suoraan metsää. Puunkäyttäjille eli metsäyhtiöille tämä on pelkästään hyvä uutinen, Puttonen sanoo.

Puttonen on ollut vuodesta 2013 lähtien Taaleri Oyj:n hallituksen jäsen, Taaleri on yksi suomalaisista metsärahastojen perustajista ja osuuksien myyjistä.

Yksityiset omistavat Suomen metsäalasta noin 60 prosenttia. Metsänomistajia on Suomessa noin 600 000.

Lisäys: Juttuun lisätty 28.10.19 klo 18 tieto Puttosen Taaleri Oyj:n hallituksen jäsenyydestä.