EU haluaa estää muovipullojen korkkien päätymisen mereen – uusi direktiivi vaarantaa Suomen hyvin toimivan pullonpalautusjärjestelmän

EU:n kertakäyttömuovin vähentämiseen tähtäävä direktiivi vaatii, että korkki kiinnitetään muovipulloon koko käytön ajaksi.

Muovinen juomapullo
Käytettyjä muovipulloja paalattuina
Uudessa direktiivissä korkin pitää pysyä pullon mukana.Riikka Pennanen / Yle

Maailman merissä lilluu yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa. Se on saman verran kuin kaikki Suomen henkilöautot – kertaa 37.

EU:ssa sorvatun kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä koskevan SUP-direktiivin (siirryt toiseen palveluun)tavoite on estää muovijätteen päätyminen meriin ja vähentää muovin käyttöä.

Tavoite on hyvä, mutta panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa se tarkoittaa muovin käytön lisääntymistä. Korkkien kiinnittäminen pulloihin vaatisi myös mittavat muutokset pullonpalautusjärjestelmään.

Syy tähän on se, että viiden vuoden kuluttua korkkien on pysyttävä muovisten juomapullojen matkassa pullon koko käyttöajan.

– Laskelmiemme mukaan direktiivi lisää muovin käyttöä vähintään gramman per pullo, kertoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.

muovisia tyhjiä vesipulloja
Muoviset pullonkorkit on 5 vuoden vuoden kuluttua kiinnitettävä pulloon. Vielä ei tiedetä, miten se tehdään.Riikka Pennanen / Yle

Suomessa pullonpalautukseen tulee 460 miljoonaa muovipulloa vuodessa. Kun jokaiseen niistä lisätään gramma muovia, se tarkoittaa liki puolen miljoonan kilon kasvua muovin kulutukseen.

Eli lisää muovia pitää käyttää noin 300 henkilöauton painon verran.

Hyvin toimiva palautusjärjestelmä vaarassa

Suomessa pullonpalautusautomaatteihin sujahtaa noin 15 muovipulloa sekunnissa.

– Teettämämme tutkimuksen mukaan lähes kaikissa palautetuissa muovipulloissa on korkki mukana, vain 4 prosenttia palautuu ilman sitä, kertoo johtaja Tommi Vihavainen Suomen Palautuspakkaus Oy:stä.

Yli puolet muovipulloista kiertää takaisin käyttöön uusina pulloina.

Litistettyjä muovipulloja isossa kasassa
Pullonpalautusautomaatti litistää muovipullot, jotta niitä mahtuu kuljetuskonttiin mahdollisimman paljon.Riikka Pennanen / Yle

Korkkien kiinnittäminen pulloihin vaatisi mittavat muutokset pullonpalautusjärjestelmään.

Palautusautomaatissa irrallaan heiluva korkki voi vaarantaa pullon tunnistettavuuden. Jos pulloa ei tunnisteta, ei siitä saa myöskään panttia.

– Tässä on iso riski siihen, että nykyinen hyvin toimiva pullonpalautus vaarantuu ja kuluttajien kierrätysinto voi heikentyä, toteaa Vihavainen.

Kauhakuormaaja työntää muovipulloja paalauskoneeseen
Suomessa on kahdeksan käsittelykeskusta, jossa käytetyt muovipullot päätyvät paalauskoneeseen. Riikka Pennanen / Yle

Pohjoismaat hävisivät korkkitaiston

EU:n SUP-direktiiviä varten tutkittiin, mitä roskia meriemme rannoilta löytyy eniten.

– Atlantin rannikolta löytyy paljon muovisia pullonkorkkeja. Itämeren rannikolta ja siis Suomen rannikolta näitä pullonkorkkeja ei ole löytynyt, koska meillä on hyvin toimiva pullonpalautusjärjestelmä, kertoo Pakarinen.

muoviroskaa hiekkarannalla
Atlantin rannikolla muoviset juomapullot ja korkit ovat tavallinen näky. Suomessa yleisin muovia sisältävä rantaroska on tupakantumppi.Riikka Pennanen / Yle

Silloin, kun tehdään Euroopan yhteistä lainsäädäntöä ja luodaan direktiivi, se koskee kaikkia maita.

Vaikka Suomi on pullojen kierrätyksessä maailman huippu, emme voi välttää vaatimusta korkkien kiinnittämisestä pulloihin.

– Koska direktiivi ei sisällä tämän asian osalta mitään poikkeusmahdollisuutta millekään jäsenvaltiolle, niin rakentava lähtökohta olisi pohtia asiaa innovaatioiden kannalta. Onko korkin pakko roikkua pullosta vai voisiko ratkaisu olla jotain ihan muuta? kysyy lainsäädäntöneuvos Katariina Haavanlammi ympäristöministeriöstä.

– Kyseiseen ”korkit kiinni” -vaatimukseen liittyvä EU-standardointityö alkaa todennäköisesti keväällä. Tuotteiden valmistajien kannattaa aktiivisesti osallistua standardin valmisteluun myös innovaatioden kehittämisen näkökulmasta.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus on ollut vaikuttamassa asiaan alusta lähtien, kertoo Riikka Pakarinen.

