Chilen kuohunnan synkkä lopputulos – tutkija Auli Leskinen kertoo väkivaltaisuuksien seurauksista ja varoittaa Santiagon vaaranpaikoista

Auli Leskinen vastasi yleisön kysymyksiin Chilen tilanteesta.

Ulkomaat
Mielenosoittajia Santiagon kadulla.
Kyynelkaasua ja kivisadetta. Näkymät Santiagosta palauttavat mieleen Chilen vaikeat vuodet. Alberto Valdes / EPA

Chilen on suistunut kriisiin massamielenosoitusten ja parikymmentä ihmishenkeä vaatineiden yhteenottojen myötä. Mutta mitä on tapahtumien taustalla?

Santiagossa oleva Auli Leskinen kuvaa Chilen tilannetta sanoen, että "hallitus ja kansa ovat täysin etäällä toisistaan, eikä maan johto osaa vastata perusteellisemmin ihmisten hätään".

Auli Leskinen
Tutkija Auli Leskinen.

Yhteenotot Santiagon kaduilla palauttavat mieleen näkymät Chilen sotilaskaappauksen ja kenraali Pinochetin vuosilta. Onko sotilasvallan kukistumisen jälkeen rakennettu yhteiskuntarauha nyt uhattuna?

Tästä voit lukea Auli Leskisen analyysin "Chile vaurastui, mutta rahat jäivät harvoille – Nyt kauan kytenyt tyytymättömyys leimahti liekkeihin".

Mielenosoittaja Santiagon kadulla.
Chile herää - Chile desperto - lukee mielenosoittajan lipussa. Alberto Valdes / EPA

Chilen vaikeuksista kertoo sekin, ettei maa pysty järjestämään joulukuuksi suunniteltua YK:n ilmastokokousta eikä talousjärjestö Apecin kokousta.

Chilen ohella on laajoja mielenosoituksia koettu viime aikoina myös muissa Etelä-Amerikan maissa ja maailmalla.

Tutkija Auli Leskinen on asunut pitkään Chilessä ja raportoinut sieltä ja muualta Etelä-Amerikasta Ylelle. Hän on työskennellyt myös Suomen Madridin-instituutin johtajana ja kirjoittanut todellisuuspohjaisen, Chilen sotilasvallankaappauksesta kertovan romaanin "Petojen aika".

Auli Leskinen vastaa myös Chileen matkustamista koskeviin kysymyksiin. Matkustamista koskevien suositusten saamiseksi on kuitenkin syytä kääntyä Suomen ulkoministeriön puoleen. Chile-matkustustiedote löytyy tästä. (siirryt toiseen palveluun)

Kommenttipalsta on suljettu kello 17. Kiitoksia aktiivisuudesta ja hyvistä kysymyksistä!

"Kyynelkaasu ja pippurisuihke kirvelevät"

1. kysymys: – Poikani on juuri 10 minuuttia sitten laskeutunut lentokoneella Santiagoon. Mitä turistin pitäisi osata erityisesti varoa juuri nyt?

Auli Leskinen: – On hyvä muistaa, että suurelta osin Chile on ihana turvallinen maa. Hänellä ei ole mitään hätää, mutta hänen on hyvä noudattaa näitä ohjeita. Hänen tulee tehdä ulkoministeriön sivuilla virallinen matkustusilmoitus (siirryt toiseen palveluun), niin Suomen suurlähetystö saa tiedon että hän on maassa, ja voi hätätilanteissa tiedottaa hänelle tekstiviesteillä missä päin maata tahansa. Kannattaa pitää suurlähetystön puhelinnumero mukana, samoin UM:n hätänumero.

– Hänen ei kannata mennä jalkaisin eikä autolla iltaisin Plaza Italian lähelle. Hän voi päivällä käydä vilkaisemassa tunnelmaa kaukaa – jos haluaa - mutta hänen ei pidä missään nimessä mennä mielenosoitusten ytimeen Plaza Italialle eikä minnekään, missä on savua ja kyynelkaasua ja missä ammutaan.

– Hänen ei pidä mennä mielenosoituksiin mukaan. Ammunta kuuluu kovina pamauksina, ja kyynelkaasu ja pippurisuihke kirvelevät limakalvoja, silmiä ja suuta.

