MTK puhuu ”kasvottomista sijoittajista”, rahastot aivan tavallisista suomalaisista – ketkä ovat metsäsijoitusten takana?

Salkunhoitajat epäilevät, ettei ulkomaisia sijoittajia kiinnosta suomalainen metsämarkkina.

metsät
Metsää Sipoonkorven kansallispuistossa.
Metsätilamarkkinoita ja niiden hintakehitystä seuraava Hannu Liljeroos arvioi Ylelle, että Suomen markkinoilla noin 80 prosenttia ostajista on kotimaisia. Kuvituskuva.Jani Saikko / Yle

Yle kertoi eilen, että Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) haluaa verohelpotuksia suomalaisille metsänomistajille. Järjestö tavoittelee nyt metsävähennyksen nostamista 60 prosentista jopa 90 prosenttiin.

MTK on huolissaan siitä, että erilaiset rahastot ovat kasvattaneet viime vuosina metsäomistuksiaan merkittävästi. Järjestö pelkää, että kotimaiset metsät ovat pian ”kasvottomien sijoittajien” hallinnassa. Tästä MTK ilmaisi huolensa jo keväällä Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

– Kun metsät siirtyvät vähitellen ulkomaisten omistukseen, kukaan ei tiedä mistä raha tulee. Erityisen ongelmallista on, kun valtio tukee kehitystä pääomatuloverokantaa alhaisemmalla yhteisöverokannalla, kenttäpäällikkö Lauri Tapio sanoi.

Talouselämä-lehden mukaan rahastot ovatkin kasvattaneet metsäomistuksiaan roimasti viime vuosina (siirryt toiseen palveluun). Metsärahastojen vähintään puoliksi omistamien metsätilojen ala oli vuonna 2013 vain 26 000 hehtaaria, mutta vuonna 2016 omistukset olivat kasvaneet jo 260 000 hehtaariin.

Vaan ovatko rahastojen takana todella kasvottomat, ulkomaiset sijoittajat?

”He ovat 99 prosenttisesti suomalaisia pienomistajia”

Metsätilamarkkinoita ja niiden hintakehitystä seuraava Hannu Liljeroos arvioi Ylelle, että Suomen markkinoilla noin 80 prosenttia ostajista on kotimaisia.

– Tänä vuonna suurimmat institutionaaliset ostajat ovat olleet Tornator Oyj, OP:n Metsänomistajarahasto sekä Forest Holding Finland I Ky, Liljeroos kertoo.

Tornator-konsernin toimialaa on puun tuottaminen ja hakkuuoikeuksien myynti. Se omisti viime vuoden lopulla 616 000 hehtaaria suomalaista metsää.

Mukana oleva OP:n rahasto on yksi kolmesta suomalaisesta erikoissijoitusrahastosta. Se hallinnoi 75 000 metsähehtaaria.

OP:n lisäksi United Bankersilta löytyy UB Metsä -rahasto ja FIMiltä sekä S-Pankilta yhteinen FIM Metsä/S-Metsärahasto. United Bankers kertoo, että heidän kauttaan sijoitetaan 113 000 suomalaiseen metsähehtaariin. FIMin ja S-Pankin rahastolla suomalaista metsää on puolestaan 16 000 hehtaaria.

Kaikkien vastaus on selkeä: asiakkaat ovat tavallisia, suomalaisia piensijoittajia. FIM Metsän/S-Metsärahaston rahastonhoitaja Timo Hakulinen kertoo, että rahaston omistajat ovat 99 prosenttisesti suomalaisia piensijoittajia, joista moni omistaa itsekin metsää.

OP:n salkunhoitaja Tapio Tilli on samoilla linjoilla.

– Monet asiakkaamme voivat olla esimerkiksi pääkaupunkiseudulta, kun täältä on vaikeampaa ostaa metsää, Tilli sanoo.

Salkunhoitaja Kari Kangas United Bankersista komppaa.

– Rahasto on helppo tapa päästä kiinni metsäsijoituksiin, Kangas kertoo.

Rahastojen osuus markkinoilla on pieni

OP:n Tapio Tilli arvioi, että ulkomaiset sijoittajat ovat harvinainen näky metsämarkkinoilla.

– Heihin törmäsi muutama vuosi sitten useinkin, mutta tällä hetkellä heitä on hyvin vähän. Suomessa on myynnissä lähinnä pieniä metsätiloja ja ne eivät ulkomaisia sijoittajia kiinnosta, hän sanoo.

Myös kotimaiset rahastot ovat toistaiseksi olleet pieniä pelaajia.

– Markkina on tuollainen 140–160 miljoonaa euroa vuodessa. Eivät rahastot pääse siinä suurta osuutta hankkimaan, United Bankersin Kari Kangas arvioi.

Kaikki rahastot korostavat, että niiden metsät ovat sertifioituja ja niitä hoidetaan kestävästi. Tapio Tillin mukaan OP:n Metsänomistajarahasto on esimerkiksi ollut keskiarvoa varovaisempi metsänhakkaaja.

Hallitusohjelmassa ei ole linjausta metsävähennyksestä

Yle ei tänään tavoittanut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppää (kesk.) tai valtiovarainministeri Mika Lintilää (kesk.) kommentoimaan MTK:n ehdotusta.

Keskustalainen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas toteaa, ettei metsävähennyksen nostamisesta ole kirjausta hallitusohjelmassa.

– Asiaa kyllä käsiteltiin hallitusneuvotteluissa, mutta siitä ei syntynyt kirjausta, hän sanoo.

Rantakangas muistuttaa, että tilanne markkinoilla saattaa myös muuttua. Jossain vaiheessa ulkomaisilla omistajilla voi olla enemmän intressiä suomalaisiin metsiin.

SDP:ssä kyselyt ohjattiin valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajalle Johannes Koskiselle. Hän katsoo, että metsävähennyksen nostaminen toisi uusia aukkoja verotukseen.

– Pitäisi lähteä siitä, että tilkitään vanhoja aukkoja. Hallitusohjelmassakin on todettu, että selvitetään mahdollisuutta periä kiinteistösijoitusten tuotoista kohtuullista veroa, hän sanoo.

Lue lisää:

MTK huolestui metsäomistuksen valumisesta "kasvottomille sijoittajille" – vaatii verohelpotuksia yksityisille metsänomistajille