1. yle.fi
  2. Uutiset

Maailmalla ylistetään rauhannobelisti Abiy Ahmedia, mutta kotimaassa Etiopiassa kytee kapina – "Jos mikään ei muutu, tästä tulee vielä verilöyly"

Pääministerin ajamat uudistukset ovat nostaneet esille voimia, jotka olivat tukahdutettuja autoritaarisen hallinnon aikana.

Etiopia
Abiy Ahmed
Pääministeri Abiy Ahmed on arvioinut, että amhara-nationalismi on uhka koko Etiopian turvallisuudelle.Armando Dadi / AOP

ADDIS ABEBA/BAHIR DAR Lippu tangossa näyttää Etiopian lipulta. Siellä liehuu raidallinen lippu, jossa on vihreä, punainen ja keltainen raita. Jokin kuitenkin puuttuu.

Normaalisti Etiopian lipussa on myös tähti, mutta tässä sitä ei näy. Tähti symboloi Etiopian yhtenäisyyttä.

– Se oli edellisen hallituksen symboli, tigre-kansan symboli, emmekä sitä lippuumme halua. Tämä on Etiopian oikea lippu! oppositiopoliitikko Melkamu Shumye sanoo ja nauraa päälle.

Tähdettömän etiopialaisen lipun vieressä liehuu toinenkin lippu. Se on valkoinen, ja siinä on kotka, jota ympäröi teksti “National Movement for Amhara”. Amharat ja tigret ovat olleet pitkään vihollisia.

Melkamu on uuden puolueen poliittisten asioiden päällikkö. Viime vuonna perustettu National Movement for Amhara (NaMA) ajaa amhara-kansan asiaa ja on saanut jo yli 100 000 jäsentä. Määrä kasvaa Melkamun mukaan joka päivä.

Etnisyys on aina ollut poliittista Etiopiassa, mutta nyt se on nousemassa uusiin ulottuvuuksiin.

Etnonationalistiset puolueet nousussa

Etiopia on liittovaltio, joka koostuu etnisistä osavaltioista. Vuodesta 1991 maata on johtanut neljän puolueen koalitiosta koostunut ryhmä. Kansoista edustettuina ovat tigret, oromot, amharat ja eteläiset kansat.

Edellinen pääministeri oli tigre. Hän erosi vuonna 2018 suurten protestien vuoksi. Suurin kansanryhmä eli oromot olivat väsyneitä siihen, että tigre-vähemmistö oli johtanut maata vuosikausia. Uudeksi pääministeriksi koalitio nosti vasta 41-vuotiaan Abiy Ahmedin, joka on oromo.

Etiopian lippu ilman tähteä
Bahir Darin kaupungissa liehuu Etiopian lippu ilman yhtenäisyyttä symboloivaa tähteä.Fredrik Lerneryd/Yle

Abiy aloitti suuren uudistusaallon, joka ravisteli koko Etiopiaa. Poliittisia vankeja päästettiin vapaiksi, lehdistönvapaus parani huimasti ja poliittinen kenttä avautui.

Sen lisäksi Abiy solmi rauhan Eritrean kanssa, mistä hyvästä hän sai Nobelin rauhanpalkinnon.

Uudistukset päästivät kuitenkin valloilleen sellaisia voimia, jotka olivat aiemman autoritaarisen hallinnon aikana pysyneet pinnan alla.

Sadan miljoonan asukkaan Etiopiassa on yli 80 etnistä ryhmää, ja eri ryhmät vaativat nyt uusien vapauksien innoittamina yhä enemmän valtaa itselleen.

Kartta missä Etiopian osavaltiot
Hilppa Hyrkäs / Yle

Nyt moni vähemmistö – ja etenkin maan toiseksi suurin väestönryhmä amharat – syyttävät pääministeriä tämän oman ryhmänsä suosimisesta.

Heille ei enää riitä, että ovat edustettuna koalitiossa, vaan he vaativat radikaalimpaa politiikkaa. Ja se on Etiopian rauhan suurin uhka tällä hetkellä.

Etninen väkivalta ajaa ihmisiä pakoon

Uuden amhara-mielisen puolueen NaMAn pääkonttori sijaitsee Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Puoluekonttoreita on kuitenkin tietenkin sekä Amharan osavaltion pääkaupungissa Bahir Darissa että muissa osavaltioissa, joissa asuu amhara-kansaa.