– Laukkua ja reppua kannatta kantaa rinnan puolella, ei selässä. Kännykkää ei kannata pitää housujen takataskussa eikä kännykkään kannata puhua kadulla kovin näkyvästi. Sama koskee metroa.

"La Monedan luo ei pidä mennä illalla"

– Päivällä voi käydä vilkaisemassa presidentinpalatsin alueen tunnelmaa La Monedan -palatsin alueella, jos tämä kriisi häntä kiinnostaa, mutta sinne ei missään nimessä pidä mennä iltaisin eikä öisin. Jos siellä on levotonta, pitää lähteä pois. Alue onkin usein poliisien sulkema.

– Jos rauhallisilla kaduilla on poliiseja, heiltä voi kysyä neuvoa, mutta en lähestyisi enkä kysyisi mitään poliiseilta, jotka ovat mielenosoitusten lähellä.

– Bellavistan taiteilijakorttelit ovat päivällä rauhallisia. Neuvoisin häntä liikkumaan Plaza Italian itäpuolisilla alueilla eli kaupunginosissa, kuten Providencia, Las Condes, Vitacura, Nuñoa – mutta hänen ei ei kannata mennä sellaisiin kaupunginosiin kuin La Florida, La Pintana, Puente Alto, San Miguel, Santiago Centro.

2. kysymys: – Chilen tilanteesta on kuulunut tänne naapurimaa Peruun huolestuttavia tietoja. Ensi viikolla minulla olisi tarkoitus matkustaa Pohjois-Chileen San Pedro de Atacamaan. Onko tietoa tilanteesta siellä?

Auli Leskinen: – San Pedro de Atacaman alueella turvallisuustoimia on lisätty, samoin satelliitti- ja matkapuhelinverkkojen kuuluvuutta. Sinne on turvallista matkustaa. Älä lähde yksin vaeltamaan tai patikkaretkelle ilman virallista opasta. Muuten se olisi mahdollista, mutta nyt tällä hetkellä ei suositeltavaa.

"Mielenosoituksilla kansan tuki"

3. kysymys: – Mikä on ollut Chilen yleinen kansalaismielipide? Onko se ollut mielenosoittajien puolella vai vastaan sitä?

Auli Leskinen: – Yleinen mielipide on ollut mielenosoittajien puolella. Chileläiset ymmärtävät suuren suuttumuksen epätasa-arvoisesta sosiaalipolitiikasta, ja heidän mietteensä ja empatiansa ovat mielenosoittajien puolella. Sen sijaan he tuomitsevat jyrkästi metropalot, liikehuoneistojen ja kauppojen tuhopoltot, mutta ymmärtävät jopa niidenkin takana olevaa katkeruutta.

– Maassa ei ole ruokapula. Toreilta saa ruokaa koko ajan, nyt myös kaupoista.

– Aluksi kauppiaat olivat solidaarisia mielenosoituksille eivätkä nostaneet hintojaan pahimman tuhopoltto- ja ryöstelyaallon aikaan viikko sitten. Mutta nyt palojen ja ryöstelyn hiljennyttyä hinnat ovat alkaneet nousta.

– On tehtävä selvä ero mielenosoittajien ja tuhopolttajien sekä ryöstelijöiden välillä. Mielenosoitukset ovat pääosin rauhallisia ja massiivisia. Ryöstelijäryhmät ovat olleet suuria, mutta harvenneet. Niiden takana on kokonaan hyvinvoinnista syrjäytyneitä vailla koulutusta, työtä ja kenties vailla kotia olevia nuoria, joilla ei ole elämältä mitään odotettavaa eikä siten mitään menetettävää. Tuhopolttajien ja ryöstelijöiden takana on myös rikollisia ja mahdollisesti huumerikollisuutta.

Kuohuntaa etelästä pohjoiseen

4. kysymys: –Painottuuko hallituksenvastaisuus pääosin Santiagoon. Mikä on maaseudulla asuvien chileläisten mielipide hallituksen toimiin ja onko mielenosoituksissa kyse vain liikehdinnästä suurissa kaupungeissa?

