Kun sota alkoi, 15-vuotias Elma Rinkinen halusi puolustaa Suomea – 80 vuotta myöhemmin hän saa kaiken tarvitsemansa avun ilmaiseksi: "Ei kai rahoja ole ollut"

Laki muuttuu marraskuun alussa siten, että tuhannet rintamaveteraanit pääsevät samojen etujen piiriin kuin sotainvalidit.

sotaveteraanit
Elma Rinkinen istumassa olohuoneessaan.
Elma Rinkinen asuu senioriasunnossa Lappeenrannassa. Arjen askareihin hän saa apua. Jatkossa veteraanitunnuksella saa kotona-asumisen palvelut ilmaiseksi. Kalle Purhonen / Yle

Kun talvisota alkoi, Elma Rinkinen oli 15-vuotias.

Viipurissa syntynyt Rinkinen, silloin vielä Väätänen, osallistui ystävättärensä kanssa ensiapukursseille ja lähti mukaan väestönsuojelutehtäviin.

– Innostuneina menimme puolustamaan Suomea, Rinkinen kertoo.

Ennen joulua Viipurissa alkoivat vaikeat ajat ja Rinkinenkin joutui evakkoon Kuurilaan, Hämeeseen. Suomi luovutti Viipurin Neuvostoliitolle talvisodan päättyessä vuonna 1940.

Rinkinen muistaa hyvin, kun rauha tuli. Isä tuli kotiin töistä rautateiltä yhdessä työtoverinsa kanssa.

– Keräännyimme kaikki radion ääreen kuuntelemaan, mitä rauha toi tullessaan. Se toinen mies sanoi, että ”vielä uusi päivä kaiken muuttaa voi”. Se jäi mieleen, Rinkinen muistelee.

Kuva viipurista vuonna 1936.
Kuva on otettu Viipurin tuomiokirkon tornista vuonna 1936. Sota ajoi ihmiset pois kodeistaan Viiipurissa vain muutamia vuosia myöhemmin. Jalmari Lankinen/Lappeenrannan museot

Rinkisen perheen koti Viipurissa meni kahdesti. Ensin talvi- ja sitten jatkosodassa.

– Se tuntui kauhean ikävältä, kun oma koti ja kotiseutu meni. Viipuri oli hyvin rakas paikka. Olen käynyt siellä myöhemmin muutaman kerran. Mutta en minä mielelläni mene. Mikä on mennyt, on mennyt, Rinkinen huokaa.

Sotien jälkeen elämä vei Kuopioon ja Mikkeliin. Ja kävi Rinkinen Lontoossakin piikomassa. Vuonna 1953 Rinkinen muutti Lappeenrantaan ja tapasi tulevan aviomiehensä Martin. Avioon pariskunta asteli kolme vuotta myöhemmin ja sai kaksi poikaa. Kauppakoulun käynyt Rinkinen teki työuransa konttorissa kirjanpitohommissa.

Kaikille veteraaneille samat edut

Nyt 95-vuotias Rinkinen asuu senioritalossa Lappeenrannan keskustassa. Asunto on esteetön ja siellä on tilaa rullata eteenpäin rollaattorilla. Talossa on myös pitkä rappukäytävä, jota pitkin voi lenkkeillä sellaisina päivinä, kun ulos ei pääse. Rinkinen jäi leskeksi vuonna 2005, jonka jälkeen hän on asunut yksin.

Elma Rinkisellä on veteraanitunnus. Marraskuun ensimmäisenä päivänä voimaan astuu lakimuutos, joka parantaa rintamaveteraanien etuuksia ja tekee kaikista veteraaneista samanarvoisia.

Laki tuo palvelut samalle tasolle kuin sotainvalideilla myös niille veteraaneille, jotka eivät loukkaantuneet sodassa.

Veteraani Elma Rinkinen pelaa tietokoneella pasianssia.
Elma Rinkinen istuu tottuneesti tietokoneen äärelle ja avaa nettiselaimesta pasianssin. Kotona asuminen on mukavaa, kun apua saa päivittäin. Kalle Purhonen / Yle

Keskeinen muutos koskee kotona-asumisen palveluita. Ne ovat aiemmin olleet ilmaisia sotainvalideille, mutta lakimuutoksen jälkeen myös rintamaveteraanit ovat oikeutettuja samaan. Veteraaniedut on tarkoitettu henkilöille, joilla on esimerkiksi rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus.

Myös rintamaveteraanit ovat saaneet kotiinsa rajatun määrän veteraanitukipalveluita, jotka ovat sisältäneet hoiva- ja kotityöpalvelua, ateria-, turva- ja liikkumisen tuen palveluita. Sen lisäksi kaikki veteraanit ovat tähän asti olleet myös muiden ikääntyneiden lakisääteisten palveluiden piirissä.

