Syksyn palkkaneuvottelujen avainkysymys: Kuka avaa kiky-tuntien umpisolmun?

Kesän 2016 kilpailukykysopimukseen sisältynyt työajan pidennys ilman korvausta tulehduttaa syksyn työehtosopimusneuvotteluja.

työehtosopimukset
Teknologiateollisuus ry ja Teollisuusliitto ry aloittivat 29. elokuuta 2019 Etelärannassa Helsingissä neuvottelut työehtosopimuksen uudistamisesta.
Teollisuusliiton neuvottelijat saapuivat elokuun lopulla Helsingin Etelärannassa alkaneisiin työehtosopimusneuvotteluihin puheenjohtaja Riku Aallon (kuvassa oikealla) johdolla.Laura Hyyti / Yle

Kiista työajoista on jumittanut Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvotteluja uusista työehtosopimuksista. Vanhat sopimukset umpeutuvat tänään 31. lokakuuta.

Työnantajia edustava Teknologiateollisuus vaatii, että kilpailukykysopimukseen sisältyneestä vuosityöajan 24 tunnin pidennyksestä tulee pysyvä.

Työntekijöiden Teollisuusliitto on vetänyt tiukkaa linjaa: se ei aio suostua työajan pidennykseen, vaikka siitä maksettaisiin korvaus.

Periaatteellisesta kiistasta on muodostunut työehtosopimusneuvotteluja kiristävä umpisolmu, jonka avaamiseen tarvitaan paljon taitoa ja ainakin kourallinen mielikuvitusta.

Ralf Sund: Kysymys on työn hinnasta

Kilpailukykysopimuksen valmisteluissa mukana häärinyt toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n entinen ekonomisti Ralf Sund sanoi tiistaina Yle Radio Yhden Ykkösaamussa, että viime kädessä kysymys on työn hinnasta.

Sund totesi, että työehtosopimusneuvotteluissa keskustellaan työn hinnasta: millä hinnalla Suomessa tehdään töitä. Sund uskoo, että työaikakysymys voidaan muuttaa rahaksi.

Juhani Salonius: Sopimukset voi aina uusia

Entinen valtakunnansovittelija, työnantajien leivissä työuransa tehnyt työmarkkinajuristi Juhani Salonius muistutti samassa tiistain Ykkösaamussa, että kilpailukykysopimuksen mukaan työajan pidentämisestä sovitaan työehtosopimuksissa.

Saloniuksen mielestä asia on yksinkertainen: työehtosopimukset sovitaan määräajaksi ja työaikakysymyksessäkin mennään niin kuin työehtosopimuksissa tulevaisuudessa sovitaan.

Teollisuusliitto uhmasi Sipilän hallitusta

Teollisuusliitto irtisanoi (siirryt toiseen palveluun) kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovitun pöytäkirjan työajan pidentämisestä 24 tunnilla jo vuosi sitten, kun työntekijäliitto painosti Juha Sipilän (kesk.) hallitusta luopumaan pienten yritysten irtisanomissuojan heikentämisestä.

Teollisuusliiton demaripuheenjohtaja Riku Aalto profiloitui kilpailukykysopimuksen väännöissä hallituksen ja pääministeri Sipilän vastapuoleksi.

Teknologiateollisuus ry ja Teollisuusliitto ry aloittivat 29. elokuuta 2019 Etelärannassa Helsingissä neuvottelut työehtosopimuksen uudistamisesta.
Työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton mielestä kilpailukykysopimukseen sisältyneet 24 lisätyötuntia sovittiin kolmen vuoden määräajaksi, joka päättyy tämän vuoden lopussa.

Viime hallituskaudella työntekijäjärjestöjä närästi ajatus, että työnantajat käyttivät hyväksi poliittisia suhdanteita eli porvarihallitusta ja ajoivat läpi omia työmarkkinapoliittisia tavoitteitaan, kuten työajan pidentämistä ilman korvausta ja paikallista sopimista.

Kilpailukykysopimus siirsi myös sosiaaliturvamaksuja työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi.

Metalliliitolla oma ratkaisu 24 tunnista

Teollisuusliiton lokakuussa 2018 Teknologiateollisuudelle jättämän irtisanomisilmoituksen mukaan työajan 24 tunnin pidennys päättyisi tämän vuoden lopussa.

Sopimus pystyttiin irtisanomaan vain entisen Metalliliiton aloilta, koska työajan pidennys on lähes kaikilla muilla aloilla sovittu itse työehtosopimukseen, ei erilliseen pöytäkirjaan.

Sopimuksen irtisanomisen piiriin kuuluu yli 100 000 työntekijää teknologiateollisuudessa, autoalan kaupassa ja korjaamotoiminnassa, pelti- ja teollisuuseristysalalla, malmikaivoksissa sekä teknisessä huollossa ja kunnossapidossa. Muilta aloilta työajan pidennys aiotaan poistaa syksyn 2019 työehtosopimusneuvotteluissa.

Teknologiateollisuus: Työajalla on hinta

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle piti Teollisuusliiton viime vuotisia toimia valitettavina. Helteen mukaan (siirryt toiseen palveluun) tarkoituksena oli yhdessä arvioida työajan pidentämisen vaikutuksia alan yritysten kilpailukykyyn ja työllisyyteen.

Teknologiateollisuus ry ja Teollisuusliitto ry aloittivat 29. elokuuta 2019 Etelärannassa Helsingissä neuvottelut työehtosopimuksen uudistamisesta.
Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle sanoo, että työajan pidennys ja palkankorotukset liittyvät toisiinsa. Jos työajan pidennyksestä luovutaan, niin palkankorotuksista on tingittävä.Laura Hyyti / Yle

Teknologiateollisuus palasi (siirryt toiseen palveluun) työaikakysymykseen tämän syksyn työehtosopimusneuvotteluissa. Työnantajajärjestön mukaan yritysten kilpailukykyä ja työllistämismahdollisuuksia ei saa heikentää työaikaa lyhentämällä.

Työmarkkinajohtaja Helle on korostanut, että työaika ja palkkaratkaisu muodostavat kokonaisuuden ja pidempi työaika luo tilaa palkankorotuksille.

Teknologiateollisuuden laskelmien mukaan kilpailukykysopimukseen sisältyneen työajan pidennyksen kustannusvaikutus on teknologiateollisuudessa laskennallisesti 1,4 prosenttia.

Teollisuusliiton mielestä arvio on ylimitoitettu, sillä työajan pidennystä on sovellettu paikallisesti hyvin kirjavasti.

Lue myös:

Kiista kiky-tunneista jumittaa palkkaneuvotteluja: Teollisuusliitto torjuu lisätunnit, työnantajat kytkevät työajan ja palkankorotukset

Etlan selvitys: Kikyn työajan pidennys lisää jopa 16 000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä – Palkansaajien tutkimuslaitos kritisoi arviota

Kiky-tuntien jatkosta muhii lihava riita: Jääkö 24 tunnin vuosityöajan pidennys pysyväksi?