Ammatillinen koulutus on etääntynyt työelämän todellisuudesta – LVI-alan työnäytöt annetaan liian usein koulussa, eikä työmaalla

Asiantuntijan mukaan työssäoppimisen tulokset jäävät liian usein mutu-tuntuman varaan ja oppilaitosten yhteydet työelämään ovat heikot.

ammatillinen koulutus
Henri Schulman lvi-asennushommissa rakennustyömaalla.
Halu vaihtaa alaa vei Henri Schulmanin työssäoppimiseen. Ilmastointityön niksejä opitaan kokeneemmilta tekijöiltä. Antti Eintola / Yle

Tampereen keskustassa rakenteilla olevan talon viidennen kerroksen konehuoneessa opiskelija Henri Schulman liittää ilmastointiputkea toiseen. Isoimmat niistä ovat yli metrin halkaisijaltaan.

– Nollasta on lähdetty ja pitkälle on tultu. Koulussa opitaan perusteet ja täällä loput.

Joulukuussa työssäoppimisen aloittanut Schulman on opiskelija, vaikka näyttää työvarusteissaan valmilta asentajalta. Hän on mukana aliurakoitsijan ryhmässä, ja saa neuvoja LVI-ammattilaiselta. Se on ihannetilanne kun ammatin niksejä siirretään uusille tekijöille.

– Konkarit opettavat hyvin, kyllä heitä kannattaa kuunnella, Schulman kehuu.

Schulman päätti muutama vuosi sitten vaihtaa ammattia palvelualalta rakennushommiin. Hän valmistuu aikanaan Tampereen seudun ammattiopistosta ilmastointiasentajaksi.

Vaikka Schulmanille sanottiin koulussa, että työmaalla kaikki tuntuu erilaiselta, niin kaikkeen nuori mies ei ollut osannut varautua.

– Eniten on yllättänyt työn tempo, rutiinit ja se ongelmien ratkaisukyky, mitä tarvitaan. Kyllä siinä oli aluksi hetken aikaa pihalla, että mitä tapahtuu.

Schulman myöntää, että virheitäkin tulee tehtyä.

– Aika ymmärtäväisesti nämä ammattilaiset suhtautuvat. Tämä on kova koulu, mutta opettavainen ja tarpeeksi vaativa, hän arvioi.

Entä yhteydet kouluun, pitäisikö opettajan käydä useammin paikalla?

– Opettaja on käynyt muutaman kerran. Paljon pidetään yhteyttä puhelimella. En varsinaisesti kaipaa opettajaa tänne työmaalle.

Seurannassa ongelmia

Sipilän hallituksen yksi kärkihankkeista oli työssäoppimisen uudistus. Työssäoppimisesta haluttiin tehdä entistä joustavampaa sääntelyä purkamalla. Nyt uudistuksesta on kulunut pari vuotta ja tilannetta arvioidaan. Kehittämiskohtia löytyy.

Juha-Ville Mäkinen on ilmastointialan urakoitsijoiden edustaja, erityisasiantuntija, joka on listannut systeemin epäkohtia myös blogissaan (siirryt toiseen palveluun) (siirryt ulkopuoliseen palveluun). Hän toimii erityisasiantuntijana LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:ssä.

Mäkinen on löytänyt työssäoppimisesta monta epäkohtaa: aivan liian usein työssäoppimisen tuloksista puhutaan mutu-tuntumalla, suorituspaikkatiedot ovat puutteellisia, yhteydet työelämään ovat heikot.

Juha-Ville Mäkinen.
Juha-Ville Mäkinen on bloggarina VastaMäkinen. Kritiikistään huolimatta hän pitää perusajatusta työssäoppimisesta hyvänä. Antti Eintola / Yle

Moni asia on monimutkaistunut samaan aikaan kun määrärahat eivät ole pysyneet mukana.

