Pappi ja patruuna paaluttivat peruskoulun Suomeen – Kansalaisjärjestöjen merkitys on unohdettu koulu-uudistuksen syntytarinasta

Nuorisopastorin ja nahkatehtailijan Kiukaisten kokeilukoulussa luotiin pohjaa peruskoululle jo 1950-luvulla. Miehet levittivät uudistuksen koko Suomeen.

peruskoulu
Mutokuvien esittelyä.
Onni Niemen ja Aarne Hellemaan muotokuvat ovat tallessa Kiukaisten koulussa. Anneli Savolainen ja Markku Niemi muistelevat koulu-uudistajia.Jari Hakkarainen / Yle

Yleinen käsitys on ollut että peruskouluun siirtyminen 1970-luvulla oli valtiojohtoinen Ruotsista lainattu projekti. Käsitys romutetaan Markku Niemen kirjassa Peruskoulun unohdetut alkuunpanijat.

Kirjan päähenkilöt ovat Satanahka Oy:n omistaja Aarne Hellemaa ja entinen Harjavallan nuorisopastori Onni Niemi. Miehet perustivat Satakuntaan Kiukaisiin kokeiluoppikoulun vuonna 1956.

– Se oli ensimmäinen oppikoulun pohjalle perustunut kokeilukoulu ja se lähti liikkeelle paikallisen nahkatehtailijan eli valistuneen patruunan esityksestä, Markku Niemi sanoo.

Friitalan nahkatehtaan perustajan Arthur Hellmanin poika Aarne Hellemaa oli kiinnostunut Kiukaisten kehittämisestä hankittuaan paikallisten tilallisten omistaman nahkatehtaan osake-enemmistön.

400 työntekijää pienellä paikkakunnalla työllistäneen tehtaanpatruunan sana myös painoi ja tahdolla oli vaikutusta.

Aarne Hellemaa
Aarne Hellemaa oli käynyt oppikoulun ja valmistui diplomi-insinööriksi. Hänen mielestään oppikouluun oli lisättävä käytännön opetusta.Markku Niemen kokoelma

Kansanvalistus alkoi kansalaisopiston perustamisella. Sen vt. johtajaksi löytyi opetusalasta kiinnostunut Harjavallan nuorisopastori Onni Niemi.

Niemi oli opintojensa yhteydessä kuullut kouluhallituksen pääjohtajana toimineen Arvi Poijärven luentoja ja sai siitä herätteitä uudenlaiseen kouluun.

Suomen koulutetut joukot olivat pienet, ja Poijärvi oli diplomi-insinööri Aarne Hellemaan tuttu jo opiskeluajan laulukuorosta. Poijärvi kutsuttiin Kiukaisiin kuultavaksi ja kouluidea täsmentyi.

Tuumasta siirryttiin toimeen omalla ja vekselirahoituksella. Koulu aloitti vuokratiloissa, mutta pian rakennettiin uudet koulurakennukset.

Kaikille mahdollisuus oppikouluun

Rinnakkaiskoulujärjestelmässä lapset kävivät seitsemänluokkaisen kansakoulun. Ne, joilla oli lukupäätä ja taloudellisia mahdollisuuksia pääsivät neljänneltä luokalta oppikouluun. Oppikoulut olivat pääasiassa yksityiskouluja.

Onni Niemi
Onni Niemi tuli koulumaailmaan nuorisopastorin paikalta. Kristilliset arvot kannustivat häntä koulu-uudistukseen.Markku Niemen kokoelma

Uudistajien ajatuksena oli, että kaikilla olisi mahdollisuus käydä oppikoulua, ja että sen tulisi vastata enemmän käytännön vaatimuksiin.

– Hellemaa oli omiin kokemuksiinsa nojaten sitä mieltä, että koulu pitää tuoda lähemmäksi käytännön elämää. Kiukaisten kokeiluoppikouluun tuli perinteisen oppikoulun oheen kaupallinen ja tekninen linja, Markku Niemi kertoo.

Kiukaisissa kokeiltiin jo kansa-, kansalais -ja oppikoulun yhdistämistä 1950-luvulla, jo ennen kuin valtion Kouluohjelmakomitea sai valmiiksi mietinnön yhtenäiskouluun siirtymisestä.

Vuonna 1959 valmistunut mietintö hyväksyttiin täpärästi. Tasan menneessä äänestyksessä komitean puheenjohtajana toimineen Reino Oittisen (sd.) ääni ratkaisi.

Vasemmisto kannatti ja oikeisto vastusti peruskoulua. Keskustassa oltiin molempaa mieltä.

Peruskoulu-uudistus jämähti vuosikymmeneksi.

Paikkakuntalaiset hyljeksivät koulua

Kiukaisten oppikoulua vastustettiin paikkakunnalla. Lapset laitettiin mieluummin naapurikuntiin kuin patruunan kouluun.