Sotaveteraaniyhdistysten keskusjärjestö Sotaveteraaniliitto toivoo, että kaikki veteraanit tulevat nyt noteeratuiksi.

– Joukossa on sellaisia, jotka eivät pidä itsestään mitään meteliä tai pyydä mitään erityistä. Heidät pitää käydä mahdollisimman tarkkaan nyt läpi, Etelä-Karjalan Sotaveteraanipiirin sosiaalineuvoja Leena Pesonen sanoo.

Tammikuussa 2019 veteraanien määrä oli noin 10 500. Vuoden 2020 lopussa veteraanien määräksi arvioidaan noin 6 600. Määrä laskee noin 20 prosentilla vuosittain. Sotaveteraanien keski-ikä on 92 vuotta.

Suomalaiset sotilaat perääntymässä Äänislinnasta toinen päivä heinäkuuta 1944.
Suomalaiset sotilaat perääntymässä Äänislinnasta toinen päivä heinäkuuta 1944. Lakimuutoksen myötä myös ne veteraanit, jotka palasivat rintalta ilman fyysisiä vammoja, ovat oikeutettuja samoihin palveluihin kuin sotainvalidit. SA-kuva

Tukea kotona asumiseen

Lakimuutos velvoittaa kunnat järjestämään veteraaneille maksuttomasti kaikki heidän tarvitsemansa kotona asumista tukevat palvelut. Kunta tekee jokaiselle alueella asuvalle veteraanille yksilöllisen palveluntarpeen kartoituksen. Veteraanipalveluissa painotetaan kotiin annettavia palveluita ja parannetaan myös veteraanien puolisoiden ja leskien asemaa.

– Tarvitsevatko he esimerkiksi pesu- tai saunotusapua? Ovatko pesutilat turvalliset, onko siellä kaiteita tai sellaiset lattiamateriaalit, että ei ole liukastumisvaaraa? Miten he pääsevät kauppaan ja onko heillä saattajaa? Sosiaalineuvoja Leena Pesonen luettelee esimerkkejä.

Palveluita voivat olla myös piha- ja lumityöt, nurmikon leikkaus, siivous vaatehuolto ja turvapalvelut.

Sotainvalidien ja rintamaveteraanien etuudet maksaa valtio, joka jakaa rahat kunnille.

Elma Rinkisen Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan ansioristi.
Elma Rinkinen sai Tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä Suomen valkoisen ruusun ritatikunnan ansiomitalin vuonna 2018.Kalle Purhonen / Yle

Elma Rinkisen luona käy muun muassa kotihoito ja fysioterapeutti. Rinkisen kotiapu tulee osittain kunnalta ja osittain yksityiseltä. Osa avusta on terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää, osa taas kodin kunnossapitoon. Avustajat esimerkiksi siivoavat Rinkisen luona.

– Täällä käy niin mukavia tyttöjä. Olen piristynyt hirveän paljon heidän käynneistään. Oli pitkä aika, että en jaksanut lähteä ulos, mutta nyt jaksan. Askel on hyvin hidas, mutta pääsen eteenpäin, Rinkinen iloitsee.

Käytännön asioiden lisäksi veteraanien palveluihin kuuluvat myös virkistäytyminen, joka voi siis olla esimerkiksi kuljetus teatteriin tai päivätansseihin.

– Matkat saa ilmaiseksi teatteriin ja muuhunkin. En ole paljon ole pystynyt käymään, mutta nyt on teatterimatka edessä, Rinkinen kertoo.

Hiihtopartio taipaleella talvisodassa.
Veteraanit saavat kotipalveluiden lisäksi myös virkistymistä tukevia kuljetuspalveluita. Kuva talvisodasta. SA-kuva

Sotkuista aikaa

Talvi- ja jatkosotaan osallistui yhteensä 600 000 miestä ja 100 000 naista. Joka kahdeksas menehtyi ja palanneista joka neljäs sai pysyvän sotavamman. Sodan vuoksi 30 000 naista jäi leskeksi ja 50 000 lasta orvoksi.

Elma Rinkinen vietti suurimman osan sota-ajasta Kuurilassa. Siellä tehtiin tallukoita, eli tekstiilistä valmistettuja töppösiä, neulottiin sukkia ja lapasia rintamalle. Kaikki olivat velvollisia auttamaan.

– En ollut lotta, suurin osa ei ollut. Kuurilassa ei ollut pommituksia, mutta kerran muistan, kun tuli lentokone ja ihmiset luulivat, että perässä oleva jälki on kaasua. Kaikki ryntäsivät metsään ja laittoivat omatekemät kaasunaamarit kasvoille, Rinkinen muistelee.

Suomalaisia sotilaita talvisodan taisteluissa.
Sota-aikana kaikki kynnelle kykenevät olivat velvollisia auttamaan. Kotona työskenneltiin rintamalla olevien hyväksi. YLE

Lopulta joku viisas osasi kertoa, että kyse ei ollut mistään vaarallisesta.