– Suomihan yritti ehdottaa, että säädettäisiin mieluummin pullonpalautusvelvoite ja siihen korkeat tavoitteet kaikkialle Eurooppaan, mutta Etelä-Eurooppa ei ollut siihen valmis ja Pohjoismaat jäivät tässä alakynteen.

Virvoitusjuomapulloja liukuhihnalla.
Panimoille linjastojen muuttaminen tarkoittaisi miljoonien eurojen ylimääräisiä investointikuluja.Mårten Lampén / Yle

Panimoteollisuudelle korkkien kiinnityspakko tarkoittaa muovin käytön kasvamisen lisäksi myös mittavia investointeja. Käytännössä koko juomien valmistus- ja kuljetusjärjestelmä pitää muuttaa, sanoo Pakarinen.

Esimerkiksi viisi miljoonaa muovikennoa, joilla pullot kuljetetaan kauppaan, täytyy uusia tai heittää pois.

– Eli kyllä tämä tarkoittaa valtavia investointeja yrityksille.

Myös kertakäyttöiset muovituotteet kierrätykseen

Maailman merissä seilaa saman verran muoviroskaa kuin EU:ssa on tuotettu juustoa viimeisen 15 vuoden aikana.

Yksi juustopala ei ole paljon, mutta 15 vuodessa niistä kertyy 150 miljoonaa tonnia.

Jokaisella roskalla on siis oikeasti väliä.

Suurin syy, miksi muoviroskaa (siirryt toiseen palveluun) (WWF) päätyy meriin, on kehitysmaiden olematon jätehuolto. Länsimaat valuttavat meriin enimmäkseen mikromuoveja.

Konsulttiyritys Ekoleima Ay on tehnyt ympäristöministeriölle selvityksen SUP-direktiivistä.

– Jos haluttaisiin vähentää merien muoviroskaa, suunnattaisiin kehitysapurahoja jätehuollon perustamiseksi kehittyviin maihin, toteaa Ekoleiman toimitusjohtaja Raimo Lilja.

muoviroskaa ghanalaisessa joessa
Suuret muoviroskat päätyvät meriin kehitysmaista, joissa ei ole toimivaa jätehuoltoa.Riikka Pennanen / Yle

Liljan mukaan radikaalein veto SUP-direktiivissä on se, että joidenkin kertakäyttöisten muovituotteiden markkinoille laskeminen kielletään lailla.

Viiden vuoden kuluttua muovisten mehupillien, vanupuikkojen ja styroksista valmistettujen mukien sekä pikaruokapakkausten myynti on lainvastaista. Muun muassa maataloudessa katemuovina käytetyt oxo-muovit kielletään kokonaan, sillä ne hajoavat mikromuoviksi.

Lisäksi muovien keräämisen ja kierrättämisen tuottajavastuu (siirryt toiseen palveluun) tulee myös laajenemaan nykyisestä.

Muovipulloista puristettuja paaleja isossa kasassa
Käsittelylaitoksen muovipullopaalit lähtevät kierrätyslaitokseen, jossa niistä valmistetaan uusien pullojen raaka-ainetta.Jarkko Riikonen / Yle

Tällä hetkellä tuottajavastuu koskee vain muovipakkauksia, mutta jatkossa se tulee ulottumaan myös kertakäyttöisiin muovituotteisiin, joita ei voi kierrättää. Näitä ovat muun muassa ilmapallot, muoviset kalastusvälineet ja kosteuspyyhkeet.

Tuottajavastuu laajenee koskemaan myös rantojemme yleisintä roskaa, tupakantumppia. Tumppien kierrätys on mahdotonta, koska niissä on sekaisin muovia ja orgaanista ainetta.

Tupakantumppeja rannalla ja vedessä.
Tupakantumppi on rantojemme yleisin roska. Vastuu niiden keräämisestä ja kierrätyksestä kuuluvat jatkossa tuottajalle.Tiina Jensen / Yle

Tuottajien pitää osallistua jätehuollon lisäksi myös roskaantuneiden alueiden siivoukseen sekä valistuksen kustannuksiin. Lilja epäilee, että tästä voi aiheutua kiistaa tuottajien ja kuntien välillä siitä, kuka maksaa viulut.

– Positiivista tässä on se, että nyt suomalaisella puuteollisuudella on mahdollisuus saada jalansijaa Euroopan markkinoille kertakäyttömuovia korvaaville tuotteilleen.

Suomesta löytyy jo biohajoava korvaaja mehupillille, kertakäyttöaterimille ja muun muassa pikakahvikapselille.

Mutta vielä ei ole tietoa, miten korkkien kiinnittäminen muovipulloihin tehdään.

Lue myös:

Jopa 92 prosenttia pulloista palautuu kauppaan – miksi palautuspullot ovat kierrätysmenestys?

Syömmekö kalojen mukana muovia ja miksi arktiset vesistötkään eivät säästy muoviongelmalta – 8 kysymystä huippututkijalle

Meneekö muoviroska Riihimäelle vai Kiinaan? Piilotimme jäljittimet viiteen muovipussiin ja sinä voit seurata niiden matkaa

Onko tekninen paita muoviroska? Miksi pakasterasia ei kelpaa kierrätykseen? 12 kysymystä ja vastausta muovin keräyksestä