Onni Niemi oli muistellut, kuinka eräskin isäntä, jonka lapset kävivät naapurikunnassa oli sitä mieltä, ettei kaikkien “räkänokkien” tarvitse oppikoulua käydä.

Myös paikalliset kansakoulunopettajat taktikoivat koulua vastaan antamalla muihin oppikouluihin hakeutuville parhaat lähtöpisteet.

Oppilaspulan takia Kiukaisten koulu avattiin ulkopaikkakuntalaisille. Oppilaita tuli eri puolilta Suomea ja heille järjestettiin asunnot. Moni muuten yleissivistävää koulutusta paitsi jäänyt sai uuden mahdollisuuden.

Koululaisia Kiukaisten koulusta
Kiukaisten kouluun tuli oppilaita eri puolilta Suomea.Markku Niemen kokoelma

Ensimmäisenä lukuvuonna oppilaita oli 58, mutta muutamassa vuodessa määrä nousi noin kolmeen sataan.

Koulu toimi aluksi viisiluokkaisena, mutta sitten tarvittiin myös lukio. Lupaa ei meinannut hellitä, mutta tehtailija Aarne Hellemaa käytti verkostojaan. Valtioneuvosto kokoontui loma-aikana ylimääräiseen kokoukseen, jonka ainoana asiana oli Kiukaisten koulun laajentumislupa kahdeksanluokkaiseksi. Se myönnettiin 9.7.1957.

Turun silloisessa yksityisessä yliopistossa Hellemaata kuunneltiin nöyrästi ja hänen aikomuksiaan tuettiin. Friitalan nahkatehtaan perustanut suku oli lahjoittanut yliopistolle huomattavia summia rahaa.

Koulu-uudistajat näkivät myös opettajien koulutustarpeet. Turun yliopisto saatiin mukaan peruskoulun opettajakoulutukseen. Rauman seminaarissa järjestettiin ensimmäinen kansakoulunopettajien kielikurssi vuonna 1964.

Kristilliset arvot kokeilun takana

Turun yliopistosta valmistunut oppikoulun liikunnanopettaja Anneli Savolainen aloitti Kiukaisissa vuonna 1965.

– Oppilasaines oli epäyhtenäistä ja se vaati opettajilta enemmän. Matematiikkaan ja kieliin tulikin sitten tasokurssit, Anneli Savolainen muistelee.

Koulussa vaadittiin hyvää käytöstä ja kaikkia kunnioitettiin.

Kiukaisten koulurakennus ulkoa
Kiukaisten koulun toiminta loppui vuonna 2017. Osassa tiloja toimii nykyisin kansalaisopisto. Markku Niemi ja Anneli Savolainen poikkesivat katsomassa tuttua koulua. Jari Hakkarainen / Yle

Koulun perustajilla oli vahva kristillinen arvopohja. Jokaista lasta piti tukea ja koulun piti olla ilmaista, jotta kaikilla olisi mahdollisuus mennä oppikouluun ja elämässä eteenpäin.

– Suhtautumisen tuloksena Kiukaisten lukiosta kaikki, vain kahta lukuun ottamatta, pääsi ylioppilaaksi, Anneli Savolainen sanoo.

Jos keväällä reputti, koe uusittiin syksyllä. Myös syksyllä valmistuneille järjestettiin vastaavia ylioppilasjuhlia kuin keväällä lakitetuille.

– Vuosienkin jälkeen opettajanhuoneessa moni on käynyt kiittämässä koulua.

Koulu-uudistajat pitivät koko ajan tärkeänä jatkokoulutusmahdollisuuksia.

– Niemi sanoi aina, että umpiperiä ei koulutuksessa saa olla. Vaikka lopettaa peruskoulun, pitää olla seuraava kouluaste mahdollinen ja sen jälkeen vielä korkea-aste mahdollinen. Tähän on päästy, Anneli Savolainen summaa.

Kiukaisten yhteiskoulussa ja lukiossa oli enimmillään yli 400 oppilasta. Koulu lopetettiin vuonna 2017. Nykyisin tiloissa järjestetään kansalaisopiston kursseja.

Toiminta laajeni valtakunnalliseksi järjestöksi

Koska peruskoulua vastustettiin kansakouluissa ja oppikouluissa eikä poliittista yhteisymmärrystä syntynyt, päättivät Kiukaisten miehet perustaa Helsinkiin rekisteröidyn Koulu-uudistus ry:n vuonna 1962. Yhdistys perusti myös Koulusuunnittelutoimiston, joka aloitti työnsä Väestöliiton tiloissa.

Sodasta oli vasta parikymmentä vuotta aikaa. Siirtoväen asuttaminen, sotakorvaukset ja uudelleenrakennus olivat vieneet paljon valtion voimavaroja.

