Kännyköiden kierrätys olisi helppo tapa torjua ilmastonmuutosta, mutta puhelimet jäävät lojumaan nurkkiin – nyt niille ehdotetaan panttimaksua

Aalto-yliopiston professori Ari Jokilaakso purki iPhonen ja kertoi, mitä kaikkea kierrätettävää se pitää sisällään.

Ilmasto-Jenni
Professori Ari Jokilaakso pitää kädessään avattua älypuhelinta.
Kännyköiden panttijärjestelmä vaatisi Aalto-yliopiston professorin Ari Jokilaakson mukaan riittävästi palautuspisteitä, toimivan lainsäädännön ja kuluttajille porkkanan, jotta järjestelmä olisi houkutteleva.Antti Haanpää / Yle

Kännykän vieminen kierrätykseen on helppo ekoteko, mutta vain harva älypuhelin lopulta päätyy sinne.

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräystä ja kierrätystä organisoivasta Elkeristä arvioidaan, että noin 100 000 puhelinta viedään vuosittain kierrätykseen ja uudelleenkäytettäväksi lähtee arviolta 300 000. Suomessa myydään vuosittain noin kaksi miljoonaa puhelinta.

Toisin sanoen kahdeksan puhelinta kymmenestä ei päädy kierrätykseen.

Mitä enemmän puhelimia kierrätetään, sitä vähemmän metallien louhimiseen tarkoitettuja uusia kaivoksia maailmalla tarvitaan. Tämä taas on hyvä asia ilmaston kannalta. Lähes kaikki älypuhelimen metallit ovat kierrätettävissä.

Kännyköiden kierrättämiselle ei ole periaatteessa mitään estettä. Kännyköille tarkoitettuja SER-kierrätyspisteitä on ympäri maata, iso osa kaupoista ottaa vastaan elektroniikkaromua ja erilaiset yritykset ostavat käytettyjä puhelimia myytäväksi eteenpäin.

Aalto-yliopiston metallurgian professorin Ari Jokilaakson mukaan tämä ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan uusia keinoja kierrättämisen parantamiseksi.

Hän ehdottaa uutta panttijärjestelmää kännyköille.

Sen aikaansaaminen vaatisi hänen mukaansa riittävästi palautuspisteitä, toimivan lainsäädännön ja kuluttajille porkkanan, jotta järjestelmä olisi houkutteleva.

– Nykyisellään siinä (kierrätyksessä) on oma vaivannäkönsä puhtaan omantunnon saamiseksi. Pitää miettiä erikseen, mistä löydän kierrätyspisteen ja milloin menen sinne, kun taas pullonpalautuksessa tätä ei tarvitse miettiä, Jokilaakso sanoo.

Suuria summia palautuksella tuskin tienaisi, arvelee Jokilaakso. Hänen mukaansa panttijärjestelmän luominen olisi joka tapauksessa ehdottoman tärkeää, mutta vielä toistaiseksi merkkejä sellaisesta ei ole ilmassa.

Aalto-yliopiston metallurgian professorin Ari Jokilaakso purkaa kännykän osiin.
Aalto-yliopiston metallurgian professorin Ari Jokilaakso purkaa kännykän osiin. Ensin irrotetaan ruuvit.Antti Haanpää/Yle

Ensin saatava ihmisten luottamus

Käytettyjä puhelimia huoltavan ja myyvän Swappien perustajan, toimitusjohtaja Sami Marttisen mukaan kaikki järjestelmät älypuhelinten hiilijalanjäljen pienentämiseksi ovat tervetulleita. Hän suhtautuu kuitenkin epäilevästi siihen, kuinka hyvin panttijärjestelmä voisi käytännössä toimia.

– Siinä pitäisi ainakin olla merkittävä korvaus kuluttajalle. Älypuhelinta on hankala verrata palautuspulloon, koska puhelimeen liittyy paljon muitakin merkityksiä kuin pelkkä viestintä.

Elkerin keräysverkoston ja kierrätyksen operatiivinen päällikkö Juha-Pekka Lappi ei suoralta kädeltä innostu panttiehdotuksesta. Hänen mukaansa pienelektroniikan kierrätys toimii Suomessa nykypäivänä suhteellisen hyvin. Näin myös kännyköiden suhteen, vaikka tiedossaolevat kierrätysmäärät ovat myyntilukuihin verrattuna pieniä.

– Limupullo saattaa olla sinulla kotona viikon, mutta puhelinta käytetään vuosi tai kaksi. Miten pantti käytön jälkeen enää tunnistettaisiin, ehkä sarjanumerosta? Mikä vaikutus sillä olisi kaupalle? pohtii Lappi.

Hänen mukaansa suurin ongelma älypuhelinten kierrättämättömyydessä ovat tietoturvakysymykset. Ihmiset jättävät puhelimensa pöytälaatikkoon, koska pelkäävät tietojensa vuotavan vääriin käsiin.

