"Kuin haltioiden kieltä" – Nikita Prohošin, 20, nauttii matematiikkaan uppoutumisesta, ja hänen kaltaistensa avulla Venäjä pyrkii taas matematiikan suurvallaksi

Novosibirskin neuvostoaikainen tiedekeskus on nousemassa uuteen kukoistukseen. Venäjä panostaa taas tutkimukseen.

matematiikka
Matematiikka on kuin vuorikiipeilyä, sanoo Siperian huippuyliopiston opiskelija
Matematiikka on kuin vuorikiipeilyä, sanoo Siperian huippuyliopiston opiskelija

NovosibirskUuden yliopistorakennuksen kupoli kohoaa mäntyjen ja koivujen hallitseman eteläsiperialaisen taigan keskellä.

Kupolin alla matemaattisen tiedekunnan käytävällä joukko nuoria aikuisia makailee säkkituoleissa ja kuuntelee sivukorvalla, kun opiskelija Nikita Prohošin, 20, intoutuu lähes runolliseen kuvaukseen tieteenalastaan.

– Matematiikka on kuin vuorikiipeilyä: Huipulle pääsemiseen tarvitaan valmistautumista ja voimia, mutta perillä odottaa uskomattoman kaunis näky, hän muotoilee.

Prohošin selittää, että matemaattisten ongelmien ratkaiseminen voi vaatia äärimmäistä pitkäjänteisyyttä, mutta kun palaset loksahtavat vihdoin paikoilleen, oivaltamisen tunne on sanoinkuvaamaton. Siitä kertominen on yhtä vaikeaa kuin vuorenhuipulta avautuvan maiseman kuvaileminen.

Nikita Prohošin paneutuu opinnoissaan sovellettuun matematiikkaan ja tutkii yhtälöitä, joita voidaan käyttää taloudellisten prosessien kuvaamiseen.
Nikita Prohošin paneutuu opinnoissaan sovellettuun matematiikkaan ja tutkii yhtälöitä, joita voidaan käyttää taloudellisten prosessien kuvaamiseen.Grigori Vorobjov

Prohošin on aloittanut matkansa huipulle.

Hän on jo neljännen vuoden opiskelija, sillä Venäjällä yliopisto-opinnot aloitetaan 17-vuotiaana. Yhtenä vuosikurssinsa lahjakkaimmista Prohošin tähtää uraan tutkijana. Hän tahtoo jatkaa Venäjän rautaisia perinteitä matemaattisilla aloilla.

Matematiikka ja huoli sen laskevasta tasosta on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua Suomessa. Puheenaihe ei ole vieras naapurissakaan.

Neuvostoliiton hajoaminen murensi matematiikan asemaa Venäjällä, mutta nyt maassa kurotaan määrätietoisesti kiinni aiempaa huipputasoa. Yksi esimerkki on Novosibirskin kyljessä sijaitseva neuvostoaikainen tiedekaupunki, jota on kunnostettu viime vuosina valtion tuella.

Täällä Ob-joen yläjuoksulla Venäjästä pyritään rakentamaan taas matematiikan suurvalta.

Novosibirskin valtionyliopiston uuden rakennuksen kupoli kohoaa 63 metrin korkeuteen. Sinne pääsee ihailemaan maisemia noin viiden euron hintaisella pääsylipulla.
Novosibirskin valtionyliopiston uuden rakennuksen kupoli kohoaa 63 metrin korkeuteen. Sinne pääsee ihailemaan maisemia noin viiden euron hintaisella pääsylipulla.Grigori Vorobjov

Kun novosibirskiläinen Nikita Prohošin kertoo elämästään, hän katsoo suoraan silmiin ja puhuu nopeasti ja itsevarmasti.

– Vanhempani ovat aina painottaneet opiskelun tärkeyttä, mutta ei niin, että on pakko saada jokin tutkinto tai arvosana. Tärkeintä on ollut, että pidän siitä mitä opiskelen, hän sanoo.

Motivaation kanssa Prohošinilla ei ole koskaan ollut ongelmia. Oman kiinnostuksen kohteen tajuaminen otti puolestaan aikansa, etenkin kun vanhemmat vetivät eri suuntiin: insinööri-isä tekniselle ja vieraista kielistä innostunut äiti humanistiselle puolelle.

