Janne Hyöty on tehtaillut 40 listaykkösbiisiä Japaniin – nyt tähtäimessä ovat Kiinan valtavat ja erikoiset musiikkimarkkinat

Kiinan musiikkimarkkinat kasvavat nopeimmin maailmassa ja paikalliset suoratoistopalvelut toimivat eri tavoin kuin esimerkiki Spotify.

musiikki
Nine Percent kiinalainen poikabändi.
Viime vuonna suomalaiset biisintekijät tehtailivat Kiinan markkinoille kahdeksan kappaletta. Christian Jansson teki Nine Percent -poikabändille biisin, mikä nousi myös listaykköseksi.Shutterstock / AOP

Kymmenen vuotta sitten Janne Hyöty oli Midem-musiikkimessuilla Cannesissa ja hänellä oli tapaaminen japanilaisen musiikkikustantajan kanssa. Hän sanoi suomalaismuusikon kappaleen olevan kuin japanilaista poppia eli J-popia.

– Mä olin, että mitä se on? En tiennyt, että teenkin japanilaista poppia, Hyöty nauraa.

Tämän jälkeen Hyöty tuotti Japaniin satakunta biisiä. Vuonna 2011 työ tuotti tulosta, kun yksi kappaleista nousi singlelistan kärkeen. Vuosien varrella suomalainen on nikkaroinut nelisenkymmentä Japanin listaykköstä.

Hyöty on tehnyt kappaleita lähinnä poikabändeille kuten Kat-Tun ja Arashi. Muusikon mukaan japanilaisiin vetoaa erilainen melodiakieli ja soinnut ovat heidän makuunsa. Mukana saa olla myös hulluttelua ja vaikka jazz-vaikutteita.

– Biisit ovat vanhanaikaisia ja monimutkaisia. Mukana voi olla vähän 70- ja 80-luvun discoa ja funkya. Välillä se on aika progea.

Gino Chen, R-chord ja Janne Hyöty
Janne Hyöty (oik) Music Finlandin järjestämällä biisinkirjoitusleirillä Warner Music Taiwanin Gino Chenin (vas) ja taiwanilaisen poptähti R-chordin kanssa.Janne Hyöty

Nyt Janne Hyöty on laajentamassa tekemistään myös Kiinaan, missä on Suomen tapaan hyvin vahvat kansalliset musiikkimarkkinat. Viime vuonna siellä julkaistiin jo kaksi kappaletta, joita Hyöty on ollut mukana tekemässä. Toinen biiseistä oli taiwanilaiselle supertähdelle R-Chordille kirjoitettu How to say (siirryt toiseen palveluun) ja toinen XNINE-poikabändille tehty Big show (siirryt toiseen palveluun).

Kappaleet oli alun perin tarkoitettu Japanin markkinoille, mutta Hyödyn mukaan kiinalaisten maku popmusiikissa on hyvin samanlainen japanilaisten kanssa. Kiinassa on tosin otettu mallia myös Etelä-Koreasta, mistä on noussut poikabändejä kansainväliseen menestykseen.

– Etelä-Koreassa soundi on rajumpaa ja Japanissa pehmeämpää. Kiinalaisten maku on yhdistelmä Japania ja Etelä-Koreaa.

Hyöty tekee osan kappaleista Vaasan studioilla itsekseen, osaa taas pallotellaan tiedostojen muodossa aasialaisten kanssa. Välillä sikäläiset kustantajat ja suomalaisen musiikin kansainvälistymistä edistävä Music Finland järjestävät biisileirejä, missä musiikintekijät kokoontuvat hetkeksi yhteen rakentamaan hittejä.

Biisit saattavat tehdä pitkän matkan ympäri maailmaa ennen kuin niille löytyy oikea esittäjä. Janne Hyöty kertoo, että nyt Kiinaan on sovittu kahden uuden kappaleen julkaisemisesta. Toinen biiseistä on viitisen vuotta vanha.

