Väitös: Kokemattomat lääkärit jatkavat elämää ylläpitäviä hoitoja kokeneita pidempään – "Potilaat ovat eriarvoisessa asemassa"

Tutkimuksen mukaan lääkärit valitsevat nykyään useammin palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon kuin 16 vuotta sitten. Päätöksentekoon vaikuttaa nykyisin enemmän potilaan kuin perheen etu.

lääkärit
sytostaattipullo
Väitöksen mukaan hoitoratkaisut elämän loppuvaiheen hoidossa ovat muuttuneet kuudentoista vuoden aikana.AOP

Lääkärin tausta vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä hän tekee syöpäpotilaan elämän loppuvaiheessa. Tämä käy ilmi Tampereen yliopistossa marraskuun puolivälissä tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Lääketieteen lisensiaatti Reetta Piili kartoitti tutkimuksessaan sitä, millaisia päätöksiä lääkärit ja valmistuvat lääketieteen opiskelijat tekevät syöpäpotilaiden elämän loppuvaiheen hoidossa, miten he suhtautuvat elämän loppuvaiheen hoitoon ja elämän loppuvaiheisiin yleensä.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaisia muutoksia on mahdollisesti tapahtunut edeltävien kuudentoista vuoden aikana.

Kokemattomat lääkärit haluttomampia lopettamaan hoitoja

Tutkimuksen perusteella koulutus ja kokemus vaikuttavat merkittävästi elämän loppuvaihetta koskevaan päätöksentekoon.

Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyslääkärit tekivät vähemmän hoidollisesti aggressiivisia päätöksiä elämän loppuvaiheessa, vaikka vaikutus vaihteli hoidosta riippuen.

Valmistuvat lääketieteen opiskelijat olivat puolestaan haluttomampia lopettamaan ja olemaan aloittamatta hyödyttömiksi ajateltuja hoitoja sekä toimenpiteitä elämän loppuvaiheessa verrattuna kokeneisiin yleislääkäreihin.

– Potilaita pitäisi hoitaa yhtenevin perustein, mutta nyt potilaat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, kuka heitä hoitaa, Piili sanoo.

Tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan 1763 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa vuosina 1999 ja 2015–2016. Tutkimuksessa lääkärit ja lääketieteen opiskelijat vastasivat kuvitteellisia potilastapauksia sisältäneeseen kyselyyn, jossa selvitettiin myös vastaajien asenteita ja taustatekijöitä.

Asenteissa iso muutos vuodesta 1999 vuoteen 2015

Väitöstutkimuksen mukaan hoitoratkaisut elämän loppuvaiheen hoidossa ovat muuttuneet kuudentoista vuoden aikana.

Tutkimuksessa selvisi, että lääkärit valitsivat useammin palliatiivisen hoidon kuin aktiivisen tai tehohoidon vuonna 2015 verrattuna vuoteen 1999.

Päätöstä tehdessään lääkäreihin vaikutti enemmän potilaan etu ja vähemmän perheen etu vuonna 2015 kuin 1999. Lääkärit olivat myös valmiimpia myöntämään maksusitoumuksen saattohoitokotiin kuin 16 vuotta aiemmin.

– Nämä tulokset mahdollisesti heijastavat laajempaa hoitokulttuurin muuttumista yhä potilaskeskeisempään suuntaan sekä parempaa ymmärrystä palliatiivisesta hoidosta, Piili sanoo.

Myös lääkäreiden arvot ja asenteet vaihtelevat ja ne ovat muuttuneet tutkimusjakson aikana. Esimerkiksi vuonna 2015 eutanasiaa pidettiin vähemmän tuomittavana ja uskontoa vähemmän päätöksiin vaikuttavana kuin vuonna 1999.

Lääketieteen opiskelijat pitivät eutanasiaa vähemmän tuomittavana kuin kokeneet yleislääkärit. Tutkimuksen perusteella lääkäreiden mielipiteillä ja asenteilla on vaikutusta myös heidän elämänloppuvaiheen päätöksentekoonsa.

Riittävästi opetusta loppuvaiheen valinnoista tarvitaan

Reetta Piili on syöpätautien erikoislääkäri ja hänellä on myös palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys. Hän työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa palliatiivisen hoidon konsultoivana lääkärinä.

Piili sanoo, että lääketieteen koulutuksen pitäisi sisältää enemmän opetusta hoitoratkaisuiden teosta elämän loppuvaiheessa.

– Opetusta pitäisi olla niin perusopetuksessa kuin erikoistumiskoulutuksessakin. Ongelmallista on myös se, että eri lääketieteellisissä tiedekunnissa on eri määrät opetusta palliatiivisesta hoidosta, Piili sanoo.

Lääketieteen lisensiaatti Reetta Piilin säde- ja kasvainhoidon alaan kuuluva väitöskirja End-of-life Decision-Making in Cancer Patients tarkistetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 15.11.2019.