Koulussa Prohošin luki pitkän ranskan ja harrasti näyttelemistä. Toisaalta hän syventyi fysiikkaan ja kävi koulun jälkeen teknillisen yliopiston tarjoamilla ylimääräisillä matematiikan tunneilla.

– Ymmärsin yhä paremmin, kuinka täsmällistä ja loogista matematiikka oikeastaan on. Kun vielä tajusin, että fysiikassakin pidän eniten juuri laskemisesta, tiesin mitä valita, hän kertoo.

Prohošinin tärkein esikuva on neuvostoliittolainen matemaatikko Andrei Kolmogorov, jonka nimeä kantaviin lausekkeisiin voi törmää mitä erilaisimmilla matematiikan aloilla aina todennäköisyyslaskennasta klassiseen mekaniikkaan.
Prohošinin tärkein esikuva on neuvostoliittolainen matemaatikko Andrei Kolmogorov, jonka nimeä kantaviin lausekkeisiin voi törmää mitä erilaisimmilla matematiikan aloilla aina todennäköisyyslaskennasta klassiseen mekaniikkaan. Grigori Vorobjov

Prohošinin mielestä matematiikka on helppoa, koska siinä ei tarvitse opetella ulkoa vuosilukuja tai muita nippelitietoja, joita Venäjällä tapana korostaa humanististen aineiden opiskelussa.

Nyt kolmen opiskeluvuoden jälkeen Prohošin ei voisi olla tyytyväisempi päätökseensä. Monet ympärillä olevat ihmiset eivät kuitenkaan ymmärrä, miksi hän tahtoo opiskella niin teoreettista tieteenalaa. He kysyvät, mitä matematiikalla on tekemistä muun elämän kanssa.

Tulevan matemaatikon mielestä Venäjällä arvostetaan matematiikkaa, mutta sitä pidetään vaikeana ja luotaantyöntävänä, ikään kuin se sopisi vain harvoille ja valituille.

– Kuten netissä vitsaillaan, matematiikan kieli on haltioiden kieli, Prohošin täsmentää.

Matematiikkaan liittyvät pelot ja käsitys sen monimutkaisuudesta ovat tuttuja niin Suomessa kuin Venäjälläkin – aina Siperian taigalla saakka.

Matemaattinen tiedekunta on Novosibirskin valtionyliopiston suurin. Siellä aloittaa vuosittain opintonsa noin 300 matematiikan opiskelijaa.
Matemaattinen tiedekunta on Novosibirskin valtionyliopiston suurin. Siellä aloittaa vuosittain opintonsa noin 300 matematiikan opiskelijaa. Grigori Vorobjov

Siperian suurimman kaupungin laitamilla sijaitsevassa Akademgorodokissa – suomalaisittain ’Akateemisessa pikkukaupungissa’ – matematiikka on nähty aina suurena mahdollisuutena.

Tänne 3000 kilometrin päähän Moskovasta perustettiin vuonna 1957 maan maineikkaan tiedeakatemian Siperian osasto.

Elettiin Josif Stalinin kuoleman jälkeistä suojasään aikaa, jota leimasi usko tieteen kaikkivoipaisuuteen. Myöhemmin samana vuonna Neuvostoliitto aloitti avaruusajan, kun se onnistui lähettämään ensimmäisenä maailmassa Sputnik-tekokuun maapallon kiertoradalle.

Luonnon keskelle rakennettiin yliopisto, lukuisia tiedeinstituutteja ja asuntoja. Tänne muuttaminen oli etuoikeus, joka takasi tieteentekijöille niin materiaalisesti paremman kuin ideologisestikin vapaamman elämän. Akademgorodokista kasvoi yksi Neuvostoliiton merkittävimmistä tieteen keskuksista.

Puolentoista miljoonan asukkaan Novosibirsk on Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki.
Puolentoista miljoonan asukkaan Novosibirsk on Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki.Grigori Vorobjov

Prohošin voi ylpeillä opinahjonsa historialla, eikä häneltä puutu esikuvia. Kymmenkunta hänen maanmiestään on palkittu Fieldsin mitalilla, jota pidetään “matematiikan Nobelina”. Heistä yksi, Jefim Zelmanov, aloitti uransa Novosibirskin yliopistossa.

Maallikoille venäläisten matemaattisesta ylivoimasta taas kertoivat läpimurrot avaruudessa, voittamattomat shakkimestarit ja Neuvostoliitossa kehitetty Tetris-peli.

