Juha Peltolan poika katosi 7 vuotta sitten kesken mökkiviikonlopun, eikä edes autoa ole löydetty – "Hän on voinut haluta kadota"

Jussi Peltola katosi selittämättömästi vuonna 2012. Eniten Suomessa jää kateisiin hieman alle 40-vuotiaita miehiä.

kadonnut henkilö
Juha Peltola Hatlamminsuolla Riihimäellä.
Juha Peltola on odottanut tietoa kadonneesta pojastaan seitsemän vuotta.Lauri Rautavuori / Yle

On kulunut seitsemän vuotta ilman Jussia.

Jussi Peltola vietti kavereineen mökkiviikonloppua Äänekoskella lokakuussa 2012. Kaverit heittivät löylyä vielä aamuyöllä lauantaina. He kuulivat Jussin riitelevän puhelimessa tyttöystävänsä kanssa.

Aamuneljän jälkeen saunojat huomasivat, että musta farmari-Citroën oli kadonnut mökin pihasta. Myös ajokortiton Jussi puuttui. Kukaan ei tiedä, minne 18-vuotiaalla miehellä oli matka.

Tieto Jussin katoamisesta kiiri perheen korviin iltapäivällä. Jussia ei tavoitettu koko viikonlopun aikana, ja huoli alkoi muuttua epätoivoksi. Maanantaina Peltolat tekivät pojastaan katoamisilmoituksen.

Kului viikkoja, kuukausia, vuosia. Miestä – saati autoa, jolla hän lähti – ei ole vieläkään löydetty. Jussia kaipaavat isä, äiti, sisko ja veli.

– Meidät on opetettu siihen, että kun vanhemmat tulevat vanhoiksi, he kuolevat. Tällaiseen ei ole valmisteltu ollenkaan. Jussi tulee mieleen joka päivä. Varsinkin nukkumaan mennessä mietin ratkaisua asiaan, sanoo Juha Peltola, Jussin isä.

Noin 10 suomalaista jää kateisiin vuosittain

Juha Peltola kävelee sateen liukastamilla pitkospuilla Riihimäen Hatlamminsuolla. Tänne Jussillakin oli tapana tulla. Hän harrasti taistelulajeja, ja suon yllä juokseminen harjoitti tasapainoa.

Isä kuvailee poikaansa vahvaksi, määrätietoiseksi ja itsepäiseksi. Jussi olisi nyt 25-vuotias.

– Jussi saattaisi hyvinkin olla urheiluhommissa vielä mukana. Ja turvallisuusalalla, jota opiskeli, Juha Peltola pohtii.

Jussi Peltola vaeltamassa Lapissa 2008-2009.
Jussi Peltola vaeltamassa Lapissa 2008–2009.Juha Peltola

Jussi Peltolan tiedot löytyvät Keskusrikospoliisin (KRP) rekisteristä, johon kadonneet kootaan. Rekisterissä on noin 400 ihmisen tiedot – he ovat jääneet kateisiin.

Luku ei ole tarkka, sillä rekisteriin tehtävät muutokset täytyy kirjata käsin. Se on kuitenkin ainoa koottu tieto suomalaisista, jotka ovat kadoksissa. Rekisterin vanhin tapaus on vuodelta 1955.

KRP:n rikosylikomisarion Mika Ihaksisen mukaan määrä on hienoisessa kasvussa. Vuosittain kymmenkunta suomalaista katoaa.

– Tilastojen perusteella eniten pitkäksi ajaksi katoaa hieman alle 40-vuotiaita miehiä, Ihaksinen kertoo.

Kun ihmistä ei löydetä kuukauden aikana, hänestä kerätään rekisteriin hammastiedot, sormenjäljet ja DNA:ta. Tunnistaminen tapahtuu näillä tiedoilla, jos esimerkiksi vain luita löytyy.

– Viime vuonna löytyi luuranko, joka oli vuonna 2016 kadonneen henkilön, kertoo rikosylikomisario Mika Ihaksinen.

KRP ei tavallisesti tutki kadonneita henkilöitä, vaan ne ovat paikallisten poliisilaitosten vastuulla. KRP:lle tulee yleensä tutkintaan vain sellaisia katoamistapauksia, joissa henkilön epäillään joutuneen henkirikoksen uhriksi.