– Tietenkin olemme etnonationalistinen puolue. Mutta se ei tarkoita, että vihaisimme muita etnisiä ryhmiä, oppositiopuolueen Melkamu sanoo.

Melkamun omat puheet eivät täysin tue tätä sanomaa.

Hänen mukaansa oromot ja tigret vihaavat amhara-kansaa ja koko maan systeemi perustuu amhara-mielisten vihaamiseen.

NaMA-puolue perustettiin pian sen jälkeen, kun Abiy Ahmed valittiin pääministeriksi keväällä 2018. Nobelin rauhanpalkinnon hän sai oltuaan vain puolitoista vuotta vallassa.

– Rauhanpalkinto ei tarkoita, että Etiopia olisi rauhallinen maa, oppositiopuolue NaMA:n Melkamu sanoo.

Hän listaa: Kolme miljoonaa maan sisäistä pakolaista Abiyn tultua valtaan. Kuolleita joka päivä.

Kaupunkikuva Addis Abebasta.
Etiopian on edelleen yksi Afrikan köyhimmistä valtioista. Pääkaupungissa Addis Abebassa on viime viikkoina nähty levottomuuksia. Roland Marske / AOP

Melkamu on sitä mieltä, että juuri amharat kärsivät tässä eniten. Hän ei vaikuta välittävän siitä, että kauempana Addis Abebassa on saanut surmansa useita oromo-kansaan kuuluvia mielenosoittajia.

Ja se on osa pääministeri Abiyn uusinta ongelmaa, mutta otetaan vanhemmat ongelmat ensin.

Historiaa käytetään lyömäaseena

Kun kysyn Melkamulta, miksi amhara-nationalistinen puolue on tarpeen, alkaa pitkä historianluento. Tällaisiin luentoja kuulee usein nykypäivän Etiopiassa.

Monet etniset kansallismieliset käyttävät historiaa tai sen epäkohtia puolustaakseen juuri omaa kansanryhmäänsä. Useat tulkitsevat toki historian niin, että oma ryhmä hyötyy.

Amhara-nationalismissa paistaa selvästi läpi katkeruus siitä, että amharat menettivät vallan, kun keisareiden valtakausi Etiopiassa päättyi. Etiopian viimeinen keisari Haile Selassie oli amhara.

Ihmisiä ja ajoneuvoja kadulla Addis Abeban keskustassa.
Etiopiassa riittää nuoria, mutta työpaikoista on pulaa. Korkea nuorisotyöttömyys näkyy maan pääkaupungin kaduilla.Joona Pettersson

Monet muut kansanryhmät Etiopiassa kokivat puolestaan keisareiden ajan sortavaksi. Riippumatta siitä, kuka on ollut vallassa, joku on aina ollut tyytymätön.

Kommunistinen sotilasjuntta syöksi keisari Haile Selassien vallasta vuonna 1974.

Se pilasi amhara-nationalistien mukaan kaiken.

– Kun punainen terrori loppui, tilalle tulivat vapautusliikkeet, jotka perustivat nykyisen Etiopian ja liittovaltiosysteemin, Melkamu sanoo ja viittaa valtaa pitävään puoluekoalitioon.

Etnonationalistisen puolueen poliittinen vastaava Melkamu Shumye uskoo amhara-kansan olevan pian taas vallassa.
Etnonationalistisen puolueen poliittinen vastaava Melkamu Shumye uskoo amhara-kansan olevan pian taas vallassa.Fredrik Lerneryd/Yle

Silloin amharoilta vietiin Melkamun mukaan valtavasti maata.

– Ja viimeisen kahdeksan vuoden aikana amharat on syrjäytetty muissa osavaltioissa, hän jatkaa.

– Tätä tapahtuu jopa siinä määrin, että voidaan puhua kansanmurhasta ja etnisestä puhdistuksesta, hän sanoo.

Tämä on saanut jotkut amhara-kansasta tarttumaan aseisiin.

Vallankaappausyritys Amharassa nosti esiin nationalismin

Tanajärvi kimaltelee sinivihreänä aamuauringossa. Bahir Darin palmujen reunustamilla kaduilla liikkuu sinisiä skoottereita ja jalkakäytävillä kulkee paljon turisteja.