Neuvostoliiton hajoaminen romahdutti venäläisen tieteen ja opetuksen tason. Samalla maine matematiikan mahtimaana alkoi sortua.

1990-luvun alusta lähtien Venäjä alkoi kärsiä aivovuodosta, kun valtio ei enää kyennyt rahoittamaan tiedettä. Myös Siperian Akademgorodok taantui 30-vuotisen kukoistuksensa jälkeen.

Algebran ja matemaattisen logiikan laitoksella opettava professori Pavel Kolesnikov muistelee, kuinka kaikki halusivat ulkomaille, kun hän valmistui vuosituhannen vaihteessa Novosibirskin valtionyliopistosta. Kolesnikov oli yksi harvoista Novosibirskiin jääneistä, jopa vastoin vanhempiensa kehotusta.

– Silloin käytiin Tšetšenian sotaa, ja he pelkäsivät, että lähden vapaaehtoisena sotimaan, Kolesnikov selittää vanhempiensa halua kammeta hänet pois Venäjältä.

Pavel Kolesnikov valmistui Novosibirskin valtionyliopistosta vuosituhannen vaihteessa ja toimii siellä nyt matematiikan professorina.
Pavel Kolesnikov valmistui Novosibirskin valtionyliopistosta vuosituhannen vaihteessa ja toimii siellä nyt matematiikan professorina. Grigori Vorobjov

Lähtijöitä veti ulkomaille parempi palkka ja unelma valoisammasta elämästä. Useimmat silloin lähteneet eivät enää palanneet takaisin.

Kolesnikov ymmärtää lähtijöitä. Hänen mukaansa Neuvostoliiton matemaattinen huipputaso selittyy osittain juuri sillä, että ihmisten liikkumista rajoitettiin. Tällä tavalla saatiin keinotekoisesti luotua esimerkiksi Moskovan valtionyliopistoon maagiselta tuntuva matemaattinen taso.

Parhaiten tiede kuitenkin kehittyy kansainvälisellä yhteistyöllä. Siksi Kolesnikov kannustaa kaikin keinoin omia opiskelijoitaan hakemaan oppia ulkomailta.

Yksiselitteisiä tilastoja aivovuodosta ei ole, mutta asiantuntija-arvioiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) vuosittain Venäjältä muuttaa pois noin satatuhatta korkeasti koulutettua. Määrä on huomattavasti pienempi kuin parikymmentä vuotta sitten, mutta viime vuosina lähtijöiden määrän arvioidaan taas nousseen taloustilanteen sakkaamisen ja poliittisen ilmapiirin kiristymisen vuoksi.

Moni korkeasti koulutetuista lähtijöistä tulee juuri matemaattisilta ja teknologia-aloilta. Suomikin on saanut osansa naapurimaan it-osaajista.

– Ero omaan aikaani on siinä, että nykyisin täältä lähtevät opiskelijat palaavat yhä useammin takaisin, professori Pavel Kolesnikov huomauttaa.

Myös tiedekaupunki Akademgorodok on viime vuosina herännyt horroksestaan.

Kun Nikita Prohošin aloitti opintonsa vuonna 2016, yliopiston uusi päärakennus oli vasta valmistunut. Hänen opintonsa sijoittuvat aikaan, jolloin tiedekampus on taas alkanut houkutella puoleensa opiskelijoita ja tieteentekijöitä ympäri Venäjää.

Prohošin havainnollistaa asiaa kertomalla entisistä huonetovereistaan asuntolassa. He ovat kotoisin Venäjän eri laidoilta: toinen Pohjois-Kaukasiasta ja toinen Venäjän Kaukoidästä, läheltä Kiinan rajaa.

Kartta
Harri Vähäkangas / Yle

Venäläisten lisäksi tulijoita on yhä enemmän Siperiasta päin katsottuna lähellä sijaitsevista Kazakstanista ja Kiinasta. Venäjän arvostetuimmat matemaattiset korkeakoulut sijaitsevat toki Moskovassa, mutta Siperian pääkaupungissa kilpaillaan tosissaan matematiikan kakkoskaupungin asemasta Pietarin kanssa.

Novosibirskin tiedekaupungin kehittäminen liittyy Venäjän hallituksen vuonna 2006 hyväksymään kunnianhimoiseen ohjelmaan (siirryt toiseen palveluun), jonka ansiosta eri puolille maata on perustettu tiede- ja yrityspuistoja. Valtion tavoitteena on houkutella investointeja Venäjän eri alueille. Uusia innovaatioita halutaan saada aikaan tuomalla kasvuyrityksiä yhteen tutkimuslaitosten kanssa.