Poliisi saa vuosittain jopa 20 000 kadonneisiin henkilöihin liittyvää hälytystehtävää. Katoamisilmoituksia tehdään tuhatkunta vuodessa. Valtaosa kadonneista löytyy hyväkuntoisina muutaman tunnin tai päivän sisällä katoamisesta.

Tarkoituksella kadonneen olinpaikkaa poliisi ei kerro

Raskainta on jo seitsemän vuotta jatkunut odottaminen, Juha Peltola kertoo. Perhe ei voi saada lopullista rauhaa, ennen kuin Jussin kohtalo selviää.

– Vastausta tässä odotellaan, että saisimme varmuuden onko Jussi kuollut vai elääkö hän jossain omaa elämäänsä. Kohtalon selviäminen olisi helpotus kaikille, Juha Peltola sanoo.

Juha Peltola Hatlamminsuolla Riihimäellä.
Juha Peltola vietti poikansa kanssa paljon aikaa Riihimäen Hatlamminsuolla.Lauri Rautavuori / Yle

Hän ei ole sulkenut mielestään vaihtoehtoa, että poika olisi vielä hengissä.

– Jussi oli katoamishetkellä 18 ja pystyi tekemään omat päätöksensä. Hän on voinut haluta kadota tietoisesti.

Täysi-ikäisellä ihmisellä on oikeus kadota Suomessa. Rikosylikomisario Mika Ihaksinen KRP:stä muistaa uraltaan tapauksen, jossa ihminen katosi omasta tahdostaan.

– Suomalainen mies erkaantui ulkomaanmatkan aikana seurueesta. Hän oli vuosikausia kateissa mutta ilmaantui takaisin. Hän halusi aloittaa elämänsä uudestaan, eikä pitänyt mitään yhteyttä Suomeen.

Jos omasta tahdostaan kadonnut löytyy, poliisi ilmoittaa omaisille henkilön olevan kunnossa. Mitään muuta poliisi ei kerro.

Mika Ihaksisen mukaan viranomaisten ulottumattomissa eläminen on vaikeaa.

– Se tarkoittaisi yhteiskunnan ulkopuolella olemista. Maksukorttien ja passin kautta viranomainen kyllä löytää.

Todennäköisempää on, että kadonnut on menehtynyt. Esimerkiksi vesillä tai vaeltamassa sairaskohtauksen saanutta ihmistä ei aina löydetä.

”Kukaan muu ei tiedä, miltä se tuntuu”

Muutama vuosi Jussin katoamisen jälkeen Juha Peltola ajoi autonsa tien sivuun Riihimäellä. Kadulla käveli aivan Jussin näköinen nuori mies. Peltola nousi autosta, pysäytti miehen ja kysyi tämän nimeä. Hän ei ollut Jussi.

Juha Peltola kertoo pysyneensä rauhallisena hätkähdyttävässä tilanteessa.

– Olen oppinut käsittelemään asiat niin, ettei tunnetaso nouse millään tavalla. Sitten kun asiaan löytyy ratkaisu, on aika tunteille. Sen aika ei ollut silloin.

Juha Peltola Hatlamminsuolla Riihimäellä.
Pojan katoaminen on muuttanut Juha Peltolaa. Hän kertoo osaavansa ottaa muut ihmiset aiempaa paremmin huomioon.Lauri Rautavuori / Yle

Oman pojan katoaminen on muuttanut Juha Peltolaa ihmisenä. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan koulutuksessa hän huomasi haluavansa olla tekemisissä ongelmanuorten kanssa.

– Auttaja minussa on noussut enemmän pintaan Jussin katoamisen jälkeen. Olen koettanut antaa neuvoja Jussin ikäisille kavereille.

Peltolan perheen seitsemän vuotta jatkunut epävarmuus on tuonut heitä lähemmäs toisiaan.

– Tämä on tiivistänyt suhdetta muiden lasten ja vaimon kanssa entisestään. Kukaan muu ei tiedä, miltä se tuntuu. Ilman keskustelua ja itsekseen hautomalla sotkee vain oman päänsä.