Hei, etkö ymmärrä selvää suomea? Kuulut ehkä Suomen suurimpaan kielelliseen vähemmistöön

Mikä erottaa yleiskielen, virastokielen ja kaunokirjallisuuden selkosuomesta? Vertaile esimerkkejä.

selkokieli
selkokieli-aapo-tekstilla.jpg
Seitsemän veljeksen Aapo lausuu artikkelin lopussa viisaita sanoja. Miten muokkaisit tekstin selkosuomeksi? Kirjoita oma ehdotuksesi jutun kommentteihin. Ylen arkisto.

Tavallinen suomen yleiskieli on liian vaikeaa isolle osalle Suomen asukkaista.

650 000–750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä, jotta selviäisi arjesta. Selkokieltä tarvitsevia on siis enemmän kuin Helsingissä on asukkaita.

Määrä on Selkokeskuksen mukaan kasvussa. (siirryt toiseen palveluun)

Keitä he ovat? Maahanmuuttajia, muistisairaita, kehitysvammaisia, lukihäiriöisiä, afaatikkoja, ADHD:sta tai autismin kirjon häiriöistä kärsiviä. Monet muutkin hyötyisivät selkokielestä.

Jos ihminen ei ymmärrä kieltä, hänen on vaikea hallita omaa elämäänsä.

Voit vertailla tässä artikkelissa kolmea tavallista suomenkielistä tekstiä selkokielisiin versioihin.

Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä kertoo kahden ensimmäisen esimerkin jälkeen, miten ja miksi tekstiä on muutettu. Esimerkit ovat virastokieltä ja yleiskieltä.

Kaunokirjallinen ote on Eve Hietamiehen romaanista Yösyöttö. Selkomukauttaja Hanna Männikkölahti on mukauttanut romaanin selkosuomeksi. Hän kommentoi tekstiä esimerkin jälkeen.

Miten selkokieltä sitten kirjoitetaan?

Älä kirjoita mitään turhaa. Selitä vaikeat sanat. Kirjoita lyhyitä lauseita ja virkkeitä. Älä käytä lauseenvastikkeita tai muita vaikeita rakenteita. Suosi arkikieltä.

Tee tekstistä visuaalisesti helppolukuista.

Jos haluat nähdä seuraavien esimerkkien selkotaiton, lue juttu tietokoneelta. Selkorivityksen periaatteet (siirryt toiseen palveluun)eivät välttämättä toteudu mobiililaitteella.

1. Virastokieli. Miksi sen pitää olla niin hankalaa?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Sopeutumisvalmennuskurssille tehdyn matkan kustannuksista ei makseta korvausta, koska selvityksen mukaan kurssille ei ole hakeuduttu lääkärin lähetteellä. Sairausvakuutuslain mukaan matkakorvaus sopeutumisvalmennuskurssille myönnetään vain, jos sopeutumisvalmennuskurssille hakeutuminen perustuu lääkärin lähetteeseen. Lisäksi edellytetään, että kurssiin sisältyy lääkärin tai sairausvakuutuslaissa tarkoitetun muun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa hoitoa, tutkimusta tai hoidon opastusta.

Kelan verkkosivut aiemmin: Alle 16-vuotiaiden vammaistuki

Matkoja sopeutumisvalmennus­kurssille ei korvata, koska olet hakeutunut kurssille ilman lääkärin lähetettä.

Kelan verkkosivut: Alle 16-vuotiaiden vammaistuki

Leealaura Leskelä, Selkokeskus:

Selkoversio on kirjoitettu suoraan lukijalle eli matkakorvausta hakevalle ihmiselle. Näkökulma ei ole viranomaisen eikä tekstin kirjoittajan vaan hakijan.

Kantavana ajatuksena tässä on informaation vähentäminen ja kaiken ylimääräisen sisällön karsiminen. Selkokieltä tarvitsevalle lukijalle lukeminen on yleensä iso ponnistus. Tekstin pitää siksi olla mahdollisimman lyhyt.

Virastokielen ei pitäisi olla koskaan vaikeaa. Tekstin olisi voinut yleiskielelläkin kirjoittaa helpommin.

Vaikeaa kieltä ja vaikeita tekstejä on tietysti olemassa, esimerkiksi tieteen kieli on vaikeaa. Sitä kirjoitetaan toisille asiantuntijoille, ja se on kehittynyt välittämään tieteellistä, käsitteellistä ja vaikeaa asiaa.