Auli Leskinen: – Ei missään tapauksessa. Chile on mielenosoitusten aallossa hämmästyttävän yhtenäinen etelästä pohjoiseen. Mielenosoituksia ja sotilaiden siviileihin kohdistamia kovia otteita on ollut pitkin maata koko maan alueella, myös maan eteläisimmässä kaupungissa Punta Arenasissa ja pohjoisimmassa Antofagastassa.

– Protestien tärkeitä polttopisteitä ovat olleet mm. satama- ja yliopistokaupunki Valparaiso, yliopisto-, ja satama- ja teollisuuskaupunki Concepción etelässä ja sen koko Biobion alue.

Mapuche-kansan lippu liehuu

– Biobion joen eteläpuoleinen maakaistale on demokratian aikana tullut tunetuksi Chilen alkuperäiskansojen, mapuche-intiaanien ja maanomistajien maakiistoista ja erittäin väkivaltaisista konflikteista. Chilen hallitus on toimeenpannut Biobion alueella terrorismin vastaisia lakeja, jotka säädettiin sotilasvallan aikana.

– Tällöin on tulkittu alkuperäiskansan vastarinta terrorismiksi, ja mapuche-intiaaneja on kohdeltu erittäin kovin ottein.

– Mapuche-kansan punamustavihreitä lippuja näkee nyt kaikkialla mielenosoituksissa Chilessä nyt. Ihmiset ovat heränneet kunnoittamaan mapuche- kansan sitkeyttä. On aivan uutta, että nyt kaduilla, kahviloissa ja mm. taksikuskit puhuvat mapuche-kansan oikeuksista ja sanovat kunnioittavansa heitä. Olen kokenut tämän useita kertoja viime viikkoina.

Vakavia ihmisoikeusrikkomuksia

5. kysymys: –Onko presidentti Sebastián Piñera tai hallitus ottanut mitään kantaa poliisin ja armeijan tekemiin ihmisoikeusrikkomuksiin?

Auli Leskinen: – Presidentti ei ole itse ottanut suoraan kantaan poliisin ja armeijan ihmisoikeusrikkomuksiin, mutta hän on pyytänyt YK:n ihmisoikeusasiantuntijoita vierailulle Chileen ajalla 29.10. – 22.11.

– Vuonna 2009 perustettu Chilen kansallinen ihmisoikeusinstituutti Instituto Nacional de Derechos Humanos ( INDH ) oli 27.10 mennessä ottanut vastaan ja rekisteröinyt 3193 epäilyä ja todistusta sotilasvoimien ihmisoikeusrikkomuksista siviilejä kohtaan. Luku lienee tällä hetkellä hieman yli 3500. Ne on koottu mm. käynneillä Chilen sairaaloissa eri puolilla maata.

– Ainakin kaksi mielenosoittajaa on kadoksissa. Pelkästään Etelä-Chilessä BioBion alueella INDH aloittanut tähän mennessä 167 oikeudellista rikostutkimusta sotilaspoliisin väkivallasta viime viikkoina.

– INDH:n kirjaamissa ja tutkimissa epäilyissä ihmisoikeusrikoksista on mm. pamputtamisesta aiheutuneita verenvuotoja, joihin ainakin yksi ihminen on kuollut, potkimista, lyömistä sekä alasti riisuttamista, alastomien pidätettyjen ja kyykkyyn maahan käskettyjen henkilöiden kastelemista märäksi. Lisäksi on esitetty ainakin yksin raiskaussyyte, useita syytteitä seksuaalisesta väkivallasta, joukossa syytöksiä alaikäisiin teineihin kohdistuneista seksuaalisesta häirinnästä.

– Ihmisoikeusinstituutti on listannut myös noin 160 kumiluodeista ja haulikkojen hauleista aiheutunutta silmävammaa ja osittaista sokeutumista.

Viralliset uhriluvut matalampia

6. kysymys: – Onko yhtään sovittelevaa elettä tehty?

Auli Leskinen: – Presidentti on pahoitellut jokaista 20 kuolemaa, jotka ovat hänen mukaansa aiheutuneet ”viime viikkoina koetusta äärimmäisestä väkivallasta”. Hän sanoi, että hänen ajatuksensa ja rukouksensa ovat uhrien kanssa. Hän vieraili keskiviikkona 30.11. mielenosoituksissa loukkaantuneiden karabinieerin luona sairaalassa Santiagossa.

