Mikkelin keskussairaalan suurimman laajennusosan rakentaminen alkaisi 2020 – suunnitteilla 41 miljoonaa euroa maksava Mielen ja kuntoutuksen talo

Mikkelin keskussairaalan laajennuksen ja remontin viimeisen osan toteutus ja suunnittelu on meneillään. Kunnat antavat lähiviikkoina lausuntonsa Mielen ja kuntoutuksen talosta.

Sairaalat ja terveyskeskukset
Havainnekuva Mielen ja kuntoutuksen talosta
Havainnekuva. Mielen ja kuntoutuksen taloa suunnitellaan Mannerheimintien ja Pirttiniemenkadun risteykseen. Raami Arkkitehdit Oy & Arkkitehdit Kontukoski Oy

Jos kunnat ja ministeriö antavat suostumuksensa, Mikkelin keskussairaalan läheisyyteen nousee ensi vuonna Mielen ja kuntoutuksen talo.

Saman katon alle koottaisiin tällä hetkellä ympäri kaupunkia ripotellut lasten, nuorten ja aikuisten psykiatrian vastaanotot, mielenterveys- ja päihdepalvelut, sairaalakoulu ja vaativa kuntoutus. Uutena palveluna Mielen ja kuntoutuksen talossa käynnistyisi erityistason saattohoitoyksikkö.

– Kyseessä on koko meneillään olevan rakentamishankkeen isoin rakennus, jonka suunnittelusta koko hanke alunperin on lähtenyt liikkeelle, kertoo Esper-hankkeen hankejohtaja Pirjo Syväoja.

Niin kutsutun Pirtin ja Pultin tontilla rakentamisen pohjustustyöt voisi aloittaa aikaisintaan maalis-huhtikuussa 2020. Sitä ennen kustannusarvion mukaan 41 miljoonaa euroa maksavan rakennuksen suunnitelmat kiertävät Etelä-Savon sote-kuntayhtymään kuuluvien kuntien päättäjien pöydissä lausuntokierroksella.

– Halusimme kuulla vielä kuntien mielipidettä, sillä kuntatalous on erittäin tiukka. Tietysti oma päätöksentekokoneistomme tekee lopulliset päätökset. Kuntien lausunnot tuovat kuitenkin lisätietoa, jos emme ole osanneet jotain asiaa huomioida hankkeessa, sanoo Syväoja.

Kuntien lausunnot on tarkoitus saada kasaan 12. marraskuuta mennessä. Suunnitelmien on saatava vielä myös Essoten omien päättäjien siunaus, sekä poikkeuslupa sosiaali- ja terveysministeriöltä.

Poikkeuslupaa tarvitaan, sillä voimassa on niinsanottu rajoittamislaki, joka kieltää kuntia ja kuntayhtymiä tekemästä yli viiden miljoonan euron investointeja sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöihin. Lain taustalla ovat valtakunnan mittakaavassa levällään olevat sote-suunnitelmat.

Hankejohtaja Pirjo Syväoja pitää epätodennäköisenä, että joku omistajakunnista haluaisi kaataa hankkeen kokonaan. Syväoja arvioi, että kunnissa nähdään, että hanke on tarpeellinen mutta kuntien rahoitusmahdollisuus on hyvin rajallinen.

– On tietysti Essoten päättäjien käsissä, miten he huomioivat kuntien lausunnot, toteaa Syväoja.

Essoten kuntayhtymävaltuustossa Mikkelillä on enemmistö valtuustopaikoista, Pieksämäen edustajia on toiseksi eniten.

Mikkelin keskussairaalan jättihankkeen hinta-arvio on 140 miljoonaa euroa

Mielen ja kuntoutuksen talo on osa vuonna 2015 käynnistettyä yhteensä noin 140 miljoonaa euroa maksavaa rakennushanketta, johon on tähän saakka sisältynyt esimerkiksi Perhetalon ja Kuuman sairaalan rakentaminen sekä vanhojen tilojen remontointi, joka on menossa parhaillaankin.

– Mielen ja kuntoutuksen talon hyötyjä pitää katsoa monesta näkökulmasta. Keskeistä on, että mielenterveyspalveluiden ja psykiatrian asiakkaat saavat palvelunsa sieltä, mistä muutkin potilaat ja asiakkaat saavat terveydenhuollon palvelut. Tällä hetkellähän esimerkiksi psykiatrian päivystys on erillään muusta päivystyksestä, mikä ei ole lainsäädännönkään valossa hyväksyttävä asia, sanoo Syväoja.

Syväoja muistuttaa, että myös muualla Suomessa ollaan luopumassa metsän keskelle rakennetuista psykiatrian osastohoitoa tarjoavista yksiköistä, niinsanotuista metsäsairaaloista. Mikkelissä Moision sairaalasta luopumista on valmisteltu jo noin kymmenen vuotta.

– Siinä on kyse potilaiden yhdenvertaisuudesta, potilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta ja potilasturvallisuudesta. Moni potilas tarvitsee muutakin kuin mielenterveyden tai psykiatrian hoitoa.

Syväoja sanoo, että potilaiden ja henkilökunnan kannalta tulisi tulevaisuudessa myös säästöä siitä, että ei tarvitse kulkea paikasta toiseen kaupungin sisällä. Syväoja kertoo Essoten odottavan, että myös tuottavuus kohenee, kun henkilöstön sairaspoissaolot vähentyvät terveiden tilojen myötä.

– Tästä on myönteistä tietoa Perhetalosta, joka on ollut toiminnassa vasta parin kuukauden ajan.

Se, että uutta rakennetaan ja vanhaa remontoidaan, tuo omat haasteensa koko ajan käynnissä olevalle sairaalatoiminnalle. Ilmapiiriin vaikuttavat myös erityisesti hallintohenkilöstöön kohdistuvat vastikään sovitut lomautukset ja säästötoimenpiteet, jotka voivat johtaa myös irtisanomisiin.

Mielen ja kuntoutuksen talon vaiheet

– Mielenterveyspalveluja ja psykiatrista osastohoitoa tarjoavalle yksikölle on etsitty uutta paikkaa Mikkelissä jo 10 vuoden ajan

– Aiemmin Mielen talona tunnettua suunnitelmaa on soviteltu esimerkiksi vanhoihin sairaalakiinteistöihin, mutta niiden kuntokartoituksen tulokset käänsivät katseet uudisrakentamiseen

– Mielen ja kuntoutuksen talo sijoittuisi Mikkelin keskussairaalan läheisyyteen ja kulkuyhteys rakennusten välille avattaisiin tien ali tunnelin kautta

– Uuden rakennuksen koko olisi 14 000 kerrosneliömetriä ja se olisi sairaalakampuksen suurin uudisrakennus