Pop-laulaja lavalla.
Kiinaan on kehittynyt vahva kotimainen musiikkiteollisuus. Viime vuosina kiinalaiseen popmusiikkiin on otettu mallia Etelä-Koreasta.Jenny Matikainen / Yle

Kiinan musiikkimarkkina on vielä suhteellisen uusi ja vasta kehittymässä. Alkuun Hyöty ei saanut kappaleistaan korvauksia Teoston kautta, vaan kiinalaiset ostivat usein biisien oikeudet könttäsummalla itselleen. Nyt korvauksia on jo alkanut tippua.

– Kiina on iso maa ja siellä on paljon artisteja. Tämä on uusi juttu, että eurooppalaiset alkavat kirjoittaa sinne biisejä. Itsellekin tämä on uutta, joten pitää tutkia mitä siellä tapahtuu, sillä siellä on aivan omat systeemit.

Piratismista eroon pikavauhdilla

Suljetussa Kiinassa musiikkimarkkinat oli vielä vuosituhannen alussa neitseellistä maaperää. Esimerkiksi maan ensimmäinen ulkoilma-rockfestivaali järjestettiin vasta vuonna 2001.

Kiinan musiikkimarkkinoihin erikoistunut Jani Joenniemi hoiti ensimmäisiä suomalaisartistien esiintymisiä Kiinaan vuonna 2005. Kiinalaislavoilla nähtiin vaihtoehtoisempia nimiä kuten Jori Hulkkonen, Jimi Tenor ja Huoratron.

– Vaihtoehtokulttuuria ei ollut, mutta ulkomaisen yhtyeen esiintyminen oli siellä iso juttu, Joenniemi muistelee.

Sittemmin Joenniemi työskenteli Music Export Finlandille (nyk Music Finland), missä hän vastasi Aasian markkinoista. Vuosien varrella hän on vienyt noin sata suomalaisartistia esiintymään Kiinaan. Viime aikoina hän on keskittynyt myymään sinne biisinkirjoitusosaamista musiikki- ja media-alan yrittäjänä.

Yleisöä.
Kiinassa seurataan paljon Idols-tyyppisiä laulajakykyohjelmia, joiden kautta uudet popartistit nousevat pinnalle. Ohjelmaformaateihin mallia otetaan Etelä-Koreasta ja Japanista ja ne muokataan kiinalaisiksi versioiksi isolla rahalla.Jenny Matikainen / Yle

Tällä vuosikymmenellä Kiinan musiikkimarkkinat ovat muuttuneet hurjasti. Uusia festivaaleja on syntynyt kuin sieniä sateella ja piratismista on siirrytty maksullisiin suoratoistopalveluihin.

Vielä kuutisen vuotta sitten Kiinan Google eli Baidu antoi biisiä haettaessa tarjolle laittomia latauslinkkejä MP3-tiedostoihin. Suosituimmat musiikkipalvelut pohjautuivat piratismiin edesmenneen Napsterin tapaan.

Vuonna 2015 villi meno loppui, kun Kiinan valtio päätti kiristää tekijänoikeuslakeja. Tekijänoikeuksista tuli kauppatavaraa ja suuret internetfirmat alkoivat kilpailla niistä. Eikä ihme sillä Kiinassa on eniten netinkäyttäjiä maailmassa, yli 800 miljoonaa.

Muutamassa vuodessa Kiinasta on tullut nopeimmin kasvava musiikkimarkkina maailmassa. Musiikista saatavat tulot ovat kasvaneet vuosittain yli 30 prosenttia, sillä kiinalaiset ovat aiempaa valmiimpia maksamaan musiikista. Musiikkialan kansainvälisen toimialajärjestö Ifpin tilastoissa maa nousi viime vuonna eniten tuottavien musiikkimaiden listalla ensimmäistä kertaa kymmenen kärkeen sijalle seitsemän.

Tulot musiikin streamauspalveluista Kiinassa
Vielä seitsemän vuotta sitten Kiinassa oli maailman suurimmat piraattimusiikin markkinat. Nyt jo 96 prosenttia kuluttajista kuuntelee luvallista musiikkia.Seppo Suvela / Yle

Kiinan suoratoistopalveluissa fanit lahjoittavat sydämiä

Kiinassa nettimaailma elää aivan omaa elämäänsä. Suurimmat kansainväiset yhtiöt kuten Google ja Facebook ovat kiellettyjä ja niitä voi käyttää ainoastaan VPN-yhteyden avulla.