– Ensin pitäisi saada ihmisten luottamus siihen, että toiminta on turvallista. He tietävät kyllä, mihin elektroniikan voi palauttaa, sanoo Lappi.

Aalto-yliopiston metallurgian professorin Ari Jokilaakso purkaa kännykän osiin.
Aalto-yliopiston metallurgian professorin Ari Jokilaakso purkaa kännykän osiin.Antti Haanpää/Yle

Maailman metallit eivät riitä

Älypuhelimet sisältävät noin 40:tä eri ainetta. Suurin osa niistä on erilaisia metalleja, joista osa on harvinaisia maametalleja.

– Kultaa on esimerkiksi puhelimessa 10 milligrammaa. Jos puhelimia valmistetaan 1,5 miljardia kappaletta vuodessa niin silloin kullan tarve on useita tonneja, selvittää Aalto-yliopiston professori Ari Jokilaakso.

Kierrätettäväksi tarkoitetun puhelimen akku irrotetaan, loput ainesosat murskataan ja erotellaan. Näin niistä saatavia materiaaleja voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamisessa.

Jokilaakson mukaan noin viidesosa 50 miljoonan tonnin sähkö- ja elektroniikkaromusta saadaan tällä hetkellä globaalisti kiertoon. Määrä ei ole lähellekään sitä, että se voisi auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Jos haluttaisiin vaikuttaa ilmastonmuutokseen kännyköiden ja muun elektroniikan suhteen, niin niiden määrän kasvu pitäisi jäädyttää nykyiselleen, koska kasvu luo valtavasti metallien tarvetta. Nyt ei ole maailmassa niin paljon kaivoksia, että ne voisivat sitä tarvetta tyydyttää, Jokilaakso sanoo.

Tee ilmastoteko ja käytä puhelinta pitempään

Nykyisellään älypuhelinta käytetään keskimäärin pari vuotta. Älypuhelimen käyttöikää voi pidentää jopa kymmeneen vuoteen asti, muistuttaa Swappien toimitusjohtaja Sami Marttinen.

Hänen mukaansa kuluttajilla on harhaluuloja sen suhteen, mitä älypuhelimen osia kannattaa korjata. Jopa vähän vääntyneet tai emolevyltään vahingoittuneet puhelimet voivat olla korjattavissa. Akun vaihtaminen taas tuo nopeutta hitaalla käyvään puhelimeen.

– Akut ovat hyvin kuluva osa ja osittain sen vuoksi puhelin voi hidastella. Juuri tätä hidastelua osa pitää merkkinä siitä, että tarvitaan uusi puhelin tai muistin täyttymisen takia hankitaan uusi. Kun puhelimen käyttöikä on näin lyhyt niin senkin takia uusiokäyttäminen ja kierrätys on hyvin tärkeää.

Puhelimessa on erilaisia kalvoja. Siitä voi kierrättää melkein kaikki osat.
Puhelimesta voi kierrättää melkein kaikki osat.Antti Haanpää/Yle

Ota nämä täsmävinkit talteen:

  • Käytä puhelinta mahdollisimman pitkään ja vie se sen jälkeen kierrätykseen. Puhelimen voi kierrättää minkä tahansa niitä myyvän liikkeen kautta tai sen voi viedä esimerkiksi SER-kierrätyspisteeseen.
  • Osta uuden sijaan käytetty ja huolettu älypuhelin.
  • Saat pidennettyä puhelimen käyttöikää lataamalla sen oikein. Unohda siis yön yli lataaminen! Älypuhelinta ei kannata ladata koskaan aivan täyteen, eikä päästää täysin tyhjäksi. Lataa puhelinta vähän kerrallaan, aina kun mahdollista niin, että virtataso olisi 45-75 prosentin välillä.
  • Jos puhelin hidastelee, vaihda akku.
  • Suojaa puhelimen näyttö panssarilasilla ja hanki puhelimeen kuoret.

Lue myös:

Osma Naukkarinen kieltäytyy käyttämästä älypuhelinta päästöjen takia – Jos käyttäisimme kännykkää edes vuoden pidempään, päästöt vähenisivät miljoonan auton verran

Keskustelu on auki 7.3. klo 23.00 asti.

Lue lisää:

Osma Naukkarinen kieltäytyy käyttämästä älypuhelinta päästöjen takia – Jos käyttäisimme kännykkää edes vuoden pidempään, päästöt vähenisivät miljoonan auton verran

Tämä juttu on osa Ilmasto-Jenni-sarjaa, jossa Jenni Frilander etsii (ja löytää) kahdeksan tapaa torjua ilmastonmuutosta ja ilmastoahdistusta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ilmasto-Jennin banneri