– Samassa yhteydessä hän pahoitteli sitä, että 1 506 henkilöä on loukkaantunut, toiset heistä hyvin vakavasti. Presidentin esittämä luku on siis matalampi, kuin ihmisoikeusinstituutti INDH:n esittämä luku. Presidentin mukaan loukkantuneista 947, eli noin lähes kaksi kolmasosaa, ovat sotilaspoliiseja eli karabiniereeja, tiedustelupoliiseja tai sotilaita.

– Presidentin sovitteleva ele on myös tuo YK:n ihmisoikeuskomissaarin johtaman delegaation kutsuminen maahan. Se vierailee sairaaloissa ja haastattelee lääkäreitä ja loukkaantuneita eri puolilla maata. Delegaatiota johtaa Chilen entinen presidentti keskustavasemmistolainen Michelle Bachelet.

Metron tuhopoltto on mysteeri

7. kysymys: – Eivätkö paikalliset ole huolissaan, että "vaikuttaminen" mellakoimalla äänestämisen sijaan voi johtaa pahimmillaan demokratian vaarantumiseen?

Auli Leskinen: – Kyllä, tätä pelkoa täällä on. Olen kuullut pohdintoja, että tuhopolttojen takana olisi äärioikeistolaisia kansallismielisiä ryhmiä, joita on alkanut ärsyttää jatkuva siirtolaisvirta mm. Venezuelasta ja Haitista. Nämä pohtijat miettivät, että jos mielenosoitukset jatkuvat kuukausia tai vuoden, ja niiden ohessa ilmenee tahallisia tai vahingossa syttyneitä tulipaloja, joiden uhrimäärä kasvaa, niin kuinka käy. Jos uhrimäärä kasvaa, voiko armeijaa ennen tukenut äärioikeisto pyytää armeijaa ottamaan vallan?

– Chileläisten onkin saatava vastaus siihen, ketkä ja mitkä tahot olivat järjestelmällisesti tehdyn laajan metroverkoston tuhopolttojen takana. Maan tiedustelupoliisi tutkii asiaa ja epäillään, että metron tuhopolttojen takana oli ainakin jossain määrin järjestäytynyttä toimintaa.

– Poltot tehtiin tunnin parin sisällä, kun metroissa ei ollut matkustajia. Metrotilat eivät syty tulitikuilla eivätkä missään nimessä tavallisilla polttoaineilla. Palot olivat todella mittavat, yli kolmasosa Santiagon metrosta tuhoutui kokonaan tai osin. Sen sijaan kukaan ei tiedä, mitkä ja ketkä olivat tekojen takana. Vain yksi ihminen on tähän mennessä pidätetty epäiltynä metroverkoston tuhopoltoista

"Sotilaita ei haluta valtaan"

8. kysymys: –Onko vaara, että vuoden 1973 sotilasvallankaappauksen kaltainen tapahtuma toistuu?

Auli Leskinen: – En itse pidä todennäköisenä, että vuoden 1973 kaltainen vallankaappaus toistuisi. Silloin 11.9.1973 armeija piiritti ensin satamat ja Valparaison jo kello kuusi aamulla, pommitti aamupäivällä presidentinpalatsia ja aloitti välittömästi palatsissa menehtyneen presidentti Salvador Allenden tukijoiden joukkotuhonnan koko maan alueella. Vallankaappaus oli nopea ja tehokas kuin karateisku. Historia sellaisenaan tuskin toistuu, mutta me emme tiedä tulevaa.

– En itse usko, että Sebastian Piñeran hallitus tai Piñera itse haluaisivat sotilaita valtaan. Chile haluaa olla kehittynyt ja demokraattinen OECD-maa. Mutta jos tilanne riistäytyisi käsistä, ei ole tuulesta temmattu ajatus, että sotilaiden rooli voisi kasvaa. Maassa on yhä niin kutsuttuja "pinochetisteja" eli taannoisen sotilasvallan vaalijoita ja ihannoijia. Kansallismielisten liikkeiden mallit Euroopasta kiirivät Atlantin yli tännekin.