Alue on suosittu muun muassa järven saarilla sijaitsevien vanhojen luostareiden ansiosta. Vilkkaan liikenneympyrän vieressä sijaitsee valkoinen talo, osavaltion presidentin päämaja.

Viime kesäkuussa tässä talossa tapahtui murha. Osavaltion turvallisuusjoukkojen päällikkö, amhara-kansaan kuuluva Asaminew Tsige ryntäsi huoneeseen kesken kokouksen ja surmasi osavaltion presidentin ja tämän avustajan.

Maan pääkaupungista Addis Abebasta ilmoitettiin nopeasti, että kyseessä oli vallankaappausyritys.

Etiopian edellinen hallitus oli vanginnut Asaminewin, mutta Abiy oli päästänyt hänet vapaaksi ja nimittänyt hänet uuteen virkaa.

 Abiy Ahmed
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed nauttii kansainvälistä arvostusta, mutta kotimaassaan hänen asemansa on käynyt tukalaksi.AOP

Ennen surmaa Asaminew oli levittänyt radikaalia etnonationalistista sanomaa ja kehottanut amhara-kansaa aseistautumaan.

Pian surmien jälkeen Asaminew tapettiin Bahir Darissa ja moni NaMA-puolueen jäsen pidätettiin. Muun muassa puolueen tiedottaja on istunut nyt neljä kuukautta vangittuna.

Pääministeri Abiy on hyödyntänyt pidätyksissä terrorisminvastaista lakia, jota hän aiemmin on kritisoinut.

Samaan lakiin nojaten edellinen hallitus oli pidättänyt poliittisia vastustajia, joita Abiy puolestaan vapautti. Tämä saa NaMA-puolueen Melkamun tuohtumaan.

– Uskomme, että hallitus käyttää lakia vain hiljentääkseen amharat ja pysäyttääkseen puolueemme, hän sanoo.

Abiyn mukaan amhara-etnonationalismi uhkaa koko Etiopiaa

Yhä kiristyneemmät etniset jännitteet maassa ovat nostaneet esille uhan, että Etiopia voi hajota Jugoslavian tavoin. Siitä on ennenkin varoitettu, mutta toistaiseksi valtio on pysynyt kasassa.

Kansallismieliset liikkeet voivat kuitenkin muuttaa asian. Vahvistuneet alueelliset asevoimat esimerkiksi Amharassa heikentävät liittovaltion armeijaa.

Toistaiseksi liittovaltion armeijan vahvuus on yksi pilareista, joka pitää Etiopian yhtenäisenä.

Amharan osavaltion poliisijohtaja Abere Adamu oli juuri tullut töihin, kun vallankaappausyritys kesäkuussa tapahtui. Hän kuuli laukaukset ja oli omien sanojensa mukaan itsekin vaarassa.

Nyt hän istuu kiiltävän työpöydän takana, nousee ja sanoo:

– Hej hej, hur mår ni?

Poliisijohtaja muutti Ruotsista takaisin Etiopiaan vasta maaliskuussa tänä vuonna. Perhe on edelleen Ruotsissa, mutta synnyinmaan uusi suunta kiinnosti siinä määrin, että hän päätti muuttaa yksin takaisin.

Asaminew oli hänen ystävänsä ja yksi heistä, joka houkutteli Aberen takaisin Etiopiaan.

– Se oli tietenkin järkyttävää ja todella surullista. Etnisyys on identiteettiä eikä politiikkaa. Meidän pitää pysäyttää nämä voimat, ne ovat todella vaarallisia, hän sanoo.

Vallankaappausyrityksen jälkeen Abiy Ahmed arvioi, että amhara-nationalismi on uhka koko maan turvallisuudelle.

Se oli erittäin loukkaavaa, sanoo NaMA-puolueen Melkamu.

– Me emme vihaa mitään etnistä ryhmää, meidän nationalismimme on todella tervettä. Koko maan systeemi perustuu amhara-kansan vastustamiseen, ja me vain haastamme tätä systeemiä, hän sanoo.