– Koulu-uudistajat näkivät, mitä yhteiskuntakehityksessä tarvitaan. Siinä ei ollut puoluepolitiikka mukana, Markku Niemi kertoo.

.

Useita valokuvia Kiukaisten koululta
Onni Niemen jäämistössä on kuvia ja muun muassa Koulu-uudistus ry:n arkistoja.Jari Hakkarainen / Yle

Järjestössä tehtiin myös talkootyötä. Välillä kun lainaa tarvittiin pankista, takaajana oli Aarne Hellemaa omasta ja omistamansa Satanahka Oy:n puolesta.

Yhdistys teki suunnitelmia, kun yhteiskunnalla ei ollut varaa

Väestöliiton tiloihin syntyi kansalaisjärjestön voittoa tavoittelematon konsulttitoimisto suunnittelemaan peruskoulun toteutusta, kun yhteiskunnalta puuttui yhteinen visio, eikä ollut riittäviä resursseja valmistelutyöhön.

Valtionhallinnossa uudistusta valmisteli vain muutama henkilö, paljon vähemmän kuin järjestön perustamassa suunnittelutoimistossa. Yhdistyksessä oli nelisenkymmentä jäsentä ja suunnittelijoita sen koko toiminnan aikana oli yli 20.

Valtionhallinnolle laadittiin suunnitelmat koulutusjärjestelmän uudistamiseksi koko valtakunnan osalta.

Kuntakohtaisissa suunnitelmissa käsiteltiin kaikkea kunnassa annettavaa ja kunnan ulkopuolelta tarvittavaa opetusta parin vuosikymmenen tähtäimellä. Suunnitelmat laajenivat alueellisiksi.

Esimerkiksi Onni Niemi laati peruskoulun käynnistymiseen johtaneen Lapin läänin alueellisen koulusuunnitelman kuusikymmentäluvun lopulla.

Lehtileike
- Kiukaisten kokeilu on ainoa peruskouluun tähtävä yhtenäiskoulu Suomessa, kirjoitti Lalli-lehti Onni Niemen talteen ottamassa, päiväämättömässä lehtileikkeessä.Markku Niemen kokoelma

Vuonna 1968 eduskunta hyväksyi peruskoulujen puitelain. Lapissa siirryttiin peruskouluun ensimmäisenä lääninä Suomessa vuonna 1972.

Koulu-uudistuksen lakiin siirtynyttä sisältöä määriteltiin Kiukaisten ja muiden kokemusten mukaan. Päätöksentekijöitä informoitiin eli nykykielellä lobattiin peruskoulun kannattajiksi.

Markku Niemi nostaa keskeiseksi vaikuttajaksi uudistajien vuonna 1964 julkaiseman ohjelman Todellisen uudistuksen tie. Siinä oli viisi kirjoittajaa, joista uudistuksen kasvoina ulospäin esiintyi Väestöliiton Jaakko Itälä. Muut kirjoittajat: Onni Niemi, Pekka Aukia, Erkki Äyrynen ja Eero Teerijoki, halusivat pitää matalaa profiilia.

Kansalaistoiminta kiritti peruskoulun maaliin

Ruotsissa peruskoulu-uudistus toteutettiin aiemmin. Yhteyksiä siihen suuntaan oli poliitikoilla ja asiantuntijoilla. Ruotsin esimerkki innoitti myös Kiukaisten uudistushaluisia henkilöitä, mutta Suomen valtiovallan hitaus ärsytti.

Markku Niemi sanoo Suomen peruskoulu-uudistuksen toteutuneen kotikutoisena.

– Tässä oli tehtailija puuhamiehenä. Hän peilasi kokemuksia omaan yritystoimintaansa. Nämä peruskoulun alkuunpanijat olivat aikaansa edellä.

Mrakku Niemi isänsä muotokuvan edessä
Markku Niemi julkaisi isänsä Onni Niemen toivomuksesta kirjan peruskoulun pioneerien tekemästä taustatyöstä ja vaikutuksesta uudistukseen.Jari Hakkarainen / Yle

He ymmärsivät, että tulevaisuudessa tarvitaan paljon laajempaa koulutuspohjaa ja osaamista, kuin mitä vanha järjestelmä tarjosi. Ilman Kiukaisten kokeilukoulua ja kansalaisjärjestöjen työtä peruskoulu olisi toteutunut, mutta paljon myöhemmin, Markku Niemi arvioi.

Markku Niemi on Kiukaisten kokeilukoulun käytännön toteutuksesta vastanneen Onni Niemen poika. Peruskoulun unohdetut alkuunpanijat- kirjan lähteinä on käytetty muun muassa Onni Niemen kotiarkistossa säilyneitä Koulu-uudistus ry:n ja Koulusuunnittelutoimiston asiakirjoja.