Suomelle jälleen uusia kehotuksia saamelaisten aseman parantamiseksi – ulkoministeriö: “Asia otetaan huolelliseen tarkasteluun”

Euroopan neuvoston neuvoa-antava komitea vaatii Suomelta välittömiä toimenpiteitä muun muassa Saamelaiskäräjien vaaliluettelokysymyksen ratkaisemiseksi.

vähemmistöt
Anáraš, mááccuh, inarinsaame, Sámediggi, Saamelaiskäräjät
Arkistokuva Saamelaiskäräjien täysistunnosta.Linda Tammela / Yle

Euroopan neuvoston neuvoa-antava komitea ottaa torstaina julkaistussa raportissaan kantaa Suomen saamelaisasioihin. Raportissa arvioidaan, kuinka kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva kansainvälinen sopimus (siirryt toiseen palveluun) on toimeenpantu Suomessa.

Suomi on saanut viime aikoina useita kehotuksia saamelaisten aseman parantamiseksi. Viimeisimpänä Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio kehotti syyskuussa valtiota lisäämään saamelaiskulttuurin tuntemusta valtaväestön keskuudessa.

YK:n ihmisoikeuskomitea puolestaan julkaisi alkuvuodesta kaksi ratkaisua Suomen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä Saamelaiskäräjien vaaliluetteloa koskevassa asiassa ja kehotti, että Suomi muuttaa saamelaiskäräjälakia niin, että äänioikeuden määrittely kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta.

Nyt Euroopan neuvoston neuvoa-antava komitea kehottaa Suomea ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin Saamelaiskäräjien vaaliluettelokysymyksen ratkaisemiseksi sekä saamelaisten osallistumisoikeuksien vahvistamiseksi päätöksenteossa.

Komitea kehottaa Suomen viranomaisia kehittämään saamelaisten vaaliluettelon merkitsemisjärjestelmää yhteistyössä saamelaisten kanssa.

– On löydettävä ratkaisu, jossa vähemmistöön kuuluvien henkilöiden itseidentifikaatioon liittyvä oikeus on tasapainossa sen kanssa, että alkuperäiskansoilla on kollektiivinen oikeus päättää omien itsehallintorakenteidensa jäsenyydestä, neuvoa-antava komitea toteaa.

Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutuminen on puhuttanut Suomessa jo pitkään. Vaaliluetteloon kuuluvat henkilöt voivat sekä asettua ehdolle että äänestää saamelaisten itsehallintoelimen, Saamelaiskäräjien, vaaleissa.

Ensikädessä henkilöiden hyväksymisestä vaaliluetteloon päättää Saamelaiskäräjät, mutta sen päätöksistä on mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Järjestelmä on herättänyt keskustelua myös tänä syksynä muun muassa sen jälkeen, kun korkein hallinto-oikeus hyväksyi saamelaiskäräjävaalien yhteydessä vaaliluetteloon henkilöitä, joita Saamelaiskäräjät ei itse ollut pitänyt saamelaisina.

Lisää viranomaiskoulutusta, rahoitusta ja yhteistyötä

Suomalaisia viranomaisia kehotetaan Euroopan neuvoston neuvoa-antavan komitean toimesta myös vahvistamaan Saamelaiskäräjien osallistumisoikeuksia sekä lainsäädännön että käytännön tasolla esimerkiksi varmistamalla Saamelaiskäräjille tarvittavat resurssit.

Viranomaisille esitetään järjestettäväksi koulutusta Saamelaiskäräjiä koskevan neuvotteluvelvoitteen (siirryt toiseen palveluun) oikeasta tulkinnasta.

Lisäksi komitea kehottaa viranomaisia varmistamaan yhteistyössä saamelaisten kanssa, että saamelaisalueen käytöstä tehtävät päätökset eivät vaikuta kielteisesti saamelaisten mahdollisuuksiin ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan. Myös ILO 169 -alkuperäiskansasopimuksen sekä pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioinnissa kehotetaan etsimään yhteisymmärrystä.

Neuvoa-antava komitea kehottaa Suomen valtiota lisäksi varaamaan rahoitusta lakisääteisiin saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä vahvistamaan saamenkielistä opetusta kiinnittäen erityistä huomiota kielipesiin, etäopetukseen ja opettajakoulutukseen.

Suosituksia myös karjalaisten, romanien ja suomenruotsalaisten osalta

Tuoreessa raportissa käsitellään lisäksi karjalaisten, romanien ja suomenruotsalaisten tilannetta.

Komitea muun muassa kehottaa viranomaisia varmistamaan ruotsinkielisille terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja äidinkielellään sekä virallistamaan vuoropuhelunsa karjalankielisten edustajien kanssa, jotta heidän suojelunsa vahvistuu kansallisessa lainsäädännössä.

Viranomaisia kehotetaan myös tehostamaan työtä romani- ja karjalan kielen elvyttämiseksi edistämällä aktiivisesti niiden äidinkielen opetusta kouluissa.

Sopimus sitoo oikeudellisesti sen ratifioineita maita – Suomen ulkoministeriö odottaa vielä lopullista päätöslauselmaa

Neuvoa-antavan komitean torstaina 31.10.2019 julkaistu raportti (siirryt toiseen palveluun) koskee Euroopan neuvoston Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen (Framework Convention for the Protection of National Minorities FCNM (siirryt toiseen palveluun)) toteutumista Suomessa.

Sopimus sitoo oikeudellisesti sen ratifioineita maita. Suomi on ollut sopimuksen osapuoli sopimuksen voimaantulovuodesta 1998 saakka. Nyt julkaistu raportti on osa sopimuksen täytäntöönpanon jatkuvaa seurantaa.

– Suositukset liittyvät sopimusvelvoitteiden täytäntöönpanoon, joten luonnollisesti ne otetaan huolelliseen tarkasteluun ja niiden täytäntöönpanoon pyritään, kertoo ulkoministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikönpäällikkö Krista Oinonen.

Euroopan neuvoston ministerikomitea arvioi sopimuksen toteutumista neuvoa-antavan komitean avustuksella. Näin ollen neuvoa-antavan komitean raportti jatkaa Euroopan neuvostossa matkaansa vielä raportoijakomitean kautta ministerikomiteaan, jossa hyväksytään lopullinen päätöslauselma puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa.

Ministeriö aikoo vielä odottaa lopullista päätöslauselmaa, joka annettaneen loppuvuodesta, ja tiedottaa sitten asiasta tarkemmin, kertoo Krista Oinonen.

Suomen valtio on voinut kommentoida neuvoa-antavan komitean raporttiluonnosta ennen sen julkaisua. Englanninkielisiin kommentteihin voi tutustua täällä (siirryt toiseen palveluun).

Puiteyleissopimukseen voi tutustua tarkemmin ulkoministeriön verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun).

Voit keskustella aiheesta kello 17 saakka.