Vähemmistö syyttää amharoita vainosta

Amharan osavaltiossa on kuitenkin ainakin yksi etninen ryhmä, jonka mukaan amharat vihaavat heitä.

Tapaan nimettömänä pysyvän henkilön hotellissa pääkaupungissa Addis Abebassa. Hän kuuluu qimant-vähemmistöön eikä oman turvallisuutensa takia uskalla kertoa nimeään.

Hän näyttää kännykältään järkyttäviä kuvia. Kuolleita nuoria miehiä mätänemässä joukkohaudassa, murskaksi lyötyjä päitä, palaneita kyliä.

Qimant-vähemmistöön kuuluva henkilö sanoo, että koko Etiopian tulevaisuus on etnisten kiistojen takia vaarassa.

– Tilanne menee koko ajan pahemmaksi. Meille on vain kaksi vaihtoehtoa: puolustautua tai meidät hävitetään maan päältä, hän sanoo.

Eikä qimant-vähemmistö ole yksin. Vähemmistöjä vainotaan ja häädetään muuallakin Etiopiassa.

Koko maassa on tällä hetkellä yli kaksi miljoonaa ihmistä, jotka pakenevat etnisiä konflikteja, etenkin maan eteläosissa. Jopa tuhannet ovat kuolleet.

Pääministerin oma väestönryhmä poltti hänen kirjojaan

Kun pääministeri Abiy Ahmed nousi valtaan, maanlaajuisia protesteja oli järjestämässä Jawar Mohammed, Yhdysvalloissa asunut oromo-kansaan kuuluva toimittaja.

Abiyn uudistusten innoittamana Jawar muutti takaisin Etiopiaan, ja miehet esiintyivät usein yhdessä. Viime aikoina Jawarin retoriikka on Abiyn mielestä kuitenkin mennyt liian oromo-mieliseksi.

Viime viikolla poliisi piiritti Jawar Mohammedin kodin Addis Abebassa, ja yritti Jawarin mukaan häätää pois hänen turvamiehiään. Pian kodin ympärille saapui mielenosoittajia sankoin joukoin ja useita kuoli yhteenotoissa poliisin kanssa.

Jawar Mohammed
Jawar Mohammedin välit pääministerin kanssa ovat ajautuneet kriisiin.Martial Trezzini / EPA

Myös muualla Oromian osavaltiossa osoitettiin mieltä, tiet pääkaupunkiin suljettiin ja itäisessä Etiopiassa poltettiin Abiy Ahmedin kirjoittamia kirjoja.

Nuoret oromo-miehet ovat syyllistyneet aiemminkin väkivaltaisuuksiin muita etnisiä ryhmiä vastaan. Pääministeri Abiy on saanut kritiikkiä siitä, ettei hän ole tehnyt asialle mitään.

Jawarin kritisoiminen oli eräänlainen yritys puuttua asiaan, mutta on nyt puolestaan johtanut siihen, että pääministerin oma etninen ryhmä rakoilee.

Siitä tulee Abiy Ahmedille haaste, kun ensi vuonna järjestetään Etiopiassa maan ensimmäiset demokraattiset vaalit. Niissä Abiy pyrkii saamaan kansalta tuen pääministeriydelle.

National Movement for Amhara -puolueen toimistolla Melkamu pudistaa päätään.

– Pääministeri Abiy on ollut niin kiinnostunut siitä, miltä hän näyttäytyy ulkomaailmalle, että hän on laiminlyönyt kotimaan asioita. Jos mikään ei muutu, pelkään, että tästä tulee vielä verilöyly, Melkamu sanoo.

Lue myös:

Tuore rauhannobelisti Abiy Ahmed Ali on paljon vartija: jos Etiopia hajoaa, Afrikan sarvi suistuu kaaokseen

Etiopian pääministeri Abiy Ahmed sai Nobelin rauhanpalkinnon rauhansopimuksesta, joka lopetti sodan Eritrean kanssa

"Afrikan Pohjois-Korea" ei avautunutkaan, vaikka Eritrea ja Etiopia tekivät rauhan – "Kuin asuisi saarella, elämässä on niin monia rajoitteita"

Toimittajalta: Etiopian Abiy Ahmed ei ehkä ansainnut Nobel-palkintoa, mutta voi vielä nousta sen arvoiseksi

Lue seuraavaksi