Sairauspoissaolot maksavat kunnille miljoonia ja lasku kasvaa – Rovaniemellä lääkkeeksi kokeillaan parempaa ergonomiaa ja tulokset näkyvät jo

Eniten sairauspoissaoloja aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinten vaivat ja mielenterveysongelmat.

Työturvallisuus ja -terveys
Fysioterapeutti Sami Backman ja sairaanhoitaja Siiri Lapinniemi auttavat potilasta Rovaniemen kuntoutussairaalassa.
Fysioterapeutti Sami Backman ja sairaanhoitaja Siiri Lapinniemi auttavat potilasta Rovaniemen kuntoutussairaalassa.Annu Passoja / Yle

Rahojen riittävyyttä laskevien kuntapäättäjien päänsärkyä lisäävät kuntien työntekijöiden kasvavat sairauspoissaolot. Viime vuonna poissaolopäiviä oli keskimäärin 17.

Rovaniemellä sairastettiin keskimäärin kuusitoista työpäivää. Tästä koitui kaupungille 6–8 miljoonan euron kustannukset. Erot ammattien välillä ovat suuria. Sairauspäiviä kertyy paljon muun muassa hoitoalan raskaissa ammateissa.

Joskus hyvin painavienkin potilaiden nostelusta ja kääntelystä koituu paljon tuki- ja liikuntaelinten kremppoja: selkävaivoja, jalan tai käden venähdyksiä, luettelee sairaanhoitaja Siiri Lapinniemi.

– Vaikka nostaisikin oikein, potilas voi horjahtaa ja käsi jäädä väärään asentoon. Ja tietysti meillä on kaikkia eritteitä lattialla ja kompastuessa voi jalkoihin tulla nyrjähdyksiä ja niksahduksia, Lapinniemi valaisee kuntoutussairaalan työntekijöiden arkea.

Sairauspäiviä olisi ollut vielä enemmän ilman kaupungin pontevaa satsausta ikäihmisiä hoitavien työtapoihin. Lyhytaikaisia sijaisia lukuunottamatta kaikki hoitajat käyvät ergonomiakoulutuksen.

Hoitajat oppivat liikuttamaan potilasta niin etteivät itse päädy potilaaksi.

– Pitää muistaa nostaa jaloilla ja myös nostaa potilaan sänky tarpeeksi ylös, ettei lähde kumarassa nostamaan. Ja aina pitää miettiä, millä apuvälineillä voi helpottaa työtään, Lapinniemi kertaa.

Sairauspäivät vähentyneet selvästi

Rovaniemen kuntoutussairaalan osastoilla on erilaisia nostureita ja siirtovöitä avuksi niiden potilaiden liikuttamiseen, joiden omat jalat eivät kanna. Suureksi avuksi ovat myös osaston kolme fysioterapeuttia. Joillekin työntekijöille on räätälöity sellainen toimenkuva, jossa nostamista ei tule.

Alkuvuoden sairauslomatilastot näyttävät Rovaniemen sote-puolen osalta paremmalta kuin vuoden 2018 vastaavan ajan tilastot. Ikäihmisten hoidossa poissaoloja on ollut 8 prosenttia viimevuotista vähemmän.

Rovaniemen henkilöstöjohtaja Antti Määttä ajattelee, että ergonomiaopit voisivat vähentää sairauspoissaoloja tuntuvasti myös muilla toimialoilla.

Rovaniemellä onkin tänä vuonna koulutettu ergonomiakouluttajia levittämään oppia koko henkilöstölle. Ensi vuonna on vuorossa esimiesten koulutus. Kaupunki on räätälöinyt oman ergonomiakoulutuksen, joka on kevyempi kuin hoitopuolella käytetty Työterveyslaitoksen koulutus.

Määttä laskee, että jos sairauspoissaolot onnistuttaisiin vaikkapa puolittamaan, kaupungilla olisi neljä miljoonaa euroa käytettäväksi esimerkiksi lisäkäsiin.

– Nopeasti laskettuna se tarkoittaisi 80 henkilötyövuotta eli 80 sairaanhoitajaa, lähihoitajaa tai opettajaa.

Myös pään pitää kestää

Ergonomiakouluttajana kaupungilla työskentelevän Marika Veijasen työsarkaa ei ole vain työasentojen tai työtilojen pohdinta. On tärkeää, että selkä kestää, mutta yhtä tärkeää on että pää kestää.

– Kiireeseen, ajan hallintaan ja meluisuuteen vastaaminen on kognitiivista ergonomian hallintaa. Sitä että voi hallita omaa mieltään niin ettei tule niitä fyysisiä oireita, kuten unettomuutta tai stressiä, Veijanen sanoo.

Hänen mukaansa liikkeelle voi lähteä vaikka siitä että antaa puhelimen olla välillä äänettömällä, tai sanoo työkaverille ettei voi auttaa häntä juuri nyt.

Rovaniemen ergonomiakouluttaja Marika Veijanen
Rovaniemen ergonomiakouluttaja Marika Veijasen tavoitteena on, että kaupungin työntekijät voisivat kokea työnteon mahdollisimman sujuvaksi ja häiriöttömäksi.Annu Passoja / Yle

Veijanen kertoo, että mielenterveysongelmista juontuvat sairauslomadiagnoosit ovat lisääntyneet joillain toimialoilla myös Rovaniemellä.

– Työyhteisössä voi olla esimerkiksi huono ilmapiiri ja se näkyy pitkittyessään myös fyysisinä oireina, Veijanen sanoo.

Työyhteisöjen konflikteja Rovaniemi ratkoo palkitulla Ensitiimi-mallilla.

Isot erot ammattien välillä

Kuntien työntekijät sairastivat viime vuonna seitsemän päivää enemmän kuin yksityisen puolen työntekijät. Erot kunnan ammattiryhmien välillä ovat kuitenkin suuret. Eniten poissaoloja oli kodinhoitajilla (31,9 päivää) ja koulunkäyntiavustajilla, vähiten rehtoreilla (6,5 päivää).

Epidemioille työkseen altistuvat hoitoalan työntekijät sairastavat paljon. Myös Rovaniemellä sairauslomatilastojen kärjessä ovat ikäihmisten hoitajat sekä myös keittiötyöntekijät.

– On varmasti kaikkien kuntien kannalta on kriittinen asia, että miten saadaan työntekijät olemaan mahdollisimman terveenä mahdollisimman paljon töissä, henkilöstöjohtaja Antti Määttä toteaa.

Rovaniemellä vuosia jatkunut poissaolojen kasvu näyttää alkuvuoden tilastojen perusteella pysähtyneen, kun katsotaan koko kolmen tuhannen työntekijän henkilöstöä.

Esimerkiksi hallintopuolen sairastelu on vähentynyt sen jälkeen, kun sisäilmaongelmaisesta kaupungintalosta siirryttiin evakkotiloihin.

Lue myös:

Keva: Työkyvyttömyyskulut ovat julkisella sektorilla suuremmat kuin yrityksissä

Hälyttävä signaali työelämästä: mielenterveyshäiriöt ovat jo suurin peruste jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle

Suomalaisen selkä on kansainvälisesti vertailtuna usein kipeä – katso, missäpäin Suomea jäädään pois töistä selkäkipujen takia