Liikehdintä vauhdittaa uudistuksia

9. kysymys: –Uutisten mukaan mielenosoittajat ovat suuttuneet jatkuvasta eriarvoistumisesta, mutta mikä on syynä siihen että Chile on niin eriarvoinen yhteiskunta? Eikö maassa harjoiteta minkäänlaista sosiaalipolitiikkaa?

Auli Leskinen:– Poliittiset vastakkainasettelut puolueiden välillä ovat syvät. Parlamentissa on siis ollut jo työn alla kauan mm. eläkeuudistus ja terveydenhuoltoon liittyviä uudistuksia. Vaikka näitä uudistuksia ei saatu aikaiseksi, niin mielenosoitusten jälkeen ne tehtiin viikossa. Eläkeuudistuksen pitäisi astua voimaan tammikuussa, samoin päivärahojen uudistuksen.

– Nyt poliitikkoja oikealta vasemmalle syytetään saamattomuudesta perustellen asiaa sillä, että heidän oma tulotasonsa on niin korkea, että heillä ei ole ollut kiirettä uudistusten tekoon. Parlamentaarikon päiväraha on ollut. 126 euroa. Vertailun vuoksi esim. 35 vuotta opettajana toimineen henkilön eläke on noin 150 euroa/kk. Nyt presidentti ja hallitus ovat päättäneet laskea tätä päivärahaa kolmanneksella.

– Poliittiset vastakkainasettelut puolueiden välillä ovat syvät. Parlamentissa on siis ollut jo työn alla kauan mm. eläkeuudistus ja terveydenhuoltoon liittyviä uudistuksia. Vaikka näitä uudistuksia ei saatu aikaiseksi, niin mielenosoitusten jälkeen ne tehtiin viikossa. Eläkeuudistuksen pitäisi astua voimaan tammikuussa, samoin päivärahojen uudistuksen.

Politiikka solmussa, talous junnaa

10. kysymys: – Miksi hallitus ja kansa olisivat etääntyneet toisistaan, jos kansalla on ollut mahdollista valita maan johto?

Auli Leskinen: – Presidentti Sebastián Piñeran toinen hallituskausi on puolentoista vuoden ajan tuonut esiin kaikki ne vaikeudet, joita periaatteessa mikä tahansa hallinto voi kohdata, kun se joutuu vastaamaan merkittävien rakennemuutosten toteuttamisesta ilman parlamentin enemmistöä.

– Tämä on tilanne Chilessä nyt keskustaoikeiston hallituksen aikaan ja sen on ollut vastaava myös aiempien keskustavasemmiston hallituksen aikaan. Hallituksen ja parlamentin sisäisten mielipide-erojen ja jännitteiden aikana lisäksi talouskasvu on nyt hidasta ja tyytymättömän kansanosa vaatii samaan aikaan uudistuksia.

– Parlamentti on siis vajonnut omiin kiistoihinsa ja muu yhteiskunta on kulkenut toisaalla heistä yhä kauemmas.

– Rikollisuuden torjunnassa ei ole saatu suotuisia tuloksia, ja poliisin ja asevoimien uudistaminen on hidastunut. Kansa on lisäksi etääntynyt maan johdosta viime vuoden armeijan korruptioskandaalin sekä jo edellisen hallituksen aikana ilmi tulleiden korruptiotapausten vuoksi.

– Kun tähän lisätään räikeät pedofiliasyytökset ja tutkimukset Chilessä arvovaltaisen katolisen kirkon piirissä, on ymmärrettävää, että kansan luottamus maan virallisiin instituutioihin on vähäinen. Tämä on yksi tärkeä syy protestiaaltoon.

– Lisäksi maan talous junnaa paikallaan vahvan kasvun vuosien jälkeen, ja liike-elämän luottamus tulevaisuuteen laskee edelleen. Yritykset vaativat suurempaa talouden vapauttamista, mutta verohelpotukset tuskin ovat mahdollisia kun mielenosoittajat vaativat yritysten veronkorotuksia ja verokertymien kohdistamista sosiaalisiin uudistuksiin.