Mutta virastokieltä ei ole tarkoitettu toisille asiantuntijoille tai tutkijoille, vaan tavallisille kansalaisille, mattimeikäläisille.

Siksi virkakielen tulee noudattaa hallintolain 9:ttä pykälää: virkakielen on oltava selkeää, asiallista ja ymmärrettävää.

Ehkä selkoversion lopussa voisi olla lause: Päätöksemme perustuu sairausvakuutuslakiin. Tällä tavalla selkolukija saisi tiedon, että päätöksen taustalla on tietty laki, jota viranomainen noudattaa.

2. Yleiskieli. Hyväkin yleiskieli on monelle liian vaikeaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

AMMATTITUTKINTO


Ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattilaiselta edellytettävä ammattitaito. Henkilö, jolla on jo ammattialan perustutkinto tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi noin kolmen vuoden työkokemus, pystyy suorittamaan ammattitutkinnon. Arviointiasteikko ammattitutkinnoissa on hyväksytty/ hylätty. Esimerkki ammattitutkinnosta on taloushallinnon ammattitutkinto.

Porvoon kauppaoppilaitoksen Tie näyttötutkintoon -opas

AMMATTITUTKINTO


Ammattitutkinnolla osoitat,
että sinulla on jonkin työn tai alan ammattitaito.
Kun olet tehnyt ammattitutkinnon,
olet pätevä ammattilainen.

Voit tehdä ammattitutkinnon,
jos olet tehnyt saman alan perustutkinnon
tai jos olet saanut riittävät tiedot työstä muulla tavalla.
Lisäksi sinulla täytyy olla
noin kolmen vuoden kokemus työstä.

Ammattitutkinnon arvostelu on hyväksytty tai hylätty.
Et saa ammattitutkinnosta arvosanaa.

Ammattitutkinnon voi tehdä monella alalla.
Esimerkiksi taloushallinnossa,
kuljetusalalla tai tekniikan alalla
voi tehdä ammattitutkinnon.

Selkomukautus: Selkokeskus

Leealaura Leskelä, Selkokeskus:

Hyväkin yleiskieli on 11–14 prosentille kansalaisista liian vaikeaa. Selkokielen käyttämisen syy ei siis ole se, että yleiskieli olisi jotenkin viallista.

Tässä esimerkissä selkoversio on huomattavasti pidempi kuin yleiskielinen teksti. Niin käy usein silloin, kun teksti sisältää paljon käsitteitä ja abstrakteja sisältöjä, joita pitää avata.

Tavoitteena on kuitenkin aina lyhentää tekstiä ja karsia pois kaikki, mikä vain voidaan.

Selkoversion toinen kappale alkaa pitkällä virkkeellä. Näin pitkät virkkeet eivät ole hyviä selkokielessä.

Tämä olisi voitu muotoilla myös siten, että kaksi sivulausetta olisi erotettu pilkulla ja päälause (Voit tehdä ammattitutkinnon) olisi toistettu toisen sivulauseen alussa. Se olisi kuitenkin pidentänyt tekstiä entisestään. Siksi tässä on tehty kompromissi.

3. Kaunokirjallisuus. Selkokirjallisuus on ovi lukemisen maailmaan

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

- Päivää ja anteeksi, että häiritsen, mutta pitäisi puhua teidän vaimonne kanssa, sanoin ja tunsin itseni idiootiksi, miltä tietysti näytinkin. Poika huusi kuin hinaaja jostain takin kätköistä, seisoin aamutossuissa pakkasessa, paniikki paistoi naamasta. Mies tuijotti, mittaili, vilkaisi olkansa yli. - Anna… Nainen tuli ovelle, pyyhki märkiä käsiä housuihinsa. Oli ollut tiskaamassa. Tajusi hetkessä tilanteen. - Senkin hölmö. Päästä se sisään. Pienen vauvan kanssa pakkasessa, Anna sanoi ja mulkaisi miestään, joka antoi tietä mutta perääntyi vain metrin. Tiesin, mitä se mietti. Tiesin senkin, että se oli ammatiltaan poliisi. Koko taloyhtiö puhui siitä, että on turvallista, kun poliisi asuu samassa rivitalossa.