Maahan onkin kehittynyt länsimaisia verkkopalveluja mukailevia omia palveluja. Baidu (siirryt toiseen palveluun) on Kiinan Google, QQ (siirryt toiseen palveluun) on vastine Facebookille, Alibaba (siirryt toiseen palveluun) on puolestaan kuin Amazon ja WeChat (siirryt toiseen palveluun) on paikallinen WhatsApp.

Musiikkipuolella kansainvälisiä suoratoistopalveluita kuten Spotifyta tai Weezeria ei ole saatavilla. Suosituimpia paikallisia palveluja ovat Kugou, QQ Music, Kuwo, NetEase Cloud Music ja Xiami Music.

Musiikin streamauspalveluiden markkinat Kiinassa
Tencent omistaa Kiinan kolme suurinta musiikin suoratoistopalvelua. Paikalliset viranomaiset tutkivat parhaillaan yrityksen toimintaa, sillä se on tehnyt yksinoikeussopimuksia musiikin esittämisestä maailman suurimpien levy-yhtiöiden kanssa.Seppo Suvela / Yle

Osa palveluista toimii myös hieman eri logiikalla kuin länsimaissa. Esimerkiksi NetEase-palvelu on samalla yhteisö, missä fanit kommentoivat ja keskustelevat. Artistit eivät saa tuloja pelkästään soittokertojen mukaan, vaan tienestejä voi kerryttää aktiivisella kommennoinnilla, millä fanikunta saadaan liikkeelle.

– Silloin voi tulla paljonkin tuloja, jos onnistuu rakentamaan aktiivisen yhteisön, kertoo Jani Joenniemi.

Fanit voivat puolestaan pienen kuukausimaksun lisäksi tehdä lahjoituksia artisteille. NetEase-palvelussa toimivan livestreamauksen aikana laulajalle tai muulle julkkikselle voi esimerkiksi ostaa sydämien tai Lamborghinin kuvia. Eniten rahaa lahoittaneet näkyvät ruudulla top-listalla.

– Sitä kautta saa mainetta itselle ja striimaaja huomioi tämän lähetyksessä, Joenniemi sanoo.

Länsimaisissa musiikkipalveluissa on kokeiltu sitä, että uusi levy suljetaan maksumuurin taakse. Ihmiset eivät ole kuitenkaan olleet valmiita siitä maksamaan. Kiinassa tämä on kuitenkin toiminut.

– Kiinassa on vielä aika paljon prestige-kuluttamista eli sinulla on jotain, mitä muilla ei ole.

Sama näkyy myös musiikkikenttää hallitsevan Trecent Musicin WeSing-karaokepalvelussa, mistä se saa suuremmat tulot kuin suoratoistopalveluista.

– Siellä kilpaillaan siitä, että voittaja pääsee laulamaan karaokea superjulkkiksen kanssa.

Nainen  konsertissa ja kuvaa puhelimella artistia.
Kiinalaisfanien artisteille antamia lahjoituksia kutsutaan nimellä punainen kirjekuori. Samaa termiä käytetään perinteestä, kun kiinalaisen uudenvuoden aikaan ihmiset antavat toisilleen rahalahjoja kirjekuorissa.Jenny Matikainen / Yle

Sekä Kiinassa että maailmalla seurataan nyt, mitä ByteDance-yrityksen mikrovideopalvelu TikTok tekee musiikkibisnekselle. Etenkin nuorten suosimassa palvelussa videoiden tekijät etsivät tuotokselleen musiikkia sen tarjoamasta katalogista.

Jo nyt kiinalaispalvelu on tuottanut yhden vuoden suurimmista hiteistä, kun amerikkalaisräppäri Lil Nas X:n kappale Old town road päätyi lukuisiin videoihin.

– TikTokilla on voima esitellä musiikkia uusille yleisöille videon luomisprosessin ja viraaliuden kautta. Kiinnostuksella seurataan, kuinka paljon palvelu tulee valtaamaan musiikkimarkkinoita Kiinassa ja kansainvälisesti.