1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koripallo

Kirjastosta urheiluotteluun? Yhden miehen ideasta paisui ilmiö, joka levisi ympäri Suomen – seuraavaksi ehkä ulkomaille

Jo toistakymmentä urheiluseuraa on antanut kausikorttejaan lainattavaksi kirjastoon. Köyhyystutkija pitää mallia hyvänä.

koripallo
Seagullsspelaren Tuukka Kotti med bollen i premiären mot Ura.
Helsinki Seagulls oli Suomessa ensimmäinen urheiluseura, joka antoi joukkueen kausikortteja kirjastoon lainattavaksi. Kuvassa Seagullsin pelaaja Tuukka Kotti.Matti Raivio/All Over Press

Helsinki Seagullsin urheilutoimenjohtaja Toni Leppänen ei osannut arvata, millaisen ilmiön tulikaan aloittaneeksi.

Koripalloseura kertoi lokakuun alussa, että jatkossa Korisliigassa pelaavan Seagullsin otteluita pääsee seuraamaan kirjastosta lainattavalla kausikortilla.

Nyt – vain vajaassa kuukaudessa – idea on levinnyt ympäri Suomen.

Kausikortteja kirjastoihin ovat lahjoittaneet eri sarjatasoilta niin koripallo-, jääkiekko-, salibandy- kuin lentopallojoukkueet. Mukana on sekä naisten että miesten joukkueita.

Vaikka hyvillä ideoilla onkin tapana levitä, on tahti ollut melkoinen.

– Olimme organisaatiossamme yhtä mieltä siitä, että tämä on hyvä ja kokeilun arvoinen idea. Myös kirjasto lähti avoimin mielin mukaan, mutta ei meistä silti kukaan uskonut, että tämä näin suuren suosion saisi, Leppänen hämmästelee.

Ajatus kirjastosta lainattavista kausikorteista syntyi Leppäsen mukaan viime keväänä Seagullsin toimistolla "yllättävänä päähänpistona". Koripallokausi oli tuolloin lopuillaan, joten idea jätettiin muhimaan kesän yli.

Leppänen sanoo, että lainattavilla kausikorteilla seura haluaa tarjota mahdollisimman monelle mahdollisuuden tulla koripallo-otteluun.

Tosin siitäkään ei ole haittaa, jos samalla tulee houkutelleeksi lajin pariin uusia katsojia ja ehkä jopa harrastajia.

– Hienointa olisi, että joku Seagullsin tai minkä tahansa muun urheilujoukkueen matsia katsomaan tullut innostuisi harrastamaan itsekin lajia, Leppänen pohtii.

koripallojoukkue
Toni Leppänen kertoo, että monet mallin omaksuneet urheiluseurat ovat olleet Seagullsiin yhteydessä ja tiedotteissa on muistettu antaa kunniaa myös idean keksijälle. harri fagerholm

Irtiotto pienituloiselle

Köyhyyttä tutkinut Anna-Maria Isola pitää erityisen hienona sitä, että urheiluseurat ovat antaneet kausikorttinsa lainattavaksi nimenomaan kirjastoon.

Kirjastossa käyminen ei leimaa ketään.

– Kirjasto on universaali tila, joka ei katso, käykö siellä rikas vai köyhä, sillä siellä käyvät kaikki. Näin ollen kortin voi käydä lainaamassa tasa-arvoisesti ilman, että tarvitsee todistella tarvitsevansa sitä, Isola sanoo.

Isola työskentelee tutkimuspäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikössä.

Hänen mukaansa urheiluseurojen eleellä voi todella olla vaikutusta pienituloisen ihmisen arkeen.

– Köyhän elämä on usein yksitoikkoista sekä rutiininomaista ja siinä on se ongelma, ettei se katkea mihinkään juhlaan. Ei ottelussa käyminenkään vastaa viikon lomaa, mutta on se kuitenkin irtiotto arjesta, Isola kuvailee.

– Ihmiselle tulee myös kokemus siitä, että hänet kohdataan arvokkaana yksilönä ja että hänen on mahdollista tehdä jotain arjesta poikkeavaa, mitä muillakin.

Tosin isommassa kuvassa yhteiskunnan pitäisi ottaa Isolan mielestä enemmän vastuuta: pienituloisten osallisuus ja yhdenvertaisuus eivät voi olla hyväntekeväisyyden varassa.