Venäjällä on suuri tarve kehittää niin tiedettä kuin taloutta.

Presidentti Vladimir Putin on puhunut jo toistakymmentä vuotta siitä, että olisi välttämätöntä monipuolistaa taloutta raaka-aineiden tuotannosta korkean teknologian tuotteisiin.

Venäjä on kuitenkin kunnostautunut lähinnä aseteknologian kehittämisessä ja pyrkinyt viemään ydinenergiaosaamistaan maailmalle. Muuten läpimurrot korkean teknologian alalla ovat jääneet vaatimattomiksi.

Asiantuntijat ovat kritisoineet ylhäältä käsin ohjattuja innovaatiohankkeita raskaiksi ja vanhanaikaisiksi. Valtio ei voi pakottaa yrityksiä keksimään uusia innovaatioita, vaan toiminnan pitäisi lähteä ruohonjuuritasolta.

Valtion budjetista suurilla summilla rahoitetut tiedepuistot ovat myös alttiita korruptiolle ja kavalluksille. Surullisen kuuluisaksi jättimäisistä kustannuksistaan on tullut Moskovassa sijaitseva Skolkovon teknologiakeskus, jonka kehittämiseen on valunut satoja ja taas satoja miljoonia euroja.

Yhtä kaikki valtion tuella on saatu aikaan myös edistystä.

Akademgorodokin uutta nousua symboloi erikoisen holvikaaren muodostava toimistorakennus, joka on osa tiedekaupungin yhteyteen rakennettua yrityspuistoa.
Akademgorodokin uutta nousua symboloi erikoisen holvikaaren muodostava toimistorakennus, joka on osa tiedekaupungin yhteyteen rakennettua yrityspuistoa.Grigori Vorobjov

Venäjän matematiikan taso on kääntynyt taas nousuun, uskoo professori Pavel Kolesnikov.

Hän kertoo valtion uusista ohjelmista matemaattisten aineiden tukemiseksi. Kolesnikovin mukaan Neuvostoliiton hajoaminen ei muutenkaan murskannut kaikkea osaamista, vaan Venäjä pystyi säilyttämään paljon aiemmasta tasostaan.

Matematiikan vankkaa asemaa kuvaa se, että monissa venäläisissä yliopistoissa on erittäin laaja mekaanis-matemaattinen tiedekunta. Novosibirskissä se on tiedekunnista suurin ja siihen kuuluu 19 eri laitosta. Laitos, jossa Nikita Prohošin opiskelee, on omistettu geofysiikan matemaattisten menetelmien tutkimiselle.

Ongelmia kuitenkin on, ja ne tuntuvat myös Novosibirskissa.

Yliopisto-opinnot aloittavien opiskelijoiden taso vaihtelee jyrkästi, mistä Kolesnikov syyttää perusopetuksen vaihtelevaa laatua. Kaikki eivät ole perustiedoiltaan yhtä hyviä kuin Nikita Prohošin, jota myös Kolesnikov on opettanut tämän ensimmäisenä vuotena. Hän antoi Prohošinille korkeimman arvosanan algebran suullisesta tentistä.

Vielä enemmän vaikeuksia tuo motivaation puute. Tämä johtuu professorin mukaan siitä, että aloituspaikkoja on liikaa, eikä pienissä ikäluokissa riitä tarpeeksi aidosti matematiikasta kiinnostuneita opiskelijoita.

Kun puhe kääntyy matematiikan perustasoon Suomessa, Kolesnikov alkaa hymyillä.

Hän on tutustunut etukäteen pitkän matematiikan oppimäärään suomalaisessa lukiossa. Se muistuttaa ainakin paperilla venäläisen opetuksen vaatimustasoa ennen korkeakouluopintoja. Professorin mukaan suomalaisen opetussuunnitelman perusteet osaavalla opiskelijalla olisi kaikki valmiudet menestyä myös Novosibirskin yliopistossa.

Yksi seikka kuitenkin häiritsee Kolesnikovia suomalaisessa opetussuunnitelmassa: matemaattinen todistaminen on nostettu erilliseksi lukiokurssiksi.

