Ulkomaalaisiin kohdistuneet viharikokset ovat vähentyneet selvästi Suomessa – tutkija löytää tähän ainakin kolme syytä

Sen sijaan seksuaalisuuteen liittyvät viharikokset yleistyivät viime vuonna.

viharikokset
Ihmiset kävelevät kaupungin vilinässä ja tungoksessa.
Viharikoksista on ilmoitettu poliisille aiempaa vähemmän.Henrietta Hassinen / Yle

Viharikokset ovat vähentyneet Suomessa selvästi. Viime vuoden aikana poliisi kirjasi yhteensä 910 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista.

Tämä on 22 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Asia selviää Poliisiammattikorkeakoulun tuoreesta katsauksesta. Aineistona on käytetty saman vuoden rikosilmoitustietoja.

Suurin osa eli 70 prosenttia viharikoksista tehdyistä rikosilmoituksista liittyi etniseen tai kansalliseen taustaan. Seuraavaksi yleisintä on, että rikosepäily kohdistui uhrin uskonnolliseen taustaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen.

Viharikosta ei suoraan löydy Suomen laista. Rikoslain rangaistuksen koventamisperusteissa on kuitenkin otettu huomioon teon rasistinen tai muu vihamotiivi.

Tutkija Jenita Rauta Polamk
Tutkija Jenita Rauta tutkii viharikosten yleisyyttä. Jani Aarnio / Yle

Viharikoksiksi on määritelty raportissa esimerkiksi henkilöä, ryhmää tai omaisuutta kohtaan tehdyt rikokset, joiden taustalla ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskontoa tai vakaumusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.

Tutkija löytää kolme syytä

Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Rauta on kirjoittanut Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2018 -selvityksen.

grafiikka
Poliisille ilmoitetut viharikokset ovat vähentyneet, kuten tilastoista näkee.Jani Aarnio / Yle

Selvityksen perusteella ei Raudan mukaan pystytä suoraan vastaamaan siihen, miksi viharikokset ovat vähentyneet.

Rikosilmoituksien määrään vaikuttaa tutkijan mukaan ensinnäkin ihmisten alttius ilmoittaa epäillystä rikoksesta poliisille. Viharikoksista ei välttämättä ole aina ilmoitettu.

– Syyt olla ilmoittamatta viharikoksista poliisille liittyvät yleisimmin epäluottamukseen viranomaisia kohtaan, viharikosten arkipäiväisyyteen, pelkoon sekä epätietoisuuteen ja tuen tarpeeseen.

Kun viharikoksista uutisoidaan ja niistä keskustellaan somessa, se voi puolestaan helpottaa ilmoituksen tekemistä.

Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa

Myös poliisin resurssit vaikuttavat kirjattujen rikosilmoitukseen määrään. Sillä on väliä, miten poliisi pystyy panostamaan viharikosten tutkimiseen ja tunnistamiseen.

Vuonna 2017 viharikosten kasvun selitti tutkijan mukaan suureksi osaksi se, että Helsingin poliisilaitoksella toimiva vihapuhetutkintaryhmä kirjasi kiihottaminen kansanryhmää vastaan -tapauksia.

– Nyt näistä rikoksista kirjattujen rikosilmoitusten määrä laski kolmasosaan edellisvuoden määristä.

Kolmas selittävä tekijä voi löytyä turvapaikanhakijoiden laskevista määristä.

Vuonna 2018 Suomessa jätettiin 4 548 turvapaikkahakemusta, selviää Maahanmuuttovirasto Migrin tilastoista (siirryt toiseen palveluun). Edellisenä vuonna turvapaikanhakijoita oli yli 5 000.

Tyypillisin uhri irakilainen mies

Suhteellisesti eniten viharikoksista kärsivät Irakin kansalaiset. Seuraavaksi yleisimmin rikoksen uhriksi joutuivat Afganistanin ja Somalian kansalaiset.

Sen sijaan Suomen suurimpiin kansalaisryhmiin, virolaisiin ja venäläisiin, kohdistui huomattavasti vähemmän rikoksia.

Valtaosa viharikosten uhreista oli miehiä. Joka kolmannessa tapauksessa viharikoksen uhrina oli nainen.

grafiikka
Viharikosten epäilty tekijä on usein tuttu. Jani Aarnio / Yle

Nainen joutui yleisimmin kunnialoukkauksen kohteeksi, kun taas mies joutui yleisimmin pahoinpitelyn uhriksi.

Epäillyistä 87 prosenttia oli Suomen kansalaisia ja 75 prosenttia Suomessa syntyneitä.

Helsingissä kirjattiin 27 prosenttia kaikista epäillyistä viharikosilmoituksista. Jos viharikosilmoitusten määrä suhteutetaan kunnan asukaslukuun, yli 11 000 asukkaan kunta Lieksa nousee Helsingin ohi.

Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa tehtiin viharikosilmoituksia enemmän suhteessa siihen, kuinka paljon maakunnassa asuu ulkomaan kansalaisia. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla puolestaan tehtiin viharikosilmoituksia määrällisesti enemmän kuin muissa maakunnissa.

Seksuaalisuuteen liittyviä viharikoksia

Viharikosten uhrit olivat yleisimmin 15–34-vuotiaita, vähiten joukossa oli alle 15-vuotiaita ja yli 55-vuotiaita.

Nuoremmissa ikäryhmissä koetaan enemmän sukupuoleen liittyvää vihapuhetta ja väkivaltaa.

Vuonna 2018 poliisin tietoon tuli 73 rikosilmoitusta, joiden epäiltiin johtuvan seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai poikkeavasta sukupuolen ilmaisusta. Tämä on 13 tapausta eli 22 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Yleisimmin nämä rikokset tapahtuivat baarissa, ravintolassa tai tanssipaikassa.

Miksi nämä yleistyivät, vaikka viharikosten määrä aleni?

– Eri viiteryhmiin kuuluvilla henkilöillä on usein erilainen kynnys ilmoittaa kokemistaan rikoksista poliisille. Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien viharikosten määrän kasvu voi osaltaan johtua tähän ryhmään kuuluvien halukkuudesta ilmoittaa epäillyistä rikoksista poliisille, Jenita Rauta sanoo.