Koripallo-ottelu Helsinki Seagulls vastaan Ura Basket.
Seagulls pelaa kotiottelunsa Töölön kisahallissa, joka vetää noin 1200 katsojaa. Seagullsin riveissä pelaavat muun muassa kuvassa olevat Richard Williams ja Tuukka Kotti.Matti Raivio / All Over Press

Urheiluseurojen ele on tärkeä myös symbolisena

Mistä kertoo se, että idea kirjastosta lainattavista kausikorteista on levinnyt niin nopeasti? Isola nostaa esille kolme seikkaa.

Hänen mukaansa ihmiset tiedostavat sen, että on olemassa tiettyjä etuoikeuksia, joihin kaikilla ei ole mahdollisuuksia. Siksi "omasta hyvästä" halutaan jakaa muille.

Toisaalta ihmisten on helppo antaa eteenpäin jotain konkreettista, kuten tässä tapauksessa kausikortteja. Isola vertaa tätä veroihin. Niistä on vaikeampi hahmottaa, mihin ne käytetään.

– Konkreettisen lahjoittaminen on ihmisille tärkeää.

Lisäksi jos katsomossa on kerran tilaa, voi Isolan mukaan ajatella, että urheiluseuroilla tai toimijoilla on ylijäämää, josta on mahdollista jakaa muille. Ja etenkin sellaisille, jotka eivät siihen muuten pääsisi käsiksi.

– Laitetaan resurssit ikään kuin tehokkaaseen ja vaikuttavaan kiertoon.

Muutamilla lainattavilla kausikorteilla ei vielä liikuteta massoja, mutta Isolan mukaan urheiluseurojen ele on hyödyllinen myös symbolisena. Sen avulla julkiseen keskusteluun voi nousta uusia, pienituloisten ihmisten arkeen vaikuttavia oivalluksia ja ideoita.

Halpa keino tehdä, mutta myös saada hyvää

Jos mietitään urheilumarkkinointia, vastaavanlaisia esimerkkejä ei tule Jyväskylän ammattikorkeakoulussa urheiluliiketoiminnan lehtorina työskentelevän Aila Ahosen mieleen.

Ahonen pitää ideaa lainattavista kausikorteista hyvänä markkinointikeinona seuran imagon kannalta.

– Tällä tavoin tarjotaan useille ihmisryhmille mahdollisuus tutustua lajiin, ja eihän tämä varmastikaan maksa paljoa – muutaman kausikortin kun laittaa kirjastoon.

Ahonen ei näe, että seurat voisivat tässä jollain tavalla hävitä.

Ja kuten Helsinki Seagullsin urheilutoimenjohtaja Toni Leppänen toteaa, palaute lainattavista kausikorteista on ollut pelkästään myönteistä.

Se ei Ahosen mukaan ole mitenkään poikkeuksellista, että urheiluseurat pyrkivät tekemään hyvää. Hyväntekeväisyyttä eri seuroissa on tehty paljon jo aiemminkin.

koripallojoukkue
Mitä mullistuksia miehellä on seuraavaksi mielessä? Tähän urheilutoimenjohtaja Toni Leppänen ei vielä osaa vastata. – Katsotaan, hän naurahtaa.harri fagerholm

Viime aikoina on keskustelu myös siitä, minkälaisia yhteiskunnallisia vaikuttajia urheiluseurat ovat. Pitäisikö niiden ottaa enemmän kantaa vai ei? Esimerkiksi jääkiekon SM-liigajoukkueet Ilves ja TPS pelaavat ensi lauantaina Pride-teemaisessa ottelussa.

– Mielestäni urheiluseuroilla on iso merkitys tällaisissa kysymyksissä, sanoo Ahonen.

Hänen mukaansa suomalaiset ovat "urheiluhullua kansaa" ja siksi urheiluseurat saavat äänensä helposti kuuluviin.

– Ei tarvitse miettiä kuin maahanmuuttokysymyksiä, niin kyllähän urheilu on yksi parhaista yhteiskuntaan sopeuttajista esimerkiksi nuorten ja lasten kohdalla.

Leviääkö malli ulkomaille?

Vaikka kirjastot eivät enää hetkeen ole olleet pelkästään kirjoja varten, on yhteistyö urheiluseurojen kanssa monella tapaa uutta. Siitä on innostunut myös Helsingin kaupunki.

Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan johtaja Tommi Laitio on nimittäin ollut Seagullsiin yhteydessä.

Laitio vierailee parhaillaan Yhdysvalloissa, jossa hän aikoo esitellä urheiluseuran ja kirjaston välistä yhteistyötä kaupunkikehityksen konferenssissa.

Voi olla, että Seagullsin Leppänen tuli keksineeksi mallin, josta häntä kiitellään vielä Suomen rajojen ulkopuolellakin.

Voit keskustella aiheesta tämän jutun alla tänään torstaina kello 18 asti.

Lue seuraavaksi