– Valtakunnallisesti kerättyä tietoa onnistumisesta ei ole. Myöskään yhteyksiä elinkeinoelämään ei pidetä riittävästi. Johtamista pitäisi terävöittää.

Mäkisen mukaan yksi heikkouksista on laadun varmennus ja valvonta, jotka pitäisi saada kohdalleen ensimmäiseksi, sanoo Mäkinen, bloginimeltään VastaMäkinen.

– Koulutuksen järjestäjiä ei valvota sillä tarkkuudella, että se aiheuttaisi riittävästi painetta. Myös tutkintokohtaisia ohjaus- ja tukipalveluita tarvittaisiin.

Työnäyttöjä liikaa kouluissa

Työnäytöttöjen avulla nähdään, miten opiskelussa on onnistuttu. Vain kolmannes opiskelijoiden työnäytteistä annetaan työpaikoilla aidoissa olosuhteissa.

– Se on aivan liian vähän.

Suurin osa näytöistä annetaan oppilaitoksissa. Mäkisen mukaan sen heikkous on, että tehtävä jää opettajien kontolle, koska arvioitsijoita on vaikeaa saada paikalle.

– Riittäisi, että noudatetaan lakia ja tutkinnon perusteiden määräyksiä, jotka ovat velvoittavia.

Mäkinen muistuttaa, että arviointi voidaan perustellusti tehdä koulussa tai työpaikalla. Kouluissa tehtävä arviointi on kuitenkin tullut tavaksi. Se näkyy esimerkiksi siten, ettei laadunvalvonnasta raportoida siinä määrin kuin on velvoitettu.

– Kunnallispoliitikot näistä asioista viime kädessä päättävät. Kyllä tässä on kyse politiikasta.

Mäkinen myöntää, että on paljon onnistumisiakin, joskin alueellisia eroja on paljon. Pääkaupunkiseudulla palkkaus ja lähiopetuksen määrä ovat paremmalla tolalla.

– Työpaikoilla opetteluun suhtaudutaan myönteisesti, sillä eivät lisäkädet työssä ole haitaksi, arvioi Mäkinen.

– Lähtökohtana on tietysti että, perusteet on jo opittu koulussa.

Uudistuksia on jo pantu alulle

Kritiikki ei tule yllätyksenä Opetushallituksen virkamiehille. Yli-insinööri Arto Pekkala muistuttaa, että reformi tuli samaan aikaan kun rahoitus väheni. Nämä suuret muutokset ovat heikentäneet jatkuvuutta suunnittelussa ja työssäoppimisen kokonaisuudessa.

– Se on aiheuttanut sen, että laatu on voinut olla epätasaista. Osalle kouluttajista on ollut vaikeaa saada pidettyä työnäyttöjä työpaikoilla. Se on kuitenkin tavoite. Suuri laatuvaihtelu pitäisi saada tasattua, myöntää Pekkala.

Hän muistuttaa myös, että esimerkiksi rakennusalalla työturvallisuussäännöt voivat vaikuttaa siihen, missä näyttöjä annetaan.

– Tässä on siirtymävaihe menossa eikä kaikkia keinoja ole vielä käytetty.

Pekkala ei halua nimetä mitään yksittäistä heikointa kohtaa, mutta ainakaan yhteistyö työelämän kanssa ei ole riittävällä tasolla.

Hän muistuttaa, että onnistumisiakin on. Tässä jutussa käsitelty LVI-ala on saanut hyvää palautetta yrityksiltä ainakin Kouvolan suunnassa. Sitä, samoin kuin muitakin hyviä tuloksia aiotaan levittää laajemmalle.

Syyskuussa on opetushallinnossa laadittu työssäoppimistakin koskeva uusi toimintamalli, jolta Pekkala toivoo paljon. Siinä opetuksen lähtökohdaksi mainitaan entistä "henkilökohtaistetumpi" suhde opiskelijaan.

Myös yhteyksien parantaminen työelämään on yksi uudistuksen kohde.