Yhä sairaammat, yksin asuvat vanhukset työllistävät ambulansseja eniten ja sairaanhoitopiireissä haetaan ratkaisua hätään

Sairaanhoitopiirit ovat joutuneet kamppailemaan tehtävien kasvun kanssa jo vuosia, eikä loppua ole näkyvissä.

ensihoito
Ambulanssin henkilökuntaa vanhuksen makuuhuoneessa.
Ensihoitajat Tiina Isokoski ja Marko Hanhisalo hoitamassa kotonaan kaatunutta vanhusta.Kalle Niskala / Yle

Aamu on aluksi rauhallinen ensihoitokeskuksessa Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla. Ensihoitajat Tiina Isokoski ja Marko Hanhisalo käyvät läpi ambulanssin lääkepakkia rauhassa.

Hälytys tulee työparille kuitenkin jo reilun puolen tunnin työssäolon jälkeen. Ensimmäiselle keikalle lähdetään pillit soiden.

Perillä odottaa kotinsa pihalle kaatunut, yksin asuva ikääntynyt. Ulkona on pakkasta reilut 10 astetta, eikä vanhus pysty puhumaan.

Potilaan kunnon arvioinnin kanssa on kiire, mutta työpari hoitaa toimenpiteet tyynenä. Vanhus saa lisähappea ja sydänfilmi hoituu autossa. Edessä on kuljetus keskussairaalaan. Potilas selviää.

Päivystävä ensihoitaja seuraa potilaan kuntoa ambulanssin kyydissä.
Ensihoitaja Tiina Isokoski tarkkailee potilaan vointia monitoreista ambulanssissa.Kalle Niskala / Yle

Erityiskoulutetut ensihoitajat nopeuttamaan jatkohoitoa

Kymmenen vuotta ensihoitajan työtä tehnyt Tiina Isokoski auttaa useita vanhuksia päivässä. Heistä on tullut suurin avuntarvitsijoiden ryhmä. Mutta läheskään aina tehtävät eivät ole kiireellisiä.

Kotona voi odottaa kaatunut, muistisairas, rintakipuinen, huonosti liikkumaan pääsevä tai yksinäisyyttään poteva vanhus.

Keski-Pohjanmaalla ratkaisuksi kokeillaan erikoiskoulutettuja ensihoitajia, jotka voivat ohjata vanhukset nopeasti jatkohoitoon.

Soiten ensihoitokeskuksen seitsemän ensihoitajaa on saanut koulutuksen. He ohjaavat ambulanssikeikalla kohtaamansa vanhukset tarvittaessa nopeasti jatkohoitoon, eikä vanhus jää yksin vaivansa kanssa.

– Pitää pystyä kohtaamaan vanhus ja kysyä oikeat kysymykset. Vaikka ompelemme kaatumisesta tulleen haavan, niin vanhuksella voi olla muitakin vaivoja, mitkä vaikeuttavat kotona olemista, esimerkiksi päällä oleva infektio tai alakuloa, kertoo kesäkuusta asti pilotissa työskennellyt Tiina Isokoski.

Päivystävä ensihoitaja voi nopeuttaa potilaan pääsyä terveyskeskukseen tai varata suoraan kentältä vastaanottoajan esimerkiksi sydän- tai astmahoitajalle, fysioterapiaan tai psykiatriselle sairaanhoitajalle. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös kotihoidon ja sosiaalitoimen kanssa.

– Pilotista on saatu rohkaisevia kokemuksia. Vaikuttaa siltä, että ikääntyneet saadaan oikean hoidon piiriin nopeammin ja suoraviivaisemmin. Mutta kehittävääkin vielä löytyy, sanoo ensihoitopäällikkö Oskar Hagström.

Puhelin, johon on merkitty lapulla hätänumero.
Vanhuksen puhelimeen on kiinnitetty hätänumero lapulla.Kalle Niskala / Yle

Ainoat vierailijat

Eteen tulee myös paljon vanhuksia ilman mitään turvaverkkoa. Ensihoitajat saattavat olla ainoita, jotka käyvät potilaan luona.

– Silloinhan voi helposti nähdä, pystyykö hän huolehtimaan itsestään ja esimerkiksi hygieniastaan ja millaiset ovat kotiolot. Tai saako hän ruokaa itse ja kuka hiekoittaa talvella pihan, kuvailevat Tiina Isokoski ja Marko Hanhisalo.

Ensihoito kamppailee ympäri Suomen lisääntyvän työtaakan kanssa, eikä helppoa ratkaisua ole olemassa, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikön erityisasiantuntija Lasse Ilkka.

– Ambulansseja ei vain voida määrättömästi lisätä. Siksi ensi vuonna onkin tulossa käyttöön koko maassa kansallinen neuvontanumero 116 117. Se tulee hätänumeron rinnalle ja siihen voi soittaa päivystyksellisessä ongelmassa, esimerkiksi korkean kuumeen syyn selvittämiseen.

Ensihoidon yleisimpiä tehtäviä on kotihoidon avustamana kotona yksin asuva vanhus, jonka kunto jostain syystä romahtaa. Ilmiö on samanlainen koko Suomessa.

Ilkka kuvailee ensihoitoa tänä päivänä terveydenhuollon kentälle viedyksi päivystykseksi.