– Matematiikkahan on yhtä kuin todistaminen. Meillä on onneksi säilynyt vanha neuvostoliittolainen järjestelmä, jonka mukaan kaikki mistä kerrotaan myös todistetaan, Kolesnikov huomauttaa.

Opiskelijoita luokkahuoneessa.
Novosibirsk kilpailee Pietarin kanssa matematiikan kakkoskaupungin asemasta Venäjällä. Moskovassa taso on ylivoimaisesti korkein.Grigori Vorobjov

Vaikka professori puolustaa neuvostoliittolaista tapaa opettaa matematiikkaa, hän yllyttää avoimesti opiskelijoitaan hakemaan oppia myös ulkomailta. Hän on ollut itsekin tutkimus- ja opetustehtävissä Etelä-Koreassa ja Kaliforniassa.

Kolesnikovin mukaan kaikki eivät yliopistolla suhtaudu oppilaiden haluun lähteä ulkomaille yhtä ennakkoluulottomasti, ja jotkut professorit ovat jopa erittäin kielteisiä.

Venäläisen tiedeyhteisön suhteet ulkomaailmaan ovat puhuttaneet viime aikoina maassa laajemminkin. Elokuussa tuli julki maan opetusministeriön tiukennettu ohjeistus, joka koskee venäläistutkijoiden kontakteja ulkomaisiin kollegoihin. Ministeriön mukaan tieteentekijöiden tulisi muun muassa ilmoittaa suunnitelluista tapaamisista organisaatiolleen viittä päivää aiemmin.

Ulkomaisia tutkijoita ei saa tavata edes vapaa-ajalla ilman johdon lupaa.

Uusi ohjeistus on herättänyt hämmennystä. Venäjän tiedeakatemian mielestä (siirryt toiseen palveluun) rajoitukset eristävät ja lamaannuttavat venäläistä tiedettä ja ohjeistusta pitäisi tarkastella uudestaan.

Kaavoja vihkossa.
Nikita Prohošinin mielestä matematiikan opiskelussa tärkeintä on olla lannistumatta, vaikka aluksi mikään ei tuntuisi onnistuvan.Grigori Vorobjov

Lokakuisena perjantai-iltapäivänä viimeiseltä luennolta poistunut Nikita Prohošin unelmoi ulkomailla opiskelusta.

Prohošinin haave on päästä kaksoismaisteriohjelmaan, jossa toinen osa suoritetaan Novosibirskissä ja toinen Pariisissa sijaitsevassa École polytechnique -korkeakoulussa. Se tunnetaan yhtenä Ranskan arvostetuimmista oppilaitoksista - ja myös vaikeista pääsykokeistaan.

Hän on varannut viikonlopun valmistautumiselle pian koittavaan pääsykokeeseen, vaikka Etelä-Siperiaa hemmottelevat loppusyksyn viimeiset lämpimät ilmat.

Prohošin uskoo mahdollisuuksiinsa.

– Se on suunnitelma, jota mietin jo silloin, kun pääsin yliopistoon. Niihin aikoihin kaikki tuntui kaukaiselta, mutta nyt se on jo melkein todellisuutta, hän sanoo.

Nikita Prohošin Novosibirskin valtionyliopistolla.
Nikita Prohošin on yksi vuosikurssinsa lahjakkaimmista opiskelijoista. Tähän mennessä hän on saanut kaikista kursseistaan korkeimman arvosanan.Grigori Vorobjov

Jos haave toteutuu, opiskelua Pariisissa helpottaa jo ennestään hyvä ranskan kielen taito. Maa on jo muutenkin tuttu. Prohošin teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa Ranskaan, kun hän osallistui siellä 16-vuotiaana teatteriryhmänsä kanssa festivaaleille.

Prohošin uskoo, että kokemus huipputason eurooppalaisesta korkeakoulusta kasvattaisi häntä paljon niin ammatillisesti kuin ylipäätään ihmisenä.

Toisaalta hän kertoo pitävänsä tärkeänä oman yliopiston ja kotimaan tieteen kehittämistä. Nosteessa oleva Akademgorodok tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia nuorelle tutkijalle.

Nikita Prohošin tahtoo edetä askel kerrallaan, eikä tulevaisuudesta koskaan tiedä. Mutta ainakin tällä hetkellä paluu maisteriohjelman jälkeen tutkijaksi kotiin Novosibirskiin tuntuu hyvältä ajatukselta.

– Se on yksi todennäköisimmistä vaihtoehdoista, Prohošin sanoo.