Eve Hietamies: Yösyöttö

- Päivää ja anteeksi, että häiritsen.
Minun pitäisi puhua vaimonne kanssa, minä sanoin.
Tunsin itseni idiootiksi.
Minulla oli jalassani vain aamutossut,
ja takkini sisällä oli huutava vauva.
Mies tuijotti minua ja katsoi sitten taakseen.
- Anna… se kutsui vaimoaan.
Nainen tuli ovelle
ja ymmärsi heti tilanteen.
- Senkin hölmö!
Päästä ne sisälle, se sanoi miehelleen.
Mies jäi eteiseen seisomaan,
kun minä ja vauva menimme sisälle.
Tiesin, että se oli ammatiltaan poliisi.

Selkomukauttaja: Hanna Männikkölahti

Selkomukauttaja Hanna Männikkölahti:

Kaunokirjallisuuden mukauttaminen on luovempaa kuin asiatekstin mukauttaminen. Mukauttaja tulkitsee itse, mikä on tärkeää ja mitkä asiat voi poistaa.

Tavallaan kaunokirjallisuuden mukauttaminen on helpompaa ja nopeampaa, sillä suuri osa mukauttamisesta on yksityiskohtien poistamista. Tärkeitä termejä ei selitetä niin monisanaisesti kuin asiateksteissä.

On kuitenkin mietittävä tarkkaan, kuinka paljon tekstiä voi lyhentää ja muuttaa menettämättä kirjailijan ääntä ja tyyliä.

On tärkeää hahmottaa kirjan ydinjuoni ja tärkeimmät henkilöhahmot ja keskittyä niihin. On myös tärkeää, että kirjan tunnelma säilyy samana.

Sen vuoksi merkitsen huolellisesti ne kohdat, jotka huvittavat tai koskettavat minua.

Kun mukautin Juurihoitoa ja Tuntematonta Kimi Räikköstä, katsoin paljon Pitääkö olla huolissaan -tv-sarjaa, koska halusin kuulla, miten kirjailijat Miika Nousiainen ja Kari Hotakainen puhuvat.

Minkä tahansa romaanin voin periaatteessa mukauttaa selkokielelle eli selkomukauttaa, mutta lopputulos ei välttämättä olisi kovin hyvä. Tuntematon sotilas olisi haastava, koska siinä on paljon henkilöitä ja erilaisia murteita.

Miksi selkokieltä tarvitaan?

Jos ihminen ei ymmärrä kieltä, hänen on vaikea hallita omaa elämäänsä.

Jos hän ei ymmärrä viranomaisten päätöksiä, esimerkiksi toimeentulotukea voi jäädä käyttämättä. Hän ei välttämättä osaa myöskään hakeutua palveluihin.

Varsinkin julkisten palveluiden pitäisi olla tasa-arvoisesti kaikkien kansalaisten ulottuvilla.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (siirryt toiseen palveluun)tuli voimaan huhtikuussa 2019.Selkokieli mainitaan hallituksen esityksen perusteluissa, ei vielä lakipykälissä. Selkokieli on nyt ensimmäistä kertaa myös hallitusohjelmassa. (siirryt toiseen palveluun)

Kieli liittyy kaikkeen ihmisen elämässä: ihmissuhteisiin, työhön, oppimiseen, vapaa-aikaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Pahimmillaan ihminen voi syrjäytyä yhteisöstä ja yhteiskunnasta, jos hän ei ymmärrä kieltä. Selkokieli voi estää syrjäytymistä. (siirryt toiseen palveluun)

Kokeile itse selkomukauttamista

Alla on Aapon sitaatti Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Kirjoita kommentteihin, miten kirjoittaisit sen selkokielellä.

Katso lopuksi selkomukauttajien kirjoittama versio.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

– Mutta jo on aika viisastua, aika on panna kaikki halut ja himot järjen ikeen alle ja etunenässä tehdä se, joka tuo hyötyä, vaan ei sitä joka makealle maistuu.

Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä

– Mutta on jo aika viisastua.
On aika tehdä sitä, mistä on hyötyä,
eikä vain huvitella.

Selkomukauttajat: Pertti Rajala ja Helvi Ollikainen

A-studio ti 5.11. klo 21.00: Työelämä ja selkosuomi. Esimerkkitapauksena bussifirma Nobina Oy. Voit katsoa jutun Areenasta.

Studiossa keskustelemassa Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä sekä maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinomisteriöstä. Ohjelman juontaa Heikki Ali-Hokka.

Artikkelin pääkuva on peräisin Seitsemän veljestä -sarjasta. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

Lue myös jatkojuttu: “On aika lopettaa sekoilu ja ottaa järki käteen” – Katso, miten Ylen lukijat mukauttivat Seitsemää veljestä selkokielelle