– Siellä tulee eteen paljon tehtäviä, jotka eivät liity mihinkään kiireelliseen tai akuuttiin, esimerkiksi onnettomuuteen tai elottomiin potilaisiin. Suurin osa tehtävistä liittyy potilaiden kroonisiin sairauksiin. Kentällä vaaditaankin kykyä tehdä muitakin ratkaisuja kuin kuljettaa ambulanssilla eteenpäin.

Mutta avun soittamisessa on tapahtunut myös toisenlainen muutos: uusavuttomuus on lisääntynyt varsinkin työikäisten parissa.

– Soitetaan ambulanssi, vaikka oikeasti tarvittaisiin ihan toisenlaista apua. Sellaista, minne potilas voisi hakeutua vaikka ihan virka-aikanakin, sanoo keskipohjalaisen Soiten ensihoitokeskuksen ensihoitopäällikkö Oskar Hagström.

Grafiikka hätäilmoituksen perusteella välitettyjen tehtävien määrästä.
Ensihoitotehtävien määrä kasvaa vuosi vuodelta.Kalle Niskala / Yle

Ambulanssi voidaan hälyttää myös yksinäisyyteen

Ensihoitaja Tiina Isokoski näkee työssään yhä huonokuntoisempia vanhuksia. He saattavat asua kotona pitkälti koti- tai muiden palveluiden turvin.

– Vanhus voi liikkua huonosti, esimerkiksi vain rollaattorin turvin. Moni kärsii myös muistiongelmista, mikä lisää turvattomuutta.

Ambulanssi saatetaan soittaa myös yksinäisyyteen. Soiton todellinen syy paljastuu, kun potilaalta ei löydykään mitään vaivaa.

– Joka päivä kohtaan yksinäisiä vanhuksia. Moni toivoisi, että istutaan alas ja juodaan kahvit, mutta eihän siihen tässä työssä ole aikaa. Mutta onneksi voidaan ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen tai järjestää muuta apua, Isokoski toteaa.

Ensihoitoyksiköissä on tänä päivänä laajat tutkimusvälineet. Hoidon tarpeen arvio tehdään aina paikan päällä ja monta sairautta voidaan sulkea pois.

– Röntgentutkimuksia lukuun ottamatta lähes kaikki muut alkuvaiheen tärkeät tutkimukset voidaan tehdä jo ambulanssissa. Siellä hoituvat muun muassa sydänfilmit, verikokeet sekä hengityksen- ja verenkiertoelimistön mittaukset, myös sähköinen potilastietojärjestelmä on käytettävissä, kertoo ensihoitopäällikkö Oskar Hagström.

Mies ajaa ambulanssia.
Ensihoitaja Marko Hanhisalo hälytysajossa.Kalle Niskala / Yle

Ensihoito joutuu tukemaan kotona asumista

Ensihoitotehtävien luonne on viime vuosina muuttunut koko maassa.

Myös Keski-Pohjanmaalla hoitajat kohtaavat lähes yksinomaan ikääntyneitä ja työikäiset sekä lapsipotilaat ovat vähemmistössä.

Tilanne tuo paineita myös terveysviranomaisille.

– Meidän on kyettävä tukemaan myös vanhusten kotona asumista ja samalla kotisairaanhoitoa sekä muuta terveydenhuoltoa, luettelee Keski-Pohjanmaan Soiten ensihoitokeskuksen ensihoitopäällikkö Oskar Hagström.

Lähes puolet Keski-Pohjanmaalla hoidettavista tehtävistä eivät johda ambulanssikuljetukseen.

– Osin ensihoito vielä mielletään kuljetuspalveluna, jota se ei ole. Meidän tehtävänä on arvioida hoidon kiireellisyys ja välittömän jatkohoidon tarve. Läheskään aina vanhusta ei kuljeteta jatkohoitopaikkaan. Mutta useimmiten hänet voidaan ohjata tarkoituksenmukaisempaan hoitoon, esimerkiksi virka-aikana.

Työpari Tiina Isokoski ja Marko Hanhisalo kohtaavat työvuoronsa neljän ensimmäisen tunnin aikana kolme potilasta. He kaikki ovat yksin asuvia ikääntyneitä. Jokaisen keikan lähtösyy on kaatuminen, mutta perillä tapauksista paljastuu muutakin.

Erään vanhuksen luona on käyty aiemminkin useampaan kertaan. Hän kärsii muistiongelmista ja kotihoidon työntekijä vierailee useita kertoja päivässä. Vanhuksen tila on sellainen, ettei kotiin voi jäädä.

Ensin vanhus pistää hanttiin, mutta lopulta myöntyy ja ilahtuu.

– Tämä on paras kiitos työstä. Että pystyy auttamaan ja apu otetaan vastaan, toteaa Isokoski.

Lue lisää:

Vanhukset asuvat kotona yhä pidempään, mistä seuraa se, että ensihoidon tehtävien määrät kasvavat

Ensihoitajien tehtävämäärät ovat lisääntyneet Helsingissä jopa 40 prosenttia – ambulanssi kutsutaan yhä useammin turhaan

Ambulanssi ei automaattisesti ota kyytiin – Sydäninfarktipotilas: "Olin tiistai-illan erehdys ensihoitajille"