Espoo investoi innolla ennätysvelkataakka niskassaan – kaupunginjohtaja ihmettelee alhaisia verotuloja

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän talousarvioehdotus julkaistiin torstaina.

Espoo
Nostokurkia Monikon koulukeskuksen työmaalla Espoossa.
Espoossa Monikon koulua rakennetaan parhaillaan. Petteri Juuti / Yle

Espoossa kuluva vuosi on ollut talouden osalta yllätyksellinen.

Kaupungin tulosennuste näytti syksyllä yli 30 miljoonan euron alijäämää. Syynä tähän oli pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmän Apotin yllättävät lisäkulut. Lisäksi erikoissairaanhoidon palveluja oli käytetty budjetoitua enemmän.

Kaupunginvaltuusto keskusteli jo vakavasti kunnallisveron korottamisesta, mutta korotusaloite ei saanut tarvittavaa kannatusta.

Torstaina julkistetussa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän talousarvioehdotuksessa haasteellinen taloustilanne näkyy muun muassa siinä, että kaupungin velkamäärä nousee uusiin ennätyslukemiin. Velka ylittää ensi vuonna miljardi euroa.

Espoon väestö jatkaa kasvuaan 4600 - 4800 vuosivauhtia. Ensi vuoden budjettissa väestön kasvuun pyritään vastaamaan reippailla investoinneilla siitä huolimatta, että velkaa joudutaan ottamaan lisää.

Espoon velka kasvaa:
Espoon velkamäärä ylittää ensi vuonna miljardi euroa. Tämä tarkoittaa, että asukasta kohden velkaa on 3640 euroa. Petteri Juuti / Yle

Koulut kuntoon isolla rahalla

Espoon ensi vuoden investointiohjelmassa jatkorahoitusta saavat odotetusti merkittävät liikennehankkeet Raide-Jokeri ja Länsi-Metron toinen vaihe. Näiden lisäksi kaupunki satsaa merkittävästi koulurakennuksiin.

Koulurakennusten kosteusongelmat ovat olleet Espoossa ongelma jo vuosia.

Investoinnit kasvavat
Espoo haluaa pitää investointitasonsa ylhäällä, vaikka joutuu ottamaan lisälainaa.Petteri Juuti / Yle

Ongelman korjaamiseksi on nyt päätetty satsata kunnolla. Ensi vuonna Espoossa on valmisteilla tai rakenteilla yhteenä 18 koulua ja päiväkotia sekä kuusi muuta hanketta. Ensi vuonna Espoo investoi Koulut kuntoon -ohjelmaan 153 miljoonaa euroa.

Seuraavan 11 vuoden aikana kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat koulu- ja päiväkotitiloja ja niiden korjauksia yhteensä yli 940 miljoonalla eurolla.

Kustannustehokkuutta ja tehokkaampaa tilankäyttöä tavoitellaan uudella Public Private Partnership -malilla (siirryt toiseen palveluun), jossa ulkopuolinen palveluntuottaja vastaa usean koulu- ja päiväkotihankkeen rahoituksesta, suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta 20 vuoden ajan.

Sopimus palveluntuottajan kanssa on tarkoitus allekirjoittaa kesäkuun alussa.

Parempia palveluja lapsiperheille ja vanhuksille

Sen lisäksi, että ensi vuoden budjetti turvaa nykyiset sosiaali.- ja terveyspalvelut, antaa se mahdollisuuden myös toiminnan kehittämiseen.

Esimerkkinä tästä on lapsiperheille Espoon keskuksessa ensi syksynä avattava perhekeskuskampus. Se kokoaa kaikki lapsiperheiden palvelut lähietäisyydelle.

Lisäksi sähköisten palvelujen valikoima laajenee, kun etävastaanotto ja chat-palvelut vakiintuvat.

Vanhusten hoiva-asumiseen, kotihoitoon ja omaishoitajien vapaapäiviin budjetti lupaa lisää valinnanvapautta.

Valinnanvapautta on tulossa lisää myös suun terveydenhoitoon Matinkylän alueelle ja terveysasemapalveluihin Espoon keskuksen alueelle.

Vanhusten ja vammaisten kuljetuspalveluista vastaava Länsi-Uudenmaan kulkukeskus aloittaa toimintansa alueen kuntien yhteistyönä.

Selvityksessä on myös yhteistyön laajentaminen perheoikeudellisiin ja lasten sijaishuollon palveluihin.

Huoli verotuloista

Espoo on erinomaisessa tilanteessa verrattuna moneen muuhun Suomen kuntaan.

Kaikki taloudellisen kasvun merkit ovat myönteisiä. Espoossa uusia asuntoja rakennetaan runsaasti, yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kasvu jatkuu. Työttömyys vähenee edelleen.

Verotulot kääntyvät kasvuun:
Espoossa useimmat talouden tunnusmerkit ovat positiivisia. Kaupungin verotulojen kehitys on siitä huolimatta ollut viime vuosina heikohkoa. Petteri Juuti / Yle

Siitä huolimatta verotulojen kasvu on ollut vaisua.

Tänä vuonna veroennuste jopa alittuu 70 miljoonalla eurolla.

– Jos tämä Espoossa koettu kasvu ei kasvata verotuloja, jatkorahoittaminen voi olla vaikeaa tulevina vuosina, sanoo tilanteesta huolestunut kaupunginjohtaja Mäkelä.

Monien kuntien veroennusteet ovat menneet pieleen tänä vuonna käyttöön otetun tulorekisterin ongelmien vuoksi.

Lue myös:

Espoossa harkitaan opetukseen ja terveyspalveluihin miljoonien leikkauksia