Rinkisen isä työskenteli rautateillä ja auttoi maanviljelijöitä, jotka kuljettivat tavaraa mustassa pörssissä myytäväksi. Sotapoliisi takavarikoi kaiken minkä sai, jonka vuoksi Rinkisen isä otti junassa tavarat säilöön konduktöörin huoneeseen.

– Ja kun oltiin Kuopiossa pääteasemalla, jossa me silloin asuimme, isä piti tavarat siihen asti että sotapoliisit lähtivät. Sitten maanviljelijät tulivat hakemaan niitä. Ja sen ansiosta meillä oli aina lihaa ja voita.

Rinkinen muistelee sota-aikaa dramatisoimatta.

– Nuoren ihmisen elämässä se oli vain yksi tapahtuma. Tietysti kamalan sotkuista aikaa se oli.

Kunnilla suuri vastuu

Veteraanien etujen yhdenmukaistaminen on ollut veteraaniliittojen tavoite jo pitkään.

– Lakimuutos on veteraaniliittojen yhteisen edunvalvonnan aikaansaama muutos, tiedottaja Ariela Säkkinen Suomen sotaveteraaniliitosta kertoo.

Lakimuutoksen toimeenpanijoina toimivat käytännössä kunnat. Etelä-Karjalassa palvelut järjestää sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. Lakimuutoksen haasteena on pidetty sen voimaan astumista kesken vuoden. Lisäksi maksuista vastaava valtiokonttori on esittänyt huolen siitä, onnistutaanko kunnissa tavoittamaan kaikki veteraanit ja sujuuko tiedotus ja koulutus kuntien suuntaan riittävän hyvin.

– Muutoksen ajankohdalla ei sinänsä ole merkitystä. Asia on tiedetty hyvissä ajoin. Lainmuutoksen myötä määrärahaa haetaan uusien ohjeiden mukaisesti kesken budjettikauden, kertoo kotiin annettavan tuen ja lyhytaikaishoidon vs. palvelupäällikkö Titta Roslakka Eksotelta.

Neuvostoliittolaisia pommikoneita jatkosodassa.
Pommitukset tekivät pahaa jälkeä monissa kaupungeissa sota-aikaan ja ajoivat useat evakkoon. YLE / SA-kuva

Roslakka on tyytyväinen valtiokonttorin tiedottamiseen. Koulutusta on järjestetty Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton kanssa. Eksotella veteraanit ovat saaneet ilmaista kotihoitoa palvelutarpeen arviointiin perustuen jo vuodesta 2017.

– Eksoten alueella olevat veteraanit ovat tiedossa. Heille myönnetään palveluita palvelutarpeen mukaisesti. Osa heistä on asumispalveluiden ja kotihoidon palveluiden piirissä, osa tukipalveluiden piirissä. Eksotesta on lähdössä myös tiedote veteraanien lakimuutokseen liittyen, Roslakka sanoo.

Lakimuutos on työvoitto

Miksi veteraanit ovat sitten tähän asti olleet eri viivalla palveluiden suhteen?

– Sanopa muuta. Liitot ovat vuosikymmeniä jo yrittäneet neuvotella ja on oltu yhteydessä valtiovaltaan. Tämä on kyllä työvoitto ja olemme todella iloisia siitä. Kuntien velvollisuus on hoitaa lopputaival, sosiaaliohjaaja Leena Pesonen sanoo.

Elma Rinkinen sanoo olleensa hyvin tyytyväinen saamiinsa palveluihin tähänkin asti. Hän ei usko, että lakimuutos juuri muuttaa hänen elämäänsä, mutta sen myötä hän voi kuitenkin saada esimerkiksi ateriapalvelun halutessaan jokaiselle päivälle.

– Tietysti se on epäoikeudenmukaista, että vasta nyt kaikki saavat samat palvelut. Mutta ei kai niitä rahoja ole ollut mahdottomasti. Lappeenrannassa on ollut hyvin kaikki palvelut, mutta ei kaikissa kunnissa ole ollut. On hyvä, että apu tulee kotiin kaikille niin kauan kuin he elävät, Rinkinen sanoo.

Elma Rinkisen tammenlehvä-merkki.
Tammenlehvä-tunnusta voivat käyttää rintamaveteraanit, joille on myönnetty rintamasotilas- tai rintamapalvelustunnus. Kalle Purhonen / Yle

Lue myös:

Mannerheim kävi sodan aikana kuoleman porteilla – selkeää seuraajaa sairauksien runtelemalla ylipäälliköllä ei kuitenkaan ollut

Juttua muokattu 30.10.2019: Jutussa kerrottiin Elma Rinkisen tyttönimeksi virheellisesti Väätäinen. Oikea kirjoitusasu on kuitenkin Väätänen. Lisätty myös Suomen veteraaniliiton